Lue keskustelun säännöt.
Poikaani kiusataan koulussa, onko kellään neuvoja?
13.01.2006 |
Poikani on ekalla luokalla, kaikinpuolin kiva poika, rehti ja reilu, ei mitenkään poikkeavan näköinen tms., luokassaan hänellä on kavereita.
Koko syksyn isommat 5-6 luokkalaiset pojat ovat kiusanneet lähinnä tönimällä, haukkumalla mutta myös sylkemällä päälle ja haukkumalla ja uhkailemalla.
Syksyllä opettaja puuttui asiaan kiitettävästi ja pojat saatiin " kiinni" ja asia tuntui rauhoittuneen. Nyt kun koulut taas alkoivat loman jälkeen sama on alkanut taas. Nyt laitoin suoraan rehtorille kirjeen että kyseenalaistan ison koulun valvonnan riittävyyden, mm. välitunneilla. Koulussa noin 600 oppilasta ja pihalla normaalisti vain 1 opettaja!! Ja piha on laaja ja monimuotoinen joten yksi ope ei mitenkään voi nähdä kaikkialle.
Laitoin kirjeeseen että nyt mittani on täysi, ja olen pojan mielenterveyden puolesta jo huolissani, pojalla univaikeuksia, vatsakipuja, syömisvaikeuksia ja käytös muuttunut aika agressiiviseksi. Laitoin kirjeeseen että harkitsen pojan ottamista pois koulusta koska koulu ei näköjään kykene tarjoamaan pojalleni turvallista koulunalkua! Luokalla on myös toinen vakavasti koulukiusattu poika, joten tiedän ettei oma lapseni ole siis ainoa.
Onko kellään tällainen asia saatu loppumaan vai onko koulun vaihto tms. ainoa vaihtoehto enää?
Äitinä tämä tuntuu todella raskaalta, säälittää laittaa pieni poika aamuisin kouluun pelokkaana.
Kommentit (18)
Ehkä voisit vielä selvittää kiusaajien yhteystiedot ja olla yhteydessä suoraan heidän vanhempiinsa?
voimia, luulen tietäväni miltä sinusta tuntuu. Poikani menee kouluun ensi vuonna ja pelkään että häntä saatetaan kiusata, koska on ujo.
t. aran pojan äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
opettajaan, jos hän toimi syksyllä hyvin. Nyt ope varmaan ei viitsi tehdä mitään, kun kokee ettei häneen luoteta. On ihan hyvä kysellä koulun käytäntöjä, mutta tuollainen provosointi harvoin takaa hyvää lopputulosta. Voit vain vaikeuttaa poikasi elämää.
järkeviä ohjeita, mielestäni sun hyökkäys ei ole ollut mikään hyvä juttu...
voi jessus näitä kiusaus-kyssäreitä!! miksi ette itse puolusta lapsianne?????????????
Otat itse yhteyttä kiusaajiin ja/tai heidän perheisiin ja pidät itse heille kunnon puhuttelu!
Ole tiukkana ja vaadi toimia. Uhkaa rikosilmoituksella (onhan nykyään koulu joutunut maksamaankin kiusatulle korvauksia)
Ota itse pojat puhutteluun, minä ainakin ottaisin ja taidan ola niin paha suustani että varmaan uskoisivat;-). Kirjoita paikallislehden yleisöosastolle että koulu x ei ota kiusaamista todesta jne keinoja on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ensin asia pitää yrittää hoitaa neuvottelemalla kaikkien osapuolten kanssa! Kaikki vaan yhteisen pöydän ääreen ja tollaiset provosoinnit sikseen. Ope ja reksi avainasemassa kiusaamisen selvittelyssä, ei poliisi ja paikallislehti.
Tuntuu tosi kurjalta poikasi puolesta, itseani kiusasivat ala-asteella isommat tytot. Se tuntui kurjalta..
Muistathan kehua poikaasi kovasti ja kertoa etta hanessa EI ole mitaan vikaa vaan kiusaajissa. Parasta voisi tosiaan olla se etta otat yhteytta kiusaajien vanhempiin ja teet selvaksi etta nain ei voi jatkua. Ja opettajiin kannattaa ottaa myos yhteys ja miehesi mukaan keskusteluihin(valitettavasti kun joskus miehet otetaan enemman tosissaan kuin naiset).
Voimia sinulle ja pojallesi ja muistathan joka paiva nayttaa pojallesi etta han on hieno ja fiksu poika, keksikaa vaikka joku harrastus, monissa esim. taideryhmissa saa itseluottamusta ja siella on yleensa hyva ilmapiiri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kiitos vastauksista.
Otin yhteyttä sekä opeen että myös reksiin tällä kertaa, siksi myös reksiin koska ope vaihtui nyt joululomalla ja tuo uusi ope ollut siis töissä vasta nämä viisi päivää. Hän kyllä tietää aiemmasta tilanteesta ja en siis pahalla hänät mitenkään " ohittanut" .
te jotka neuvotte että puutu itse asiaan, eli pitäisikö siis mennä noille kiusaajille suoraan uhoamaan?? Se vasta saakin heidät entisestään kiusaamaan lisää, joten niin alas en viitsi vajota. Koulun tehtävä tämä on selvittää, kerätä esim. koko porukka kasaan. En todellakaan halua koulun pihalla järjestää mitään kohtausta ja poikanikin on sanonut että älä äiti sano niille mitään koska sitten ne kiusaa enemmän.
kiitos teille jotka ymmärsitte miten kurjalta tämä tuntuu!
Pienenä mun pikku veljeä kiusattiin koulussa. Eikä veljessäni ole mitään vikaa, kavereita oli kuitenkin paljon pihapiirissämme.
Kiusaaja oli rehtorin puhuttelussa, joka vain pahensi asiaa. Veljeni oli kantelija hänen mukaansa.
Eräänä päivänä mun mitta tuli täyteen ja tinttasin tätä jehua köniin yks ilta, kun sattu tuleen vastaan ja alkoi ilkkumaan mun veljestä mulle. Sähisin sille, että seuraavan kerran puhkasen harpilla sen silmät, jos ei lopeta mun veljen kiusaamista. Pelästyi vissiin mua, eikä kehdannut kenellekään kertoa, että sai mustan silmän 2 v nuoremmalta tytöltä.
Mutta eihän kukaan äiti voi mennä lapsia riepottelemaan...
Ja tosiaan, mä valvoin monta yötä pikku veljen sängyn laidalla silittämässä selästä, kun ei saanut unta. Äiti hoki vaan, että hän ilmoittaa opettajalle asiasta. Mitäpä se auttoi, ei mitään.
Veljeni on yhä melko arka, varsinkin solmimaan uusia ihmissuhteita. Olen joskus miettinyt, johtuisiko tuosta koulukiusaamisesta vai olisiko hänestä muutenkin tullut tuollainen.
Please, puutu rankasti asiaan, ennen kuin lapsellesi tulee pysyviä oireita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin kiusaajatkin tajuavat kuinka vakavasta asiasta on kyse. Ei kannata mennä uhoamaan, sillä tilanne vain pahenee.
ap täällä vielä..
kyllä olen päättänyt nyt toimia, eli jos mikään muu ei auta otan pojan vaikka pois koulusta!!
Tuon toisen koulukiusatun pojan äidin kanssa olemme myös nyt olleet yhteyksissä ja alamme yhdessä tätä ajamaan tosissaan.
En olisi ikinä ajatellut että poiaani aletaan kiusata, hän kun on itse " tavallisuus" , näköjään kuka vaan voi joutua kiusatuksi. Todella säälittää ja harmittaa pojan puolesta ja mieheni onkin jo ollut miltei lähdössä sinne koulun pihalle antamaan kiusaajille opetuksen, mutta pakko tämä on hoitaa nyt jotenkin järjellä..
Kiitos sympatiasta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja saman ikäisenä.
Olin koko ajan yhteydessä opettajiin sekä omaan että niiden lasten, jotka kiusasivat, niin kauan kun kiusaamista oli.
Lopulta menin itse koulunpihalle ja todistin yhden " tilanteen" ja puhuttelin " kiusaajan" itse. Ei varmasti järkevin mahdollinen tapa, mutta kun asiallisesti puhuttelee,
" Että hei, minä en pidä tuosta sinun tavastasi kiusata lastani. SE saa luvan loppua ja piste. Ja mietippä miltä sinusta tuntuisi kun sinua samoin kiusattaisiin ja että nämä ekaluokkalaiset ovat vielä pieniä jne..."
Sen jälkeen kiusaaminen loppui.
Pari neuvoa omista kokemuksistani:
Älä näytä lapselle ahdistustasi vaan tsemppaa.
Piilota oma ahdistuksesi lapsen " pärjäämisestä" .
Kannusta lastasi. Kannusta kaikessa sellaisessa missä hän on hyvä..pirtäminen, jalkapallonpeluu, ystävällisyys, lukutaito tms...
kannusta ja rohkaise ettäkylläkiusaajat saadaan kuriin ja PISTE:
Ota yhteyttä rehtoriin ja esim koulukuraattoriin.
Tee kaikkesi, kuten varmasti olet tehnytkin.
Älä häpeä ottaa yhteyttä opettajiin. Kyse on sinun lapsestasi SINUN rakkaastasi.
Minä kannustan ja tuen sinua. Kyllä se loppuu!
Älä anna periksi! minua ei aikanaan kukaan auttanut ja kiusaamista kesti 8v.Älä tee samaa virhettä pojallesi.Anna pojan jäädä kotiin jos noin ahdistaa ja aikuiset miettimään mitä tehdä.Olen muuten sitä mieltä että kiusaaja saisi lähteä toiseen kouluun eikä annettaisi hänelle tunnetta voittamisesta.Jos on niin hankala tilanne että vaihto on se ainoa vaihtoehto.Asia pöydälle kaikkien osapuolien kanssa, kiusaajat, vanhemmat, opettaja, rehtori jne...kovalla kovaa vastaan.Kun olet uhannut jo jättää pojan kotiin niin kannattaa tehdä se myös, näytä että olet tosissasi ja vaadit tilanteeseen muutosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota kuitenkin yhteyttä kiusaajien perheisiin tai mene koululle ja pyydä poikaasi näyttämään kiusaajat ja pidä kunnon puhuttelu. Kiusaamista ei saa hyväksyä ja on hyvä että puutut asiaan. Voimia kovasti perheellenne ja pienelle koululaiselle! Toivottavasti kiusaaminen saadaan loppumaan.
11 v tyttäremme on yhtäkkiä jätetty kaveriporukoiden ulkopuolelle. Aikaisemmin oli paljon kavereita mutta nyt jostain syystä kaikki ovat vaihtaneet kavereita ja tyttö on jäänyt ulkopuolelle. Ymmärtääkseni välitunneillla on eri porukoissa vaihtelevasti mutta koulun jälkeen on lähes aina yksin tai poikein kanssa. Minut teilattiin vainoharhaiseksi kun kyselin tästä asiasta aikaisemmin: vastaukset olivat tyyliin että kaikkien ei ole pakko olla kavereita kaikkien kanssa jne
Kyllä tuokin on tietynlaista kiusaamista. Siihen ei vain oikein pysty puutumaan. Minulle itselleni kävi niin ala-asteen kolmannella eli olin 9-10vuotias silloin, se oli todella kurjaa ja inhottavan yksinäistä mutta ei ketään voinut pakottaa olemaan ystäväni. Pojista sainkin sitten tilalle todella hyviä ystäviä. Kaipasin tietty tyttöjäkin kavereiksi, mutta poikien kanssa ei aika käynyt pitkäksi :)
Uskon että tyttäresi saa viellä koulussa tyttöjäkin kavereiksi.
Itse olin uhri 2.luokasta aina 9.luokkaan asti, kunnes muutin pois SUOMESTA ja asiat helpottuivat HETI.
Koko ikäni olen ollut sisäänpäin kääntynyt, joten ainoa jolle kerroin asiasta oli 6 vuotta vanhempi isosiskoni, joka sitten aina nähdessään minua kiusattavan tuli hätiin.
Nyt kun olen aikuinen on koulukiusaaminen kyllä jättänyt jälkeensä arpia. (Olen unohtanut suurimman osan kaikista pahoista kiusaamisista, eli aivot tehneet tehtävänsä).
Olen skeptinen uusia ihmisiä kohtaan. En koskaan paljasta syvimpiä tuntemuksia (selkään puukotuksen pelon takia).
Kesällä eräs vanhempi aikuinen kysyi minulta miten minulla voi olla " noin nuoreksi" niin paljon itsevarmuutta. Kerroin, että suurin osa on vain kuorta ja sanoin, että se mikä ei tapa vahvistaa.
Siskoni oli sitä mieltä, etten ole saanut kokea normaalia lapsuutta ja tuntuu, että vasta nyt alan sen itse tajuamaan. Olen jopa miettinyt psykologilla käymistä asian tiimoilta, koska en pysty purkamaan tuntojani läheisilleni.
Ihmiset eivät voi ymmärtää kuinka paljon koulukiusaaminen vaikuttaa ihmisen luonteeseen. Kouluikäisenä en koskaan käynyt missään. Enkä oikein tee sitä vieläkään...Minua ei kiinnosta baarit yms. Koti on turvallinen paikka! 5. luokasta 9. luokkaan asti paras ystäväni oli LEMMIKKI PUPU (siskoni muutti pois kun olin 10v)! Kunnes lukiossa aloin saada oikeita ystäviä!
Olen muuttanut monta kertaa elämässäni ja aina on pitänyt nähdä se vaiva, että hankkisi uusia ystäviä! Ja aina on löytynyt niitä kiusaajia!
Olen läheisriippuvainen enkä tykkää olla yksin.
Nuorena viihdyin paljon aikuisten seurassa nimenomaan lasten julmuuden takia. Tämän takia koen olevani ikäistäni henkisesti vanhempi!
Kova kuori ja pehmeä sydän! Minulla on heikko itsetunto ja olen erittäin itsekriittinen. Toisaalta menen läpi vaikka harmaan kiven ja tavoitteeni on korkealla!
Anteeksi nyt tämä vuodatus, mutta tässä näette mitä koulukiusatuista tulee aikuisena! Ja toivottavasti edes joku sai selvää kirjoituksistani.
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=6141332&p=1&tmode=1&smode…