Sisarusten ikäeroksi kaksi vuotta..

ja loistava väli. eka vuosi oli rankka mutta nyt pojat ovat ihan erottamattomia. ikää nyt 1,5v ja 3,5v. isompi tosin tarvitsee isompia kavereita. hyvin on jaksettu ja leikkivät paljon keskenään.

Mutta nyt kun lapset on jo isompia niin heistä on paljon toisilleen seuraa ja hyvin viihtyvätkin yhdessä mikä on iso plussa. Meidän sukulaiset asuu kaikki kauempana joten lastenhoitoapua ei ole juurikaan ollut.

ei tarvittu kakostenrattaita. isompi istui kunnon rattaiden jalkaritsillä jos ei jaksanut kävellä. seisomatelinekin olisi välttänyt. komas tulossa, sama 2v ikäeroa myös..

olen miettinyt kaikkea mahdollista kamalaa, että mitä siitä seuraa...esikoisen uhmakohtaukset (jos ne kohdistuu vauvaan jne), vaipparumbaa (vaikk nyt kakataan jo pöntöllä) ja nukutusshowta....

Hui. Kertokaa joku vaikka vähän positiivisempia juttuja ja kokemuksia...mua on peloteltu jo niin paljon!

Mies on nyt jo huolissaan että miten mun hermot kestää, eikä olla edes kuultu mitään kauhujuttuja vielä! Ikäeroa tulossa 1v11kk.

vaikka lasten ikäero oli vaan 1,5v. Enkä aio ostaa tuplia nytkään kun odotan kolmatta ja ikäeroksi edelliseen tulee 2v ja vähän päälle. Rintareppu ja kantoliina käteviä keksintöjä, pidemille työntömatkoille vauva sellaiseen ja isompi rattaisiin. Lyhyempiä matkoja (vajaa kilometri) voi isompi jo kävelläkin jos vaan ei ole kiire. Ja tuplien ostamista halvemmaksi tulee hankkia seisomalauta tai sisaristuin...

ne lapset on ihania ja yleensä tosi kilttejä alle 2v. sit ne saa jotenkin oman tahdon ja uhman ja kaikkea muuta siistii hieman ennen 2v sunttäreitä. mutta sehan vaan kasvattaa.. ruusuisin lasein on tullut katseltua tätä elämää ennen kuin lapsi täytti 2v, ja syntyi toinen. mutta en tekisi silti toisin!

Meidän lapset siis synt elo2002 maalis2004 ja la huhti2006, on päiviä jolloin on rankkaa, toisaalta hetkiä jolloin nuo muksut leikkii yhdessä ja selvästi nauttii seurastaan. Mustasukkaisuutta varmasti on, mutta antamalla kaikille lapsille aikaa, uskon että siitä varmasti selvitään. Jos tuo lyhyt ikäero olisi täysin mahdoton, olisi varmasti odotettu kolmosen kanssa vielä kauemmin...

Esikoinen on nyt 2v7kk ja kuopus reilut ½-v. suuremmilta mustasukkaisuusdraamoilta olemme välttyneet ehkä osittain siksi, että vanhempi poika on alusta alkaen ollut paljon vauvan hoidossa mukana ja olemme huomioineet häntä, jos mahdollista, entistä enemmän! Pitää myös muistaa mennä ja tehdä jotain vain vanhemman lapsen kanssa, kuten käydä esim. ostoksilla tai laikkipuistossa.



Vauva on sujahtanut esikoisen päivärytmiin kuin itsestään, mikä helpottaa arkea huomattavasti. Esim. vanhemman ollessa päiväunilla nukkuu myös vauva päikkäreitään. Myös iltaunille pojat käyvät samaan aikaan ja samaan huoneeseen; hyvin on sekin sujunut.



Vanhemmalle tuli joulukuussa uhma. Onneksi kiukku ja muut purkaukset kohdistuvat meihin vanhempiin. Siitä pidämme erittäin tiukkaa linjaa, ettei vauvaa saa satuttaa (kuten ei tietenkään muitakaan). Nyt, kun vauva on päässyt jyvälle ryömimisestä ja siten pääsee myös isoveljen tavaroihin käsiksi, on pari lelukiistaa jo ilmennyt.



Meillä tuplarattaat ovat ehdoton kulkupeli! Autottomana perheenä kauppatavarat ym. kulkevat kätevästi tuplissa ja vilkas esikoinen pysyy hyvin matkassa mukana pidemmilläkin lenkeillä.



Rankkaa on ollut, mutta ei niin rankkaa kuin etukäteen odotin. Plussan puolella ollaan ja reilusti!

Toivottavasti tärppää pian, eikä tarvi odotella. En ajatellut kaksostenrattaiden hankkimista, kun luultavasti vain talvi niitä tarvittaisiin. Mutta miten talvella pienen vauvan kantoliinaan tai rintareppuun asettelee, kun kummallakin niin hirveästi vaatetta päällä? -ap-

Tottakai isompi kaipaa ikäseuraa, mutta pienemmälle riittää nyt kaksivuotiaanakin hyvin isosisaruksen seura.