Vasta-alkajat syksy' 05~vko2
[color=darkolivegreen][size=2][b]Tässäpä syksyllä 2005 lapsettomuuspalstalle saapuneet vasta-alkajat. Yhdessä tätä vaikeaa polkua aloittelemme toisiamme tukien, yhdessä iloiten ja murheet jakaen. Perehdymme yhdessä myös kummallisten lyhenteiden ja termien maailmaan... ;)
Mukaan saavat liittyä kaikki halukkaat. Jos omassa esittelyssäsi on jotain lisättävää/muutettavaa, niin pistäpä ilmoittaen, korjaan asian. :)[/color][/size][/b]
[color=darksalmon]aavaaatu
Meikäläinen on 23-vuotias opiskelija/osa-aikainen myyjä ja mies on 25-vuotias autonkuljettaja.
Yhdessä ollaan oltu 3,5 vuotta, naimisiin mentiin viime toukokuussa.
Sitä ihan oikeaa nyyttiä on nyt aktiivisesti yritetty ja toivottu vuoden -04 maaliskuusta alkaen. [/color]
[color=darkseagreen]AliinaK
Oon oululainen 24-vuotias opiskelija kuten aviomiehenikin
takana on yritystä 3/2004 asti johon mahtuu yks keskenmeno rv13 kesäkuussa 2004.[/color]
[color=darksalmon]Annu-71
Olen kohta 34 v ja mieheni on 32v.
2003 keväällä on aloiteltu lapsen " tekoa" .
Keskenmeno mulla oli toukokuussa tänä vuonna. [/color]
[color=darkseagreen]Bilha
ollaan vm' 77
Helsingistä
ilman ehkäisyä kesästä 2004.[/color]
[color=darksalmon]Birbebek
ikää 28, isännällä 29
takana cornuraskaus 03/05.
Yritystä toukokuusta 04.
Naistenklinikalla aloitettiin tutkimukset nyt lokakuussa
odotellaan tätiä kylään että pääsee tilaa ajan hssg:n.[/color]
[color=darkseagreen]Burde
Minä olen kohta 24v ja aviomies 27v
Asutaan Tampereella
Ekaa muksua yritetty elokuusta 2004,
tänään varattiin 1. aika tutkimuksiin
yksityiselle.[/color]
[color=darksalmon]chocolate_dream
Olemme olleet naimisissa 2 vuotta.
Mies on 22 ja minä 24.
Varsinaista yritystä meillä on kesästä 2004 ilman ainuttakaan plussaa :(
Meillä vika löytyi miehestä!
ja ensimmäinen hoitojen suunnittelukäynti 1.12.2005[/color]
[color=darkseagreen]Daran
Olen 26 v. ja mies 27 v.
Asumme Kainuussa, Kajaanissa.
Meillä on takana yritystä 8 kk.[/color]
[color=darksalmon]EmmaEmilia-79
Olen 26-vuotias kuten myös mieheni.
Asumme Pohjois-Suomessa.
Esikoista ollaan yritetty vuoden 05 alusta tuloksetta.[/color]
[color=darkseagreen]haamaa
Meillä siis molemmat 21-vuotiaita,
selittämättömästi lapsettomia ollaan.[/color]
[color=darksalmon]Hupelo
Minulla ikää 34 v ja miehellä 37.
Asustelemme Pohjois-Savossa
Minulla edellisestä liitosta 9 v lapsi.
Yhdessä oltu reilut kaksi vuotta ja lasta yritetty vuoden ajan. [/color]
[color=darkseagreen]Inka76
molemmat ollaan 29
esikoista ollaan yritetty enemmän ja vähemmän jo elokuusta 04 alkaen.
Perustutkimukset meneillään, verikokeissa olen käynyt ja simpat viety analysoitavaksi[/color]
[color=darksalmon]ippu67
Minä ja mun kulta vm. -67 ja -68
yritystä tähän päivään mennessä noin vuosi takana
Ei lapsia ennestään.
ICSI tulossa viikolla 44 Tampereella, sumuttelut menossa nyt.[/color]
[color=darkseagreen]joalin
Eli mä olen vuosimallia -80 ja mies -76.
Pääkaupunkiseudulla asutaan.
Kuumeilu ollaan aloitettu 8/2004.[/color]
[color=darksalmon]Katariina77
Ikää minulla 28 ja miehellä 31.
Yritystä takana 01/05, mutta ehkäisy jätetty pois jo 04/04.
Kyseessä selittämätön lapsettomuus. Kummassakaan ei ole vikaa.
Nyt on hoidot alkaneet ja ensi viikolla ensimmäinen inseminaatio.[/color]
[color=darkseagreen]klovni75
Minä 30v ja mies 38v
Koti on Helsingissä.
Reilu vuosi ollaan oltu naimisissa ja lasta on toivottu saman verran tuloksetta. [/color]
[color=red][size=2]PLUSSAONNEA!!![/size][/color]
[color=darksalmon]LeiaK
Minä olen jo 35v ja mieskin jo 40
Vauva-asioita aloitimme ajattelemaan tuossa alkuvuodesta 2004.
" vasta" 8 kk yritystä takana.[/color]
[color=darkseagreen]]LeiMu
Olen 27-vuotias ja mieheni on 30.
Asumme Itä-Suomessa.
Meillä on 2-vuotias tyttö, ja hänet saimme ihan luomusti.
Tytön syntymän jälkeen meillä ei ole ollut ehkäisyä
Menkat alkoivat tytön ollessa kahden kuukauden ikäinen, vaikka olimme täysimetyksellä. [/color]
[color=darksalmon]Lilli78
Meilläkin hoitoja aloitellaan 13 kk yrityksen jälkeen.
Minulla ollut ongelmana pitkä kierto ja miehellä hitaat simpat.
Meille on tehty kiertohäiriöideni vuoksi jo siis kaikki tutkimukset.[/color]
[color=darkseagreen]Lupus
Olen 24-vuotias tyttönen Keski-Suomesta.
Avomieheni on 29-vuotias, yhdessä olemme olleet kohta
kolmisen vuotta ja ehkäisyn jätin pois helmikuussa 2005.[/color]
[color=darksalmon]mambo77
minä 28, mies 30 ja naimisissa ollaan
asutaan Kanta-Hämeessä
pillerit lopetettu 1/04, eikä tärppiä[/color]
[color=darkseagreen]mammax
minä 27v hoitoalalla, mies 37v konealalla.
Yhdessä 4v, naimisissa 3v.
Lasta puhuttu yli 3v, mutta tiedetty, että
ongelma on olemassa, joten asia lykkääntynyt,
kunnes 10/05 haettu lähete julkiseen.
Minulla elämästäni liitosta yksi lapsi.[/color]
[color=darksalmon]Marenda
Minä olen 22v ja mies 21v esikoistyttäremme on 11k.
Asumme Keski-Suomessa pienessä maalaiskylässä ja naimisissa olemme olleet
reilun vuoden.
11kk toivottu toista lasta.[/color]
[color=red][size=2]PLUSSAONNEA!!![/size][/color]
[color=darkseagreen]Mennis
mennis 22 ja ukko 25
tällä hetkellä asustellaan jyväskylässä ja kohta muutto ulkomaille edessä.
ilman ehkäisyä keväästä -04
yksi keskenmeno takana
Lokakuussa lapsettomuusklinikalle aika.[/color]
[color=darksalmon]miliko
Minä 29v ja mieheni 32v.
Olen tamperelainen vasta-alkaja.
Yritys alkoi 10/2004.
Seuraavassa kierrossa käyttöön clomit ja inseminaatio edessä.[/color]
[color=red][size=2]PLUSSAONNEA!!![/size][/color]
[color=darkseagreen]mollamaijanen
Olen 27v ja mies 29v.
Asustellaan Pirkanmaalla.
Naimisissa ollaan oltu 3,5 vuotta.
Viime vuoden elokuussa on pillerit jääneet pois,
mutta vuoden vaihteessa alkoi se intensiivisempi yritys [/color]
[color=darksalmon]MollyJii
Minä olen 26 v. ja mies 29 v.
Esikoista on toivottu kesäkuusta 2004 asti.
Keskenmeno ekasta inssistä rv9+0.[/color]
[color=darkseagreen]Mörötin-81
Olemme mieheni kanssa vm.-81
esikoista ollaan toivottu 8/2004 lähtien.[/color]
[color=darksalmon]möröm
Oon 27v ja mies 37v.
Asutaan Helsingissä ja hoitoihin pääsystä kuultiin juhannuksen aikoihin.
Takana nyt ICSI josta ei tullut raskautta ja kaksi alkiota pakkasessa
PAS olisi toivottavasti n viikon päästä.[/color]
[color=darkseagreen]niinu82
Mä olen 23 ja mies 27
Ekaa yhteistä yritetään (miehellä on edellisestä suhteesta yks lapsi)
yritys tosiaan alotettiin 7/04[/color]
[color=darksalmon]Nonna-80
Minä -80, mies -78
yhdessä ollaan oltu vuodesta 2000, naimisiin mentiin tänä kesänä 2005
yritys aloitettiin 10/03, plussa 10/04 joka kuitenkin km 12/04. Mitään apukeinoja
ei vielä käytössä. Ensimmäistä gynekäyntiä suunnittelen.[/color]
[color=darkseagreen]omena78
Minä -78 ja mies -77.
Asutaan pääkaupunkiseudulla.
Lasta toivottu syksystä 2003
hoitoon hakeuduttiin julkiselle puolelle joulukuussa 2004.[/color]
[color=red][size=2]PLUSSAONNEA!!![/size][/color]
[color=darksalmon]Pikku-Hilja
vm71, mies vm67 ja esikoistyttö on 2,5v, eli vm03.
Olen siis Pirkanmaalta
Elokuussa tuli vuosi täyteen yritystä saada tytölle pikkusisarus, eli aloitettiin 8/04[/color]
[color=darkseagreen]pikkuinenpeikko
Olen siis 28-vuotias naimisissa oleva immeinen.
melkein 2 vuotta sitten päätettiin miehen kanssa, että tulkoon jos on tullakseen.[/color]
[color=darksalmon]Pingu-78
Mina 27, mies 29
asustellaan ulkomailla
yritysta 05/04 eika plussan plussaa[/color]
[color=darkseagreen]Piutiina
Minä 19 ja mies 21.
Asumme Keski-Suomessa 7kk vanhan koiratuholaisen kanssa :)
Hieman vajaat pari vuotta ollaan lasta yritetty
syy lapsettomuuteen miehen azoospermia, eli ei siittiöitä.
Tutkimukset aluillaan, ja mikäli siittiöitä löytyy biopsialla,
niin ICSI toteutuu joskus ensi vuonna.[/color]
[color=darksalmon]Putkula76
Minä olen 29v, mies 30v.
vauva on ollut toiveissa 6/2004 lähtien.
Asustellaan Pohjois-Savossa. [/color]
[color=darkseagreen]quiero3
minä 24, mies 25
Pk-seutu
Yritystä 01/05 lähtien, molemmissa todettu jotain vikaa.[/color]
[color=red][size=2]PLUSSAONNEA!!![/size][/color]
[color=darksalmon]Rizzu
Olemme siis Helsingissä asusteleva pariskunta,
minä täytän pian 28, mies on 30.
Ja omaa nyyttiä on toivottu elokuusta 2004 asti.[/color]
[color=red][size=2]PLUSSAONNEA!!![/size][/color]
[color=darkseagreen]SanniAnniina
Minä ja mieheni 29v.
pääkaupunkiseudulta ollaan.
Pillerit pois 04/04. Kohtu ultrattu, sperma tutkittu:
niiden mukaan kummallakin kaikki hienosti(?), mutta nyt menossa 6. kierto Lugea ja
toinen Clomikin takana.[/color]
[color=darksalmon]Sarimari
Olen 31 vuotias, (vm -74) mieheni 32.
Lasta ollaan yritetty kesästä 2004 eli noin 1,5 vuotta.
Tähän mennessä ei ole tullut plussan plussaa.
Ollaan lapsettomuustutkimuksissa, mutta lopullisia tuloksia ei olla vielä saatu.
Ilmeisesti kuitenkaan miehessä ei ole vikaa, sillä spermatesti oli erinomainen.[/color]
[color=darkseagreen]soileri
Olen 35 vuotias, Oulusta.
Avoliitossa asun ukko kultani kanssa.
Yritystä on takana kaikenkaikkiaan reilu vuosi.[/color]
[color=darksalmon]Tao_tao
Minä 22.v, mies 23.v.
Asustellaan Itä-Suomessa.
Ilman ehkäisyä 1 vuosi ja 10 kk.
Tuosta ajasta vuosi ihan yrittämistä.[/color]
[color=darkseagreen]tirppa71
Minä 34v ja mies 32v.
Yritystä takana yli 4 vuotta, 4 X clomikuuri,
tänä keväänä 2 X IUI ja nyt eka IVF/ICSI menossa.
Punktio ajoittuu viikolle 47.
Esikoista yritetään ja kovasti toivotaan!!![/color]
[color=darksalmon]Tuittu78
Olen vm-78 ja mieheni -76.
Asustelemme pääkaupunkiseudulla.
Olemme yrittäneet lasta vuoden päivät. [/color]
[color=darkseagreen]tuupalainen
Ikää minulla on 26 vuotta ja miehellä 28.
Olen siis naimisissa oleva tyttö Turusta.
Vauva on tilattu joskus vuoden 2003.
Ei ainuttakaan tärppiä.
Olemme hoidossa Tyksissä, ensimmäinen inssi pitäisi olla marraskuun puolivälissä.[/color]
[color=darksalmon]vaimonalku
Olen -80 ja mies samaten
joulusta -04 asti on yritystä
ja mitään ei ole edes lupaillut
nyt julkisella puolella lähete menossa
ja sitä aikaa odotellessa eteenpäin
mennään.[/color]
[color=darkseagreen]varjokas
Minä 27v. eli ' 78 ja mies 28v., siis ' 77.
Kanta-Hämeessä asumme.
Esikoistamme olemme yrittäneet huhtikuusta 2004, eli puolitoista vuotta.[/color]
[color=darksalmon]viivi99
Minä olen 25v. ja mieheni 31v.
Asustellaan Espoon suunnalla.
Yritystä on nyt takana reilu vuosi.[/color]
[color=darkseagreen]ViiviWagner
Minä 27, mies 30.
Oulun läänistä.
Esikoinen syntynyt -03.
Pikku Kakkosta toivottu kesästä-04.
Hoitojen ensikäynti lokakuussa.[/color]
[color=red][size=2]PLUSSAONNEA!!![/size][/color]
[color=darksalmon]VM1974
31-vuotias, mies on 37 ja miehellä 10-vuotias lapsi edellisestä suhteesta.
Pääkaupunkiseudulla, avioliitossa.
Yhteistä vauvaa on nyt yritetty vuosi (09 / 2004 alkaen) ja yksi haamuplussa
saatiin aikaiseksi 06/2005. Keskenmeno tuli rv 6+3 ja sen jälkeen on epätoivo syventynyt eksponentiaalisesti...[/color]
[color=darkolivegreen]************************************************[/color]
[color=darklateblue][size=2]Päivitykset:[/size]
- Plussaonnittelut Rizzulle!
- tervetuloa EmmaEmilia ja osittain tokkopa ;)
- 51 ja 1/2 pinoutujaa[/color]
[color=darkolivegreen]************************************************[/color]
Kommentit (58)
Halaus milikolle, en osaa muuta sanoa. Olit mun mielessä koko päivän, ajattelin kuitenkin että uutiset olisivat olleet hyvät... :(
Tänään tehtiin sitten toinen inssi, vähän vaikeampi homma oli kuin eka kerralla, mutta ei silti sattunu. Lähinnä luulen että jännitin vaan, ettei meinannu siksi katetri löytää oikeaa tietä...
Eka kerralla ei valunu mitään pois, tällä kerralla valu. Hmm. Niin ja sitte oli siittiöiden liikkuvuus ja määrä huonommat kuin viimeks. Odotuksia on paljon vähemmän tällä kertaa!
Aa, ja määrättiin myös luget tueks. Siinä tärkeimmät. En jaksa sen enempää tällä kertaa kirjottaa, on ollu aika huono päivä muuten.
Lääkäri käski harrastaa seksiä lisäks, joten meen nyt vonkaan tota äijää... ;) jos siitä vaikka piristyis vähän.
Tuupa pp0
sen verran, kun huomasin että olinpa törkee ku pikkusen vaan milikolle lohtusanoja ja sitte saman tien aloin paasaan omista jutuista. Anteeks, toivottavasti et loukkaantunu tai mitään...
Tosi ikäviä uutisia, mutta itse takerruin heti tuohon ajatukseesi, että kun on kerran onnistunut tulemaan raskaaksi niin kyllä se onnistuu uudelleenkin! Pakko koittaa uskoa tulevaisuuteen, muuten tätä ei kestä. Tsemppiä.
Älä Tuupalainen ole suotta pahoillasi. Pienikin lohdutuksensana auttaa ja niinhän se on, että elämä jatkuu meillä kaikilla. Eikös me oltu alunperin menossa ekaan inssiin samaan aikaan, Tuupalainen? Muistanko oikein?
Kamalasti pelottaa mitä ensi viikolla on edessä, kun raskaus keskeytetään ihan lopullisesti. Sattuukohan paljonkin... Eilen onnistuin ajoittain olemaan jo ihan normaalissa mielentilassa, mutta tämä aamu oli taas tosi raskas. Luin Aamulejden yleisönosastolta jokin aika sitten juttua, että keskenmenon kokenut joutuu olemaan samalla osastolla synnyttäneiden ja raskaanaolevien kanssa. Sanoinkin just miehelleni, että jos niin käy niin on nostettava kamala meteli, ettei meitä kohdella niin!
Anteeksi nyt kun tuli vuodatetua, mutta kylläpä helpotti. Nyt vaan ajttelemaan tulevaa ja miettimään milloin seuraava inssi voisi ehkä jo olla... ja onnea meille kaikille, kyllä me vielä maaliin päästään!
miliko
Miliko: Voi ei, olen todella pahoillani... ;( Koetahan jaksaa!!! Ihailtavan positiivinen asenne sinulla kyllä on kun sanot että elämä jatkuu. Ja tänne saa kyllä vuodattaa tuntojaan niin paljon kun haluaa!!
Joalin: minä taidankin olla sitten meillä se lääkärikammoisempi... mies on suhtautunut yllättävän reippaasti (ainakin vielä toistaiseksi). Kävi tosiaan tiistaina siellä spermanäytteen antamassa, eikä homma tuntunut olevan yhtään vaikea hänelle. Minä jo pelkäsin että saan pakottaa hänet sinne näytettä antamaan :) itse pelkään jonkin verran kipua, joten vähän jo jännitän mihin toimenpiteisin joudun. Mutta kyllähän sen kivun kestää!
Tuupalainen: toivotaan että inssi on onnistunut! Itsellänikin saattaa tuo olla edessä, riippuu nyt mitä sieltä spermanäytteestä löytyy. Mutta lääkäri jo puhelimessa siitä inssistä jotain puhui. Pitäisi ehkä jo vähän perehtyä tuohon toimenpiteeseen että tietää mitä on odotettavissa.
Mitäköhän muuta minun piti kommentoida... nyt ei enää muista. Täällä elellään kp 27/31, eilen otin viimeisen Terolutin, elikkä tätiä odottelen. Tai saisihan tuo olla tietenkin tulematta! :) mutta odotan mielummin tätiä kuin jotain muuta, eipähän sitten pety niin paljoa. Tietenkin sitä toivoo salaa taas vaikka mitä, ja pettyy joka tapauksessa.
No, eiköhän tästä taas sitten piristytä ensi kiertoon, kun tiedossa on clomien aloittaminen ja se ultrakin kp 12. Siellä sitten varmaan jo sovitaan lisää näistä tulevista hoidoista kun tiedetään spermanäytteen tulos. Vähän kyllä jännittää se tulos, lähinnä siksikin että miten mies sitten suhtautuu jos siittiöitä ei olekaan tarpeeksi. Luulisi sen olevan kenelle tahansa miehelle kova paikka. Tuo ukkeli on kyllä niin positiivinen ihminen, että kyllä se varmasti kestää ja saa vielä minutkin lohdutettua...
Joo, ei tässä kummempia tänään... me lähdemme illalla katsomaan Matti-elokuvaa! Lähinnä sen takia, että siskoni oli siinä yhdessä kohtauksessa avustajana, pakko nähdä vilahtaako se sisko siellä valkokankaalla :)
Hyvää viikonloppua kaikille!!!
-Lupus kp 27/31
Miliko, olen niin pahoillani puolestanne...:( Ei tässä oikein sanoja ole, mutta yrittäkää jaksaa mennä aina päivä kerrallaan eteenpäin. Sillä tavalla jaksaa ehkä vähän paremmin, kun ei liikoja murehdi huomista. Voimia, voimia ja voimia! Onneksi tunnut olevan peruspositiivinen ihminen, ja jaksat jo nyt ajatella valoisasti. Kyllä kaikki vielä kääntyy hyväksi.
Lämpimiä ajatuksia Milikolle ja myös muille palstailijoille toivottaa LeiMu!
Osanottoni Miliko suruusi! Kamalan kohtalon jouduit kokemaan, toivottavasti keskeytys sujuu kivuitta ja saat pian uuden mahdollisuuden! Itsekin olen kerran kokenut keskenmenon ja muistan hyvin, mitä fiiliksiä tuli, kun vuotoa alkoi ilmestyä. Mutta luotetaan siihen, että kun on kerran onnistunut, niin raskaus voi tärpätä toisenkin kerran ja tuoda sen kauan toivotun lopputuloksen eli nyytin syliin! Toivon sinulle voimia jaksaa keskenmenosi yli!
Joku oli juuri aloittanut Felicitaksella, siellä olen myös minä mieheni kanssa hoidettavana. Kivasti ovat jaksaneet venyä meidän kierron mukaan, eli aikoja on löytynyt aina lennossa, kun olen joskus pikkuisen hätäisesti halunnut toimenpiteitä tai reseptejä, jotta " ehtii vielä tähän kiertoon" . Oon toisaalta hirveen hätäinen, mutta toisaalta yritän kyllä mennä päivä kerrallaan rauhassa eteenpäin. Mutta jotenkin en halua enää vaan aatella, että tärppää sitten kuin tärppää, vaan mun täytyy saada tehdä vähän jotain asioiden eteen. Joku kirjoitti (sorry, kun oon niin huono noitten nimimerkkien kanssa!), että on jollain tapaa kieroutunut, kun saa piikittää ja pitää sitä sellaisena sissitoimintana...:) mä ajattelen kai vähän samalla tavalla. Kun ei muutenkaan voi asiaan järkevästi suhtautua.
Mulla on nyt kp7 menossa eli vika clomi otetaan illalla. Mun mieliala ailahtelee, eli en ihan hirveesti odota clomien tätä asiaa ratkaisevan, sillä spermassa on kans vikaa ja sitä ei saa kuin pesemällä kuntoon - toivottavasti edes sillä. Eli miehen mieliksi nyt pari kiertoa mennään näin ja sitten inssiin. Oon kans jonkun muun palstalaisen tavoin aloittanut liikunnan oikein tosissaan, puran sillä tavalla ahdistustani. Rääkkään kroppaani salilla, kun olen sille vihainen, kun se ei toimi oikein.
Mies taas vähän kiukuttelee, lähti tuulettamaan ajatuksiaan kaverilleen. On tää lapsettomuusjuttu vähän käynyt hiertämään meitä. Se ottaa asian jotenkin eritavalla kuin minä ja tottahan se on, että seksistäkin on tullut sellaista kellokalletoimintaa. Mut täytyy yrittää jaksaa, sillä yhdessähän tässä kärsitään. Adoptiota me ei olla edes harkittu, ei olla niin syvällisiä keskusteluja käyty. Onko teillä muilla joutunut parisuhde koetukselle lapsettomuuden takia, ja jos on, niin miten se on teillä näkynyt?
Burdekos se piinaili tällä hetkellä? Toivottavasti piinailusi päättyy vahvaan plussaan! Ja onnea vauvapuuhiin oviksenmetsästäjille ja kaikille muillekin vasta-alkajille!
Pikaisesti piti tulla laittamaan Milikolle pahoittelut, kun ajattelin vilkaista mitä täällä on tapahtunut sitten perjantai iltapäivän.
Toivottavasti keskeytys menee ongelmitta, eikä sattuisi kamalasti. Todella kurja juttu!
Mutta, niin kuin itsekin varsin positiivisesti sanoit, että kun tämäkin raskaus kuitenkin sai alkunsa, niin miksi ei sitten seuraavankin kerran. Onnea uuteen yritykseen.
Pikainen kommentti myös joalinille sen verran, että meillä ensikäynti on ystävänpäivänä. =)
..toivottavasti aika menisi todella nopeasti..
(eihän siihen varsinaisesti tämän kaiken aiemman odottelun rinnalla ole niin pitkä aika, mutta kuitenkin)
Siinä välissä ehtii olemaan myös yksi varsin iso operaatio, koiran patin poisto (on siis ihan kunnollinen leikkaus.. nukutuksineen ym.), jota varmasti myös tässä huolehdin nämä viikot. =(
Mutta, eiköhän sekin suju hyvin. Pakko vain uskoa. Eipä tuo neitikään ole kuitenkaan kuutta vuotta vanhempi, mutta ikinä ei kuitenkaan leikkauksetkaan ole riskittömiä.
..huoh..
Mutta, oikein mukavaa viikonloppua kaikille vasta-alkajille!!! =)
..ja Q:lle, eiköhän kaikki suju hyvin!! Älä murehdi suotta, ennen kuin on sen aika.
éli lapsettomuutta takana lähes kaksi vuotta. aloitamme helmi- maaliskuussa luultavasti inseminaatiolla. miehessä pientä vikaa. miehen leikkauksen jälkeen ajatus olisi vielä luomuilla josko tärppäis.
Uusi kierto pyörähti tänään käyntiin, eli kp 1 on menossa. Täytyy maanantaina soittaa lääkäriin, varata aika ja kysyä että alanko syömään clomeja kp3, vai lykätäänkö aloitusta sen verran että pistelyjen aloittaminen osuisi arkipäivälle... Ainakaan vielä ei ole mitään masennusfiiliksiä, joten en-ole-raskaana-en-odota-mitään -psyykkaus on onnistunut.
Milikolle vielä kerran pahoittelut. :( Voimia ja jaksamista teille.
-v-
Täytyy välillä ennen huomista, siis sitä keskeytystä, siirtää omat murheet sivuun ja keskittyä maanlaajuisiin " ongelmiin" . Siispä vielä viime hetken pohdinnat ja kohti äänestyskoppia!
Kuten Viivi jo kannustikin, niin quieron ei kannata murehtia turhia ennen kuin on sen aika. Oireiden väheneminen ei tarkoita, että asiat olisivat huonosti. Sinä taidat kuulua niihin onnellisiin, jotka eivät joudu voimakkaista oireista kärsimään!
Miliko
Pahoittelut Miliko tilanteestasi. En osaa edes kuvitella tuntemuksiasi tällä hetkellä, enkä oikein edes sanoa muuta. Voimia suruunne!
Anteeksi, kun viimeksi vain aloin kieriskellä oman navan ympärillä. Tiedän, että en saisi todellakaan valittaa, mutta aina ei vaan omille tunteilleen voi mitään... Kiitos kuitenkin kannustuksesta viivi ja miliko.
Ja milikolle hurjasti voimia huomiseen, [color=deeppink]((((halauksia))))! [/color]
-Q-
Ja lohdutushalaus sinulle Miliko! Olen todella pahoillani!
Olen pitänyt vähän taukoa palstailusta, kun tämä meidän touhumme ei nyt oikein etene.. Kaikille voimia ja tsemppiä! Erityisesti Milikolle paljon voimia vaikeina aikoina!
Terkuin
Leia
Pitkä on ollut " tie" ja nettihiljaisuuteni. Minä plussasin joulukuun alussa, mutta jotenkin aavistelin ettei kaikki ole niin kuin pitäisi. En uskaltanut netissä liikkua näillä palstoilla, koska aina tuli luettua kauhistuttavia tarinoita. Alku-ultrissa ramppasin pari kertaa, sykettä ei löytynyt, mutta lääkäri käski olla menettämättä toivoa. Kasvua tapahtui ja sikiö oli sellaisessa paikassa ettei ultrauslaitteet riittäneet varmasti sanoa onko kohdussa elämää vai ei. Itse aavistelin jo mitä tuleman pitäisi, enkä sitten yllättynytkään kun vuoto alkoi viikolla 9+4. Jotenkin se oli jopa helpottavaa, kun epätietoisuus päättyi. Sairaalassa ultrasivat pikkuisen, joka oli lopettanut kasvun viikon 6 paikkeilla. Tämä sattui olemaan viikonloppua, joten eivät alkaneet toimenpiteisiin. Onneksi, sillä kohtu tyhjentyi itsestään eikä tarvinnut lääkitystä eikä kaavintaa.
Nyt taukoa vauvailussa hetken kuten ohjeeksi sain ja annan tuon pääkopankin hieman tuulettua. Täytyy sanoa että taas sitä itse " heräsi" ja sai huomata onnellisuutensa kuitenkin tuosta yhdestä lapsesta ja erittäin hyvästä parisuhteesta.
Aurinkoisia kevätpäiviä toivottelee VW
Taidetaan olla ViiviWagner vähän kuin samassa veneessä. Sikiön kasvu oli loppunut omallakin kohdalla jo ihan alussa, viikolla 7. Nyt viikolla 12 tehdään keskeytys ja ihmettelen, kuinkahan kauan siihen olisi mennyt ilman lääkkeitä. Olisikohan vuoto alkanut vielä pitkään aikaan... Oletko selvinnyt hyvin vuodosta, tarkoitan fysiikan puolesta? i
Miten pitkää taukoa sinulle on näissä vauvatouhuissa ehdotettu? Itse varasin tänään keskenmenon jälkitarkastusajan Ava-klinikalle kuukauden päähän ja tietysti toivoisin silloin jo tehtävän suunnitelmia seuraavan inssin tai muun hoidon suhteen. Meillä on kova halua päästä jatkamaan hoitoja, jotta uusi raskaus alkaisi mahdollisimman pian. Tuntuu, että se on tässä vaiheessa paras tapa päästä tästä tilanteesta eteenpäin, ainakin meille.
Miliko
Pidin tossa jo hiukan pitempää taukoa täältä kokonaan kun alko asiat painamaan liikaa ja kaikki tuntu niin toivottomalta. No kävin sit terveyskeskuksessa ja siel otettiin verikokeet. Näissä ei löytyny mitään poikkeavaa.
Huomenna olis sairaalassa aika eikä mitään käsitystä mitä siel tapahtuu, aika tavalla jännittää.
Postitiivinen yllätys oli ku lekuri sano et menee helmikuun loppupuolelle enneku varmaan mitään kuuluu ja toissa viikolla tuli kirje jossa oli aika varaus. Yllättävän nopeeta toimintaa.
Pessimisteinä ollaan jo miehen kans puhuttu selväks se et mitä jos ei koskaan onnistutakaan lasta saamaan ja tää keskustelu kyl kevens varmasti molempien mieltä.
Tuun sit kertomaan taas kun viisaammaks tulen.
Onneks tulee kevät, valo auttaa aina :)
Voi miliko! Olen niin pahoillani puolestasi, että itkettää :( Toivotan teille jaksamista ja otan osaa valtavaan suruunne. Toivottavasti uudet hoidot tuovat uuden plussan ja oman vauvan teille pian!
miliko:
Nyt kyllä alkoi jännittää kauheasti, koska myös mulla on oireet vähentynyt huomattavasti. Ei ne koskaan kovin vahvoja ollutkaan, mutta nyt pärjään jo ihan hyvin ja jaksan jopa käydä töissä. Mulla oli huonoin olo viikolla 6, mutta sen jälkeen helpotti jo suurin väsymys. Nyt on rinnat enää kipeät ja heikottaa, jos unohtaa syödä koko ajan. Mulla on eka neuvola 10+0 (nyt 8+4), mutta ei siellä varmaan voi vielä kuulla sydänääniä. Pelottaa ihan kauheesti, että päästäänkö tässä 12+3 asti, jolloin on np-ultra. Keskenmenot on todella pelottava asia ja erityisen epäreilulta ne tuntuu meidän lapsettomuushoitoja tarvitsevien kohdalla.
Voimia vasta-alkajille ja toivotaan kuitenkin parasta meille kaikille!
-Q-