@@HELMIKUISET MEGAMAHAT MAANANTAINA@@

täältä Tampereen kupeesta, pitkästä aikaa. Joulu on ohi ja kaikki lomat, mies lähti taas töihin ja itsekin pitäisi jotenkin vielä päästä arkeen kiinni. Olen käynyt lukemassa pinoja, ja lähettänyt teille kaikille vaivaisille paljon sympatiaa, mä olen tajunnut että mulla on kyllä ihan pelottavan helppo tämä raskaus. Ei supistele, ei koske minnekään, eikä tunnu muutenkaan missään. Ainoa " ongelma" on se, että maha ja vauva ovat jo ihan jumalattoman kokoisia, neuvolassa ollaan paukutettu yläkäyrän läpi jo aikaa sitten. Shrek on siis tulossa...



Voi kun alkaa olla vaikea keskittyä enää mihinkään kouluhommiin. Näen unta vauvasta tai synnytyksestä joka yö, ja huomaan että ajatukset ovat aivan sisäänpäin kääntyneitä. Täytyy sanoa, että mä nautin tästä raskaudesta nyt, kyllä se alku olikin vaikeaa! Ja miehen kanssa on jotenkin niin ihanaa, josta osaan kyllä olla kiitollinen, alkuraskaudesta kun tuntui että suhdekin on menossa ihan päin mäntyjä. Ehkä tämä elämä tästä!



Olettekos te kaikki vielä yhtenä kappaleena? Kun lueskelin noita viime viikon ja viikonlopun pinoja, niin tuntui että aika monella oli synnytystä enteileviä merkkejä. Olenkohan mä ainoa joka synnyttää helmikuussa? Koettakaahan jaksella vielä vähän aikaa!



Ja vielä Tamperelaisten tapaamisesta, minä olisin tulossa oikein mielelläni! Olisikin mukava nähdä, vertailla mahoja.. Jos mä nyt ihan rohkeasti ehdottaisin tapaamista jo tälle viikolle, vaikka keskiviikolle? Sopiiko kaikille päivällä? Voitaisiin mennä vaikka Amurin helmeen, siellä kun on kaikkia herkkuja pöydät notkollaan, nam... Minulle käy toki muutkin päivät ja ajat ja paikat, nämä olivat ehdotuksia. Mitäs mieltä olette?

Austen!! Ihana taas kuulla sinusta :) Olenkin jo miettinyt minne olet hautautunut. Hyvä kun tunnut olevan kunnossa. Ellen huomasin myös ennin nimen pinossa ja oli varsin mukavaa lukea myös sinun kuulumiset.



Minä olen edelleen yhtenä kappaleena vaikka viikonloppuna jo vaikuttikin siltä, että lähtö tulee. Edelleen supistelee varsin paljon, mutta koitan vielä pysyä yhtenä. Lepäillä en enää jaksais millään!! Onneksi se rv 34 jo häämöttää...



Tampereen tapaamiseen lähden innolla mukaan (vaikka mun kotona pitäiskin pysyä). Oisko tapaaminen jo päivällä? Minä ainakin pääsen sillon partemmin kun esikko on koulussa, mies on työmatkalla joten iltapäivästä pitää olla jo kotona. Amurin Helmi paikkana kuulostaa enemmän kuin hyvältä ja keskiviikko sopii mulle. Jokuhan voi vaikka tönätä mut ne portaat ylös jo näyttää siltä etten omin avuin pääse... :)



Meillä mies jo suunnittelee varpajaisia. Vieraslista on valmiina ja juomatkin on hankittu, taitaa vielä täydennystä hankkia saksan reissulta. Minua ei hänen suunnitelmansa haittaa. Juhlikoon kunnolla vauvan syntymää, on sen ansainnut. Juhlintakin tapahtuu silloin kun olen vielä sairaalassa kuten edelliselläkin kerralla.



Mulla on hirveä himo syödä marjoja ja hedelmiä. Popsin niitä paljaaltaan tai teen salaattia, myös jäden seassa menee aika runsaasti. Mitään muuta en sitten paljon syökkään, tulee niin ällö olo jos kovin raskasta mutustaa. Vauva ja massu kasvaa silti.



Taas supistaa joten sänky kutsuu takaisin....huoh.



Birdy ja Inkku 33+3

Tänään tasan rv 35+0, 5 viikkoa laskettuun eikä vauvalle mitään vielä valmiina!! No, viikonloppuna järjesteltiin miehen kanssa paikkoja (tai mies järjesteli, minä komentelin ;) ja tänään kun vähän vielä siivoilen ja laitan pyykkejä pois niin pääsen vauvan vaatteiden kimppuun ehkä jo huomenna. Tällä viikolla haetaan tuplarattaat ja pinnis on kyllä jo odottamassa, sen ruuvit vaan on kateissa, aika olennaista siis puuttuu...



Selkä on ollut viimeaikoina parempi, liitokset taas aina välillä kiukuttelee ja yöllä kyljen kääntäminen onkin tosi hankalaa. Olen myös huomannut sen että jos yöllä herää niin on vaikea saada unenpäästä kiinni. Onneksi nyt viikonloppuna esikoinen ei yöllä pahemmin herätellyt.



Mullakin on ollut jonkinverran synnytystä enteileviä merkkejä, tosin nyt ovat rauhoittuneet. Muistelisin että esikoisen kanssa oli samoin, tosin pari viikkoa myöhemmin. Ennen rv 36 olin ihan varma että raskaus ei mene täysille viikoille, että vauva syntyy iha-heti-kohta-just-nyt, mutta sitten rv 36 kaikki helpotti ja poika syntyi tasan laskettuna. Nyt nuo oireilut on tulleet muutamaa viikkoa aikaisemmin, johtuuko sitten siitä että on toinen raskaus vai mistä, mutta veikkaisin että kyllä tässä jokunen viikko menee, muttei ehkä ihan laskettuun asti. Saa nähdä, supistelutkin loppui silloin rv 36 kuin seinään ja seuraavan kerran tuli kun lähdettiin synnyttämään. Arvatkaa kun ärsytti se että yritin kävellä oikein reippaasti lenkillä että vähän edes supistaisi (pari päivää ennen la) eikä tarvinnut edes pysähtyä happea ottamaan!!!



Tänään siis siivoamista luvassa, ekaksi kuitenkin menen katsomaan sydämen asialla ja siivoilen samalla olkkarista leluja. Enköhän vielä toisenkin kerran koneelle tänään eksy.



t. Tuuliina 35+0

Ihan pikaiseen, täällä yhdessä koossa onneksi. Eilen oli sitten se supistelupäivä ja illalla jo siskolle infosin että jos tulee lähtö niin tuon tytön sinne !! Onneksi klo. 14 alkaneet niin epäsäännöllisen säännölliset supparit loppui iltasaunaan ja siihen mega vedenjuontiin noin klo. 22.30 !!!



Koko viikonloppu oli yhtä jalkapalloa joten en koneelle ehtiny... nyt lukemaan muiden kuulumisia Ja muuten loppiaisena tää meidän " osku" sitten kääntyi raivotarjontaan -kyllä helpotti oloa kummasti :) Poikittain on ollu aika tuskaa niin mammalla kuin varmaan masuasukilla !!



Nyt lukemaan ...



minkki 33+6

Eilen illalla kävin lueskelemassa viikonloppupinoa mutten sitten jaksanut kirjoitella, muutenkin tulee vkonloppuna onneksi vietettyä vähän vähemmän aikaa koneella =)



Lauantaina oltiin ristiäsissä, miehelle sitten yritin vihjailla että ovat suht´pikapuoliin meilläkin edessä, joskos alettais miettiä niitä nimiä ja kummeja... eikä tulosta taaskaan, näinköhän meikäläinen päättää ihan yksikseen. Eilen illalla sitten saatiin yksi nimi sovittua, siis kolmas nimi jos sattuu tulemaan tyttö. No, alkuhan se on sekin =)



Viimeinkin on saatu remonttikin alkuun, eli alakertaan olis tulossa vanhimmalle pojalle huone jotta saadaan taaperollekin omansa. Vielä elän toivossa että ehtii valmistua ennen vauvan syntymää, meikäläinen sitten ilmeisesti tapetoi äippälomalla =) Kovasti olisi jo haluja järjestellä vaavin tavaroita, mutta kun ei ole paikkaa johon järjestelisi. Kuvittelen kyllä että mulla on ruhtinaallisesti aikaa, jotenkin en usko vauvan tulevan edes helmikuun puolella, la siis 24.päivä. Esikoinen meni 2 viikkoa yliaikaiseksi enkä osaa tämänkään kuvitella aiemmin tulevan kun ei niitä suppareita tms. ole ollut ollenkaan.



Viime viikolla oli puhetta isyyslomasta...meillä sitä ei pidetä ollenkaan, mies kun on yrittäjä niin täytyy vaan toivoa että edes synnytyspäivänä pystyy koko päivän olemaan vapaalla =) Edellisellä kerralla lähti vielä sairaalastakin pikaisesti hoitamaan jotain työjuttua. Toisaalta on sitten kuitenkin kiva, että pystyy tarvittaessa järkkäämään muutaman tunnin vapaata melkein milloin vaan ja on melkein koko ajan lähellä eli tarvittaessa saan apua nopsaan.



Eipäs tässä sitten taas muuta, masussa pyöritään edelleen vilkkaasti, lääkärineuvola olisi ensi viikolla. Tänään menen hierojalle, ihanaa! Voisi samalla varailla vyöhyketerapia-aikoja, se kun kuulemma helpottaa synnytystä. Ennen edellista synnytystä kävin muutaman kerran ja synnytys oli todella helppo, tiedä häntä oliko vaikutusta mutta en taida uskaltaa olla käymättä tälläkin kertaa =)



Mukavaa viikonalkua ja jaksamisia muille vielä töissä sinnitteleville (kaksi viikkoa vielä!)



Manna ja eekuli 33+3

Olen niin raivona kaikesta ja kaikille että päätin istahtaa nyt sitten koneen ääreen. Yritin tuossa hoitaa verokorttiasiaa ja ammattiliiton jäsenasioita mutta missään ei vastata!!! En halua maksaa hirveällä prosentilla veroja siitä äitiysrahasta jonka kela maksaa mutta verovirasto tarvii alkuvuoden palkkatulot ja verot että voi tehdä kortin mikä astuu voimaan helmikuun alusta. Ja kun saan työpaikastani vielä jotakin palkkaa niin en saanut hoidettua asiaa kuntoon. Sitten tässä olis muuttohässäkkä edessä eikä itseä kiinnosta ruveta hommiin. Liian paljon tapahtumassa samaan aikaan. Ihanaa tietysti että päästään uuteen kotiin ja saadaan aloittaa ns puhtaalta pöydältä vauvaelämä mutta kun ei jaksaisi. Haluaisi vaan yrittää kerätä voimia kokoon kun yöt menee huonosti ja koko ajan väsyttää.... Päivällä kun yrittää nukahtaa niin masukki päättää alkaa potkunyrkkeilyn joka sitten ryskyttää koko kroppaa niin että sänkykin melkein hytkyy mukana. Ja miehellä on hauskaa!!! Olen kyllä moneen kertaan jo todennut että ei pitäisi valittaa mutta kun rupeaa olemaan sietokyky KAIKISSA asioissa niin loppu!!! Hienoahan se on että ollaan saatu uusi asunto,tässä asunnossa on niin paljon pahoja muistoja;kaikki parisuhdekriisit,pojan kuolema ym ym mutta silti olisi toivonut että muutto olisi edessä vasta sitten kun olen jakautunut. Nyt se on vähän siiinä ja siinä että ollaanko yhtenä vai kahtena kappaleena... Jo pakkaaminen tuntuu raskaalta ja kaikkien asioiden muistaminen ja hoitaminen,niin itäs se itse muutto sitten... Ehkä ei pitäisi stressata,kyllä kaikki hoituu kuitenkin. No niin,nyt on taas paine purettu joten kiitos!!! : )



Voisiko joku kertoa miten kaikki pääsee synnytystapa-arvioihin ja keskustelemaan synnytystoiveistaan??? Mulle ei tehty mitään kyselyitä tai arvioita ekankaan kanssa. Olen ihmetellyt sitä lukiessani pinoja kun moni on menossa juttelemaan kätilön tai lääkärin kanssa toiveistaan ym. Kävin vaan tutustumassa sairaalaan ja terkkari unohti ilmoittaa meidät perhevalmennukseen joten aika kylmiltään ekaa tehtiin... En sitä perhevalmennusta kaipaa tällä kertaa koska kuuleman perusteella se ei ole kummoinen juttu. Ei sieltä paljon evästystä tulevaan saa...

Tästä tulikin mieleen että täytyy soittaa se tutustumiskäyntiaika taas kun menen nyt eri sairaalaan kun ekan kanssa.



Viikonloppuna olin ihan varma että lähtö tulee hetkenä minä hyvänsä. Mulla alapää ns paukkuu,kuuluu naksumista vähän väliä ja tuntuu sellainen kova paine. Supistuksia ei ole mutta jotain tuntuu tapahtuvan. Odotan koko ajan että kohta varmaan vedet losahtaa pitkin lattioita... Ei mulla ollut ekan kanssa mitään tällaista missään vaiheessa. Koko ajan tuntuu että vauva kaivaa itseään ulos ja välillä tulee kunnon nyrkinisku/potku kohdunsuulle ja se tekee kipeää. Melkein tekee mieli tarkistaa tuliko jokin jäsen jo ulos...

Eipä tässä sitten sen kummempaa,yirtetään edetä päivä kerrallaan. Jokainen päivä tekee vauvalle hyvää mutta huonontaa äitin oloa,lapsi kuitenkin tärkeämpi joten kestettävä on!!! : )

Mutta nyt tulee sellaista potkua että on pakko nousta tästä koneelta...



Mukavaa viikonalkua kaikille!!! DEVIL&TOIVO 34+3

Olisi kiva saada tamperelaisia kasaan, viikonloppupinossakin joku taisi olla kiinnostunut? Mullekin käy koska vaan ja missä vaan, esim tuo keskiviikko on ihan hyvä. Hyvä että joku ehdottaa jotain konkreettista : )



Viimeinen viikko töitä, jee! Kumma kyllä olo on parempi kuin esikoista odottaessa, silloin olin pari viimeistä viikkoa sairaslomalla kun ei vaan pystynyt enää istumaan paikallaan. Nyt ei ole muuta vaivaa kuin väsymys.



Hoksasin että mulle ei ole vieläkään tullut äp-rahapäätöstä. Saa nähdä minkä mukaan sitä tulee, kun en itse ole jaksanut edes katsoa paljonko olen tienannut minäkin vuonna.



FannyK 34+2

Täällä sitä istutaan silmät ristissä, kun väsyttää, ja unta ei tullut koko viime yönä, nukuin varmaan vain kaksi-kolme tuntia koko yönä... Ja muutenkin on ihan tööt olo. Vauva senkun möyrii ja tunkee joka paikkaan jalkojaan, välillä tuntuu ettei pysty edes hengittämään kun osuu ilmeisesti jonnekin keuhkojen kohtaan... Mutta onneksi ei tarvitse enää montaa viikkoa tästä kärsiä... Siis mitäpä tässä ei tekisi jottei vauva voisi hyvin... Ja niinkuin joku sanoi, mitä sitä äidistä, pääasia että vauva voi hyvin...



Meillä oli jälleen siivousviikonloppu miehen kanssa, ja tuntuu ettei mitään saatu aikaiseksi... Tyhjää/tyhmää tavaroiden siirtelyä paikasta toiseen... ja takaisin samaan paikkaan. No, ehkä tää tästä jossain vaiheessa, josko sitä vaikka lauantaina saisi jotain aikaiseksi, mieskin menee Vanajanlinna ralliin töihin, niin onpahan täällä ainakin rauhallista... Niin tai no eipä se paljon muuta tätä viikon tilannetta, kun mies päivät töissä...



Mäkin haluisin tulla sinne tamperelaisten tapaamiseen... Toi ke sopis mullekin hyvin, tai ihan mikä tahansa muukin päivä... Saa nähdä vaan uskallanko enää yksin lähteä tuonne ajelemaan noin pitkää matkaa...



Tänään olisi sitten se kauan odotettu synnärille tutustuminen... Jännittää ihan hirveästi...



Napero ja masukki 35+4

Sinne synnytystapa-arvioon pääsee ainakin täältä Ylöjärveltä neuvolalääkärin lähetteellä. Arvio tehdään Taysissa. Mutta esimerkiksi Vammalassa arvio tehdään rutiinitoimenpiteenä kaikille. En tiedä minä sinun kuntasi käytäntö on, luultavasti tuo lähete. Jos olen oikein ymmärtänyt, ei synnytystapa-arvio ole niinkään omien toiveiden esittämistä, vaan ainakin minä menen sinne jättikokoisen vauvan takia. Eli lähinnä arvioidaan onko alatiesynnytys edes mahdollista ja jos se on, niin onko siinä järkeä. Kysy neuvolassa lisää!

Tulipa sitten taas nukuttua huonosti...olin eilisistä vauvauutisista niin innoissani, että masukkikin aloitti kamalan rumban mahassa...virtsarakkoni sai sellaista kyytiä, että olin välillä ihan kaksinkerroin ja varma siitä, että kohta tulee lähtö. Sitten iski heikotus ja kamala vapina päälle, piti mennä hetkeksi makuulle. Mieskin taisi jo säikähtää... Yöllä ei meinannut uni tulla, huono olo vaivasi edelleen ja asiat sitten alkoivat pyöriä päässä...



Tänään olisi valmennus neuvolassa, katsotaan se video ainakin. Mä olen kyllä ihan valmis jo lähtemään laitokselle, haluan tuon ökkömönkiäisen tuolta syliini ja kroppani takaisin... Pitäisi yrittää vain ajatella positiivisesti, mutta välillä tuntuu että ei jaksaisi...Täydet sympatiat Devilille ja teille joilla lapset sairastaa, teihin verrattuna mulla ei pitäis olla mitään valitettavaa kun vain saan olla ja mollotella... Mutta ainahan sitä jostakin keksii narisemista...



Mä sain ajan synnytystapa-arvioon neuvolasta, en tiedä minkä vuoksi. Tuttuni sai vauvan reilu vuosi sitten eikä hänellä ollut vastaavaa eli jokin syy asiaan varmaan oli. Vauva kyllä kasvaa ihan käyrillä eikä muitakaan ongelmia ole ollut joten en osaa sanoa miksi sinne pääsen. Ihan mielelläni tietenkin menen ettei sen puoleen. Jos joku osaa asiaan viisaammin sanoa niin kertokaa ihmeessä, viisastun samalla minäkin :).

Toiveista ei ole ainakaan vielä juteltu, kuulemma viimeistään laitoksella käydään niitä läpi tarkemmin kätilön kanssa.



Mulla on myös ollut samoja tuntemuksia kun vauva oikein jyrää masussa, että onkohan sieltä jo käsi ulkona tai että kohta kuuluu POP ja vedet menee...kamala tunne, varsinkin kun se iskee jossakin kaupan kassalla...suurinpiirtein ristii jalkansa ja miettii että älä nyt ihan vielä...Kääks, jännitystä elämään...



No niin, jospa sitä palailisi soffalle, meidänkin vaavi alkaa möyrimään masussa kun on koneella, ei varmaan oikein tykkää asennosta...



Massut pystyyn ja eikun etiäpäin....



Sasuliini ja hajuherne 36+3

Etkös sinäkin kuitenkin täältä Hämylistä ole?



Toki muutkin tervetulleita sinne ovat!!



T:Larvanto 28vee neiti 2v4kk ja kerttuli 34+3

Sopisi vallan mainiosti... Olisi tosi kiva nähdä. (Yritin jo syksyllä ehdotella tapaamista, mutta ei kukaan oikein ollut sillon innostunut täältäpäin.) Millon, missä? To mulla kampaaja ja muutenkin kiiru päivä mutta muuten sopii millon vaan...



Me asutaan täällä Rengossa, vartin päässä H-linnasta...



Napero

Käykö sulle paremmin aamusta vaiko illasta? Mulle periaatteessa ihan koska vaan..

Niin ja tosiaan missä vois nähdä? Mikäköhän vois olla semmonen lapsiystävällinen kahvila, kun otan kuitenkin pikkuneidin 2vee mukaan.. Mä käyn niin harvoin missään kahvilla (kun en edes oikeesti kahvia juo :)) niin en oikein osaa sanoa mikä paikka olis hyvä..



Olikos sulla lapsia ennestään vai odotatko esikoistasi??

synnytystapa-arvioon minä joudun esikoisesta pituuteni takia, kun sitä ei ole kuin 156cm. Silloin todettiinkin että lapsi oli perätilassa ja sovittiin sektiosta. Nyt menen synnytystapa-arvioon yhden sektion ja edelleen pituuteni takia.

Eli mun tietääkseni jos kunnassa ei ole tapana lähettää kaikkia synnyttäjiä arvioon niin siihen tarvitaan perusteltu syy ja lähete lääkäriltä tai neuvolatätsyltä. Noita syitä on ainakin tuo pituus, raja menee mun tietääkseni jossain 160cm hujakoilla. Sitten tietenkin lapsen iso koko/raskausdiabetes, verenpaine.. jne





-sitruuna ja minttuvihtori 34+4-

Mites olis vaikkapa ke? Kellonaika on mulle ihan sama, olisiko vaikka klo 14, jos ei tyttösi ole päikkäreillä sillon? Mullakin on hirveän heikko tuntemus noiden kahviloiden suhteen... Kun minäkään en harrasta tuota kahvin juontia... (löytyipä heti yhteinen juttu..) Mutta ainakin kauppakeskus Optellissa on joku kahvila samoin Tavastilassa... Kävisikö jompikumpi niistä? Tai sitten torin kulmalla Laurellin kahvila?



Napero

Oon saanut järjesteltyä vauvan vaatteita suunnilleen koon mukaan, sitten vaan koneeseen pyörimään...



Synnytystapa-arvioon minä menen raskausdiabeteksen takia, vauvan kokoa on seurattu koko raskaus ajan ja tuossa lääkärin tarkastuksessa tehdään ultralla koko arvio ja mietitään kannattaako synnyttää alakautta vai ei. Ei siellä mistään synnytystoiveista puhuta! Sisään, selälleen ja selvä homma, ainakin viimeksi. Ekalla kerralla vein mukanani lapun johon olin itse kirjottanut joitain toiveita, ei sen ihmeellisempää.



Mahan koosta on ollut juttua, löysin viimein sen mittanauhan ja se näytti 125cm, isoimmasta päästä ellei suurin? Vielä 5cm vähemmäin kuin poikaa odottaessa. Silti sf-mitta menee vähän keskikäyrän alla (ekalla kertaa meni vähän yllä) eli siis pieni sf-mitta ei kerro pienestä mahasta eikä toisin päin. En edes itse ole kovin pieni, 173cm ja vauvalla olisi kyllä tilaa kasvaa vaikka kuinka, mutta mulla vaan maha kasvaa suoraan tuohon eteen ja se tekee siitä niin ison. Viimeksi eikä nytkään ole tullut ainuttakaan potkua kylkiluihin tai keuhkoihin, kohdun reuna on paljon alempana. Jo pari viikkoa ennen joulua (n. rv 31 alkaen) sain alkaa vastailemaan kysymyksiin että " kai se kohta syntyy, kai ennen joulua?" Plääh!



t. Tuuliina

Kyllä, keskiviikko käy vallan mainiosti ja tuo kellon aikakin on hyvä. Itseasiassa tänään just alkoi kokeilu tytön päiväunettomuudesta, että jos se alkaa sujua niin tapaamisen aika siis hyvä mutta jos jotain muutosta tulee niin sitten ilmoittelen kyllä.



Noista kahviloista käy kyllä kaikki! Cafe kukossakin (postin vieressä) on muuten valtavan hyvät herkut..

Mutta jos nyt sitten kokeiltais vaiks ihan eka sitä Optellin kahvilaa,siis se mikä on Suomalaisen kirjakaupan vieressä??Ja riittävästi kun nyt treffaillaan niin käy sitten tutuiksi kaikki kaupungin kaffilat :)

Eli Optellin kahvila ens ke 18.1 klo:14!!!??



Larvanto *ihan väsyneenä kun tottunut nukkumaan itsekkin päikkärit tähän aikaan tytön kanssa...*

Jeps! Nähdään siis 18.1 klo 14 kauppakeskus Optellin kahvilassa... Ilmoitellaan jos tulee muutoksia.



Napero

Täällä taas huomenna käynti äippäpolilla alkaa kuluttaa tuo juokseminen siellä nooh tuntuu että voisin jäädä sinne laitokselle kohta puolin :) viime yönä liitoskivut kiusasivat ja mieskin oli jo huolissaan kun supisteli ihan kiitettävästi..

Saatiin illalla järjestettyä paikat niin että pääsen tänään tuon hoitopöydän täyttämisen kimppuun :) sitten vielä pitäis pakata pikkuisten kotiin tulo vaatteet niin luulen että kaikki tärkeä alkaa olla kasassa paitsi että mies aikoi huomenna koota pinnasängyn.. Meillä varmaan lähtö tulee tässä 2 viikon sisällä tai niin toivon kun viiimeksi viikolla 32+1 painoa oli 1.8 kg ja 2.1 kg huomenna sen kuulee sitten kuinka paljon on nyt..

Siiivoaminen alkaa olla tuskallista ja taukoja täytyy pitää mies kyllä tänään töihin lähtiessään vannotti etten tekisi mitään mutta ainahan sitä rauhassa voi jotain pientä tehdä :)



Vatsassa möyritään jo kovasti joten äippä lähtee liikkeelle on tämä tuolin asento vissiin heikko niin ja mitäs ootte muuten varannu tulevalle vauvalle?? ajattelin että varmistan että kaikki tärkeimmät on kotona ettei tarvitse lähteä sitten hakemaan..



tikunen ja hupu sekä lupu 33+6

Kauan on mennytkin pelkästään taustalta seuraillessa...

Tsemppiä kaikille kivuista kärsiville! Itse oikein toivoisin jonkinlaisia oireita / viestejä kertomaan lähestyvästä synnytyksestä, mutta mitään ei kuulu! Tietysti on mukavaa ja ei pitäisi valittaa, kun pystyy liikkumaan ja elämään suht' normaalisti, mutta tällainen oireeton odotus tuntuu jotenkin loputtomalta... Lisäksi mua on alkanut huolestuttaakin lapsen syntymäkoko. Painoarvio oli ultrassa rv 33+0 2400gr. Tietääkö joku viisas, minkä kokoinen vauva on odotettavissa? Itse olen pienikokoinen, mutta olin silti syntyessäni 4kg ja 53cm. Mieheni on 190cm pitkä ja syntyessään 4.2kg... Millaisia arvioita olette itse saaneet ja paljonko vauva kasvaa normaalisti viimeisten viikkojen aikana? Mahaa tunnustellessa tuntuu kyllä, että aikamoinen jättiläinen on tulossa! Tulisi nyt vaan pian maailmaan, vaikka tavarat eivät ihan täysin valmiina olekaan...

Hauskaa viikonalkua kaikille !

Paris rv36+3