Lue keskustelun säännöt.
En uskalla tulla raskaaksi.
13.01.2006 |
haluaisin kovasti lapsen mutta synnytyspelottaa. Suuri todennäköisyys olisi että minulle tehtäisiin sektio. Minulla vaan ei ole mahdollisuutta siihen,kuka nostelee esikoista,ja tekee kaikkia kotitöitä,kuka menee ulos esikoisen kanssa jne.. miehellä on raskas työ,pitkät päivät,tietenkin auttaisi minkä voisi mutta työ rajoittaa aika paljon. Isyyslomaakaan ei voi pitää kuin viikon. Kummankin vanhemmat ovat vielä työelämässä joten heitäkään ei voi avuksi pyytää,anoppia ehkä viikonlopuksi korkeintaan. pitääkö minun vain haudata unelma toisesta lapsesta?
Kommentit (4)
Mutta olen päättänyt että odotan vielä jokusen vuoden, jos vaikka unohtaisin pahimmat tuskat. Esikoisen syntymästä nyt 2 vuotta. Haluan kuitenkin sisaruksen esikoiselle, eli eteen se vielä todennäköisesti tulee. Sektiota en kuitenkaan halua. Alatiesynnytys on lapsen etua ajatellen kuulemma parempi ja sektion läpi käyneitä tuntien tuska saattaa kestää päiviä, kun alatiesynnytyksessä sen synnytyshetken.
Jos nyt tulisin raskaaksi, hakeutuisin pelkopolille. Esikoista odottaessani en pelännyt kun en tiennyt mitä oli tulossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni kaksi sektiota takana ja kylle se esikoinen sen syliin kiipeämisen nopeasti oppii. Tämä on toiminut ainakin kun ikäeroa 1v9kk. Ja ainahan voit lykätä toisen lapsen saamista, onhan se ihan eri asia onko esikoinen vuoden tai 10 vuotta!
kyllä se alatiesynnytyskin on kipeä jälkeenpäin,sen voin sanoa tuolle yhdelle(en muista numeroa). Mutta nyt ei kyse kivun pelosta,sehän on vaan kestettävä. En vaan tajua miten hemmetissä pärjään sen ajan lasten kanssa kun arpi on kipeä ja sitä pitää varoa. Muuten kaikki olisi selvää.-ap
Itselläni kaksi normaali synnytystä takana ja tämä kolmas kai tulee sektiolla ulos. Kyllä mieluummin synnyttäisin kuin menisi sektioon koska tunnenhan synnytyksen paremmin. Tuntematon pelottaa, mutta ajattelen niin että ovathan siitä muutkin selvinneet. Ei se voi olla niin paha kuin kerrotaan. Ystäväpiirissänikin on sektioäitejä ja heidän kertomuksensa auttavat paljon. Onko sinulla sektioäitejä jakamassa kokemuksiaan kanssasi?
Meidän mies on koko isyyslomansa ajan rakentamassa uutta kotiamme, joten yksin minun on selvittävä kolmen lapsen kanssa eikä se helppoa tule olemaan. Pyydän apua ystäviltäni ja kaukana asuvilta sukulaisiltani. Otan myös selvää neuvolasta muita apuvaihtoehtoja. Kyllä tästä selvitään, positiivista ajattelua, palkinto on kyllä kaiken tämän arvoinen=)=)=)