Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Imetyksen epäonnistumisesta

Vierailija
07.01.2006 |

Tällä palstalla saa usein lukea, että äidit arvelevat muiden ajattelevan, että heidän imetyksensä on epäonnistunut, vaikka he itse ovat siihen täysin tai edes lähes tyytyväisiä. Tällöin imetys ei mielestäni ole kuitenkaan koskaan epäonnistunut - onnistunut imetys on sellainen kuin äiti haluaa. Jos äiti haluaa imettää sairasta letkuruokinnassa olevaa lastaan kerran vuorokaudessa ja siinä onnistuu, on hänen imetyksensä niissä olosuhteissa onnistunut. Jos taas lapsi on osittain korvikeruokittu, mutta äiti onnistuu imettämään haluamansa ajan (vaikka 2 kk öisin), on hänen imetyksensä onnistunut.



Oikea imetyksen epäonnistuminen tarkoittaa mielestäni sitä, että äiti joutuu luopumaan imetyksestä vasten tahtoaan ennen kuin on siihen valmis. Tätäkin tapahtuu valtavasti, eikä syynä useimmiten ole äitien laiskuus, tyhmyys tai välinpitämättömyys, kuten tämän palstan viesteistä usein saa lukea. On totta, että *fysiologisesti* 95-97 % äideistä on kykeneviä imettämään, mutta olosuhteet ja väärä tieto aiheuttavat merkittävästi enemmän epäonnistumista imetyksessä kuin fysiologia.

Kommentit (30)

Vierailija
21/30 |
07.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

imetys epäonnistui! Minua suututtaa, niin paljon kun oikeasti näin asian eteen vaivaa ja silti matioa ei vain tullut kuin 2-5ml VUOROKAUDESSA ja rinnat olivat ihan tyhjät pussit! Että minulla ei sitten edes sitä maitoa noussut alkuunkaan! Ja OLISIN antanut mitä vain jotta olisin onnistunut, yritin löytää luovutusmaitoa jne. Että haista sinä 12 vain kukku!

Vierailija
22/30 |
07.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


Olisikohan asia niin sinunkin kohdallasi?

On selvää, että olet joutunut kokemaan kovia, olen pahoillani siitä. Tuollaisessa tilanteessa on luonnollisesti helpompi siirtyä korvikekisiin. Enkä sano ilkeyttäni, mutta tiesitkö, että maidontuotannon voi käynnistää kuukausienkin tauon jälkeen uudestaan? Harva vaan siihen ryhtyy, koska se työllistää- alussa.

Enkä todellakaan halua kellekään pahaa mieltä vaan mahdollisimman pitkiä imetyksiä lasten hyvinvoinnin eduksi.

Ikävä kyllä, näistä asioista on vain uskallettava puhua joskus hyvin suoraankin, että keskustelua syntyy ja asioihin herätään.

Yst. terv. 12

Vierailija:

Olisitpa ollut tervetullut imettämään keskosena syntyneitä kaksosiani, joille äidinmaitoa tärkeämpi asia oli hengissä selviytyminen. Eipä ollut minun korviani välistä kiinni tämä asia, että imetys jäi pulloon pumppaamisen varaan ja että sairastuin lasten ollessa 3 kuukauden ikäisiä keuhkokuumeeseen, joka lopetti maidontuotannon kokonaan. Kovin ovat mustavalkoisia ja ehdottomia nämä sinun mielipiteesi.

Mutta onneksi olkoon, olet varmaan nyt hyvällä mielellä, kun saat täällä loukata ihmisiä ja päteä omalla onnistumisellasi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/30 |
07.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

on mitä on, jos " alan ihmiset" ovat noin tietämättömiä ja empatiakyvyttömiä. Imetys ei ole mikään kakunpaisto, joka kaikilta sujuu samalla tavalla, jos vaan noudattaa ohjeita, vatkaa tarpeeksi pitkään ja valitsee oikean lämpötilan.



En tiedä, kumpi olisi pahempi imetyksessään epäonnistunut vai helposti onnistunut terveydenhoitaja, joka ei välitä panostaa lainkaan kirjatiedon hankkimiseen vaan neuvoo pelkästään oman kokemuksensa perusteella äitejä. Tähän saakka olen ajatellut, että se epäonnistunut saisi enemmän vahinkoa aikaan, mutta nyt en enää tiedä mitä ajattelisin.



t. imetystukityötä vapaaehtoisena pitkään tehnyt

Vierailija
24/30 |
07.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

seuraavaa lasta en edes yritä imettää, kun kuitenkin taas epäonnistun vaikka yrittäisin parhaani ja saa taas kuulla olevansa laiska ja luoja ties mitä!!!!

Vierailija
25/30 |
07.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

todllisiin ongelmiin eikä ruokittaisi käsitystä siitä, esim. " ettei maito riitä" .



Ja joku tuossa kommentoi, ettei itselläni ole kokemusta imetysongelmista. On kyllä suurista sellaisista, lähes kaikesta maan ja taivaan välillä.



t. 12



[/quote]




Missä on empatiakykysi?



Onko sinulle tosiaankin ihan uutta tietoa se, että ihmisten jaksamisella on eroja? Toiset sinnittelevät pidempään kuin toiset! Pitääkö nyt sitten kaiken muun lisäksi tuntea vielä lisää huonoa oloa siitä, että on yksilö, joka ei jaksa yhtä paljoa vastoinkäymisiä kuin vaikka naapurin rouva?



" Äidin pitää vaan jaksaa" , niinkö? Entäpä, kun ei enää kerta kaikkiaan jaksa? Ei muuta kuin valitus pois -tottakai jaksat? Entäs, jos kaikki terveydenhuollon ihmiset ajattelisivat näin? Monikohan masentunut ihminen ajautuisi siihen pisteeseen, josta paluuta ei ole?



Tämäkö on terveydenhuoltohenkilökuntamme taso tänä päivänä?

[/quote]




Vierailija
26/30 |
07.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Enkä sano ilkeyttäni, mutta tiesitkö, että maidontuotannon voi käynnistää kuukausienkin tauon jälkeen uudestaan? Harva vaan siihen ryhtyy, koska se työllistää- alussa.

Ei pelkkä äidin motivaatio riitä, ellei ole oikeaa tietoa ja tukea. Pitää osata tukea äitiä tämän *omissa* valinnoissa ja antaa riittävästi tietoa, jotta äiti voi valintansa tehdä oikean tiedon valossa.

Jokaisella meistä on omat voimavaramme. Et voi milloinkaan tietää, millaiset voimavarat kullakin äidillä on tässä hetkessä käytössään, joten parasta imetystukea on kertoa eri vaihtoehdoista ja auttaa äitiä siinä, mitä hän silloin pitää parhaana.

Imetyksen uudelleen käynnistäminen on niin vaativaa puuhaa, että siihen ei keskoskaksosten äideillä useinkaan ole voimavaroja. Siitä voi kyllä puhua, mutta ei sitä voi minään automaattina kenenkään kohdalla pitää. Vielä vähemmän kannattaa pitkän ajan jälkeen vihjailla, että se olisi ollut " oikeampi" valinta kuin minkä äiti on aikoinaan tehnyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/30 |
07.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


t. 12

Vierailija:


on mitä on, jos " alan ihmiset" ovat noin tietämättömiä ja empatiakyvyttömiä. Imetys ei ole mikään kakunpaisto, joka kaikilta sujuu samalla tavalla, jos vaan noudattaa ohjeita, vatkaa tarpeeksi pitkään ja valitsee oikean lämpötilan.

En tiedä, kumpi olisi pahempi imetyksessään epäonnistunut vai helposti onnistunut terveydenhoitaja, joka ei välitä panostaa lainkaan kirjatiedon hankkimiseen vaan neuvoo pelkästään oman kokemuksensa perusteella äitejä. Tähän saakka olen ajatellut, että se epäonnistunut saisi enemmän vahinkoa aikaan, mutta nyt en enää tiedä mitä ajattelisin.

t. imetystukityötä vapaaehtoisena pitkään tehnyt

Vierailija
28/30 |
07.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen samaa mieltä siitä, että äitien olisi hyvä tunnistaa todelliset syyt imetyksensä loppumiselle. Jos syynä on ollut se, että mahdottomassa tilanteessa voimat ovat loppuneet, on hyvä tajuta se eikä ajatella, että maito jostain maagisesta syystä väheni.



Kuitenkin omien voimien loppumista on vaikea myöntää, koska maailmaan mahtuu niin monia huutelijoita, joiden mielestä aina olisi voinut vähän pinnistää tai puristaa, niin imetys olisi onnistunut. Sinun alkuperäiset kommenttisi olivat tällaista huutelua myös. Sanoit, ettei sisu riitä jne. Sisulla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että voimat vain eivät enää kanna yhtään pidemmälle.



Parhaiten tuet äitejä imetyksessä, kun tuet heitä ja heidän valintojaan, vaikka ne eivät olisikaan sinun valintojesi kaltaisia. Jokaisen äidin imetys on hänen omansa. Et voi etkä saa koskaan asettaa minkäänlaisia vaateita kenenkään yksittäisen äidin harteille. Suomen imetysluvut paranevat sillä, että olosuhteet tehdään paremmiksi ja äitejä aidosti tuetaan valitsemaan oman toiveensa mukaisesti. Tällä hetkellä vapaa valinta ei tiedon ja tuen puutteen vuoksi ole mahdollista. Kenenkään yksittäisen äidin painostaminen ei ole se oikea tapa nostaa Suomen imetyslukuja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/30 |
07.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Enkä ole vihjannut, että se olisi oikeampi valinta. Totesin vain, että se on mahdollista, koska aika paljon tapaa näitä alkukuukausina imetyksen lopettaneita, jotka eivät edes tiedä tästä mahdollisuudesta. Toisilla siihen on voimavaroja, toisilla ei.





t.12



Ei pelkkä äidin motivaatio riitä, ellei ole oikeaa tietoa ja tukea. Pitää osata tukea äitiä tämän *omissa* valinnoissa ja antaa riittävästi tietoa, jotta äiti voi valintansa tehdä oikean tiedon valossa.



Jokaisella meistä on omat voimavaramme. Et voi milloinkaan tietää, millaiset voimavarat kullakin äidillä on tässä hetkessä käytössään, joten parasta imetystukea on kertoa eri vaihtoehdoista ja auttaa äitiä siinä, mitä hän silloin pitää parhaana.



Imetyksen uudelleen käynnistäminen on niin vaativaa puuhaa, että siihen ei keskoskaksosten äideillä useinkaan ole voimavaroja. Siitä voi kyllä puhua, mutta ei sitä voi minään automaattina kenenkään kohdalla pitää. Vielä vähemmän kannattaa pitkän ajan jälkeen vihjailla, että se olisi ollut " oikeampi" valinta kuin minkä äiti on aikoinaan tehnyt.

[/quote]




Vierailija
30/30 |
07.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Monella äidillä syy turhaan korvikkeenantoon on yksinkertaisesti huoli siitä, että vauva ei saa tarpeeksi ruokaa. Tämä olisi tietysti vältettävissä oikealla tiedolla, ja tässä esim. terveydenhoitajat saisivat mennä itseensä ja varmistaa, että jokainen heidän asiakkaanaan oleva äiti varmasti tietää tarpeeksi voidakseen luottaa itseensä imettäjänä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi neljä kuusi