ONNEA PALJON UUSILLE VAUVANSA HAKENEILLE TAMMIKUISILLE!!!
Ja kiitos eilisistä tsempeistä! Erityiskiitos ronsu80; oli rohkaisevaa lukea sinun tarinaasi, tulin heti paremmalle mielelle!
Hengissä olemme siis kotiutuneet äitppäpolikäynniltä. Aamulla oli aika perätilan takia polille. Siellä sitten ultralla varmistui, että edelleen vaavi pylly edellä köllötteli ja lääkäri kysyi mielipidettämme käännösyritykseen. Annoimme luvan ja hyvien käyrien jälkeen yritettiin, vaikka lääkäri sanoi, että mahdollisuudet käännön onnistumiseen ovat hyvin pienet, vaavi kun on NIIN perätilassa kun vaan voi!!!
Käännösyritys sattui tosi vähän, ihan turhaan pelkäsin ;) ja koska kaveri ei halunut lähteä kääntymään, se siitä. Sitten taas mentiin käyrille ja siinä pohdimme jatkoa; lähteäkö suuntaamaan mielet perätilasynnytykseen vai suunniteltuun sektioon. Ihana kätilö kertoi molempien faktat ja eipä siinä kauaa mietitty, päädyimme keisarileikkaukseen.
Meillä on nyt sitten varattuna leikkausaika päivää ennen laskettua eli 25.1. Mieli on hyvä ja helpottunutkin. Kaikki näytti ultran ja käyrien perusteella olevan kunnossa!!! =) Painoarvio ultralla oli tänään 3kg 200g. Olo tietysti siitä lääkkeestä, jota sain supistuksien ehkäisemiseen kääntöyrityksen ajaksi, edelleen " pöhnäinen" 8)
Hauskaa koko reissussa oli se, että kätilön leikkaukseen valmistava keskustelu pidettiin saman tien ja juttelimme siinä käytävällä, jossa salit ovat. Kuulimme kolmen äidin huudon ja kolmen vauvan parkaisut! Kätilö siinä pahoitteli, että vahvistaako äänien kuuleminen meidän päätöstämme. Emme kuitenkaan kumpikaan miehen kanssa säikähtäneet. Päinvastoin! Mulla oli itku silmässä joka äänen jälkeen. Oli tosi tunteita herättävää saada kuulla synnytykset! Eipäs sitä tuollaisesta mitään esikoista odottavana tienny... pikkasen eri asia jotkut synnytyvideot tai leffat!
ONNEA PALJON UUSILLE VAUVANSA HAKENEILLE TAMMIKUISILLE!!!
Ja kiitos eilisistä tsempeistä! Erityiskiitos ronsu80; oli rohkaisevaa lukea sinun tarinaasi, tulin heti paremmalle mielelle!
Hengissä olemme siis kotiutuneet äitppäpolikäynniltä. Aamulla oli aika perätilan takia polille. Siellä sitten ultralla varmistui, että edelleen vaavi pylly edellä köllötteli ja lääkäri kysyi mielipidettämme käännösyritykseen. Annoimme luvan ja hyvien käyrien jälkeen yritettiin, vaikka lääkäri sanoi, että mahdollisuudet käännön onnistumiseen ovat hyvin pienet, vaavi kun on NIIN perätilassa kun vaan voi!!!
Käännösyritys sattui tosi vähän, ihan turhaan pelkäsin ;) ja koska kaveri ei halunut lähteä kääntymään, se siitä. Sitten taas mentiin käyrille ja siinä pohdimme jatkoa; lähteäkö suuntaamaan mielet perätilasynnytykseen vai suunniteltuun sektioon. Ihana kätilö kertoi molempien faktat ja eipä siinä kauaa mietitty, päädyimme keisarileikkaukseen.
Meillä on nyt sitten varattuna leikkausaika päivää ennen laskettua eli 25.1. Mieli on hyvä ja helpottunutkin. Kaikki näytti ultran ja käyrien perusteella olevan kunnossa!!! =) Painoarvio ultralla oli tänään 3kg 200g. Olo tietysti siitä lääkkeestä, jota sain supistuksien ehkäisemiseen kääntöyrityksen ajaksi, edelleen " pöhnäinen" 8)
Hauskaa koko reissussa oli se, että kätilön leikkaukseen valmistava keskustelu pidettiin saman tien ja juttelimme siinä käytävällä, jossa salit ovat. Kuulimme kolmen äidin huudon ja kolmen vauvan parkaisut! Kätilö siinä pahoitteli, että vahvistaako äänien kuuleminen meidän päätöstämme. Emme kuitenkaan kumpikaan miehen kanssa säikähtäneet. Päinvastoin! Mulla oli itku silmässä joka äänen jälkeen. Oli tosi tunteita herättävää saada kuulla synnytykset! Eipäs sitä tuollaisesta mitään esikoista odottavana tienny... pikkasen eri asia jotkut synnytyvideot tai leffat!
Että näin! Voimia kaikille eeviliina 38+1