Club-30 kuulumisia pitkästä aikaa (nettipimento viimein ohi)

Jaahas mistähän sitä aloittaisi, kirjoittelin jo pitkän viestin kuulumisista mutta taisin naputella liian kauan kun rekisteröityminen oli hävinnyt ja sitä samaa tietä koko viesti. =/

On ollut uskomatonta että en ole päässyt nettiin niin pitkään aikaa nlukemaan kuulumisianne ja täytyy myöntää että on tainnut olla välillä vierotusoireitakin. =)





[b]Mutta niihin kuulumisiin.[/b]



29.11. tein siis sen kummallisen testin johon piirtyi ne kaksi viivaa. =)

En kyllä meinannut sitä hevillä uskoa ja ajatuksen tajuamiseen on mennyt todella kauan.



Täälläpäin maailmaa raskaus varmistetaan aina vertestillä ja siinä kävin 20.12. HCG oli 18168 mUI/ml joka tuntu himan alhaiselta kun viikkoja oli kuitenkin tuolloin 7+4 mutta mahtui kuitenkin viitearvoihin.

Seuraavana päivänä olikin sitten ultran vuoro ja sitä jännitin todella. Ensin ultrassa näkyi kysta vasemmassa munasarjassa (sielläpuolellahan se ovis sillon oli), mutta seuraava löydös olikin sitten paljon mielekkäämpi. Pienen pieni alkio jonka sydän sykki. =D



Koko ei vastannut ollenkaan viikkoja kun oli vain 3,1mm kokoinen, mutta kun moneen kertaan kysyin näkikö lääkäri sydämen sykkeen hän sanoi nähneensä. Sykkeen näkyminen oli tietenkin helpotus, mutt hieman olin huolissani siitä kun koko vastasi vain viikkoja 6+0.

Mies siinä vietsailikin, että ovat laittaneet minulle kääpiön siittiöitä kun on niin pieni. ;)

Koska viikot ja sikiön koko ei vastannut täysin toisiaan kehoitti lääkäri että tehtäisiin kontrolli parin viikon päästä.



3.1. mulla olikin sitten varattuna erikoislääkärin aika ja miljoona kysymystä että miten tästä eteenpäin. Jotain tiesin, mutta käytäntö miten täällä kaikki seurannat ym. tehdään oli täysin avoinna. Ensin tietenkin köytiin läpi kaikki perustiedot ja kerroin että minulla on ollut tiputteluvuotoa jo muutamana päivänä. Se on ollut sellaista ruskeaa tuhrua, mutta tottakai oon ollu tosi huolestunut.

No lääkäri sanoi että katsotaan. Heti kun sai ultran paikoilleen sanoi, että ei hyvältä näytä. =´(

Sikiötä ei enää ollut eikä oikein muutakaan, no paitsi se kysta. Teki vielä perus tutkimuksen ja totesi raskauden keskeytyneen.



Se siis niistä miljoonista kysymyksistä, mitä väliä niillä enään on...

Käytiin läpi tilanne ja sain reseptin lääkkeellistä keskeytystä varten. Täällä kun se tehdään niin että saa olla ihan kotona. Mikä oli kyllä todella helpottavaa, kun sain olla vaan kotona ja löhötä sohvalla. Katselin elokuvia ja mupelsin karkkia.

Virallinen km päivä on nyt sitten 4.1. =´(



Kaikki tämä siis tällä viikolla, vielä tänäänkin on ollut vähäistä vuotoa mutta kivut on jo helpottaneet. Toinen asia on sitten miten tästä muuten eteenpäin. Eihän se auta kuin mennä päivä kerrallaan.



Suru on tietenkin päällimmäisenä mielessä, mutta olen tosi tyytyväinen että emme kertoneet tästä vielä läheisille, sukulaisille ja muille tutuille. Nyt saan surra rauhassa, eikä tarvitse leikkiä reipasta tai selitellä kenellekkään mitään.



Olisinpa pitkän palstahiljaisuuden jälkeen voinut kertoa parempia kuulumisia, mutta minkäs teet. Elämä ei aina ole reilua...



SuviTuulia ja

[quote]

¿kirppuenkeli¿

[/quote]

Saitte nyt lyhennetyn version, mutta kyllähän tästäkin aikamoinen romaani tuli.