Lpasettomia pitää kohdella silkkihansikkain
Ainakin av:n mukaan.
Lapsettoman läsnäollessa ei saa:
-puhua lapsista
-puhua raskaudesta
-ilmaista tyytyväisyyttään omaan elämäänsä lasten kanssa
-puhua äitiydestä/isyydestä
Kommentit (10)
Juu. Eihän siis lapsettomalle voi puhua lapsista mitään, koska vain äiti/isä osaa keskustella mistään lapsiin liittyvästä. Hieno logiikka, nro 2!
t. pitkään tahattomasti lapseton, joka on innolla mukana sisarustensa vauvojen ja vanhempienkin lasten elämässä ja tahtoo ja jaksaa aina kuulla juttuja kummilapsistaan jne.
mikä molempia osapuolia kiinnostaa? Olen äiti, mutta ei muakaan kiinnosta loputtomasti kuunnella kaverin lasten edesottamuksista.
Siis siitä, että kuinka ihanaa on, kun on olemassa äiti, jolta voi kysyä neuvoa, joka auttaa aina jne? Mitä viimeksi olet tehnyt äidin kanssa ja mitä ihanaa äiti viimeksi sanoi? Ja kuinka tyytyväinen olet siitä, että äiti on olemassa?
Vaikka äitini olisi kuollut, ystäväni voi mainita ohimennen äidistään.
Ja toki, jos hoito on juuri epäonnistunut tai on juuri tapahtunut km, niin tottakai sattuu. Mutta lapsettomien linja tuntuu pääsääntöisesti olevan se, että em. aiheista ei KOSKAAN saa mainita, koska se loukkaa heitä ja muistuttaa jatkuvasti omasta lapsettomuudesta.
Ei tässä puhuttu siitä, että lapsensa kuoleman kokeneen kanssa jaariteltaisiin perheonnesta. Mielestäni oman äidin tai lapsen kuolema on aika paljon rankempi juttu, kuin lapsettomuus tai edes keskenmeno.
Ja ymmärrän kyllä sen etteivät he halua ja jaksa aina kuulla raskauksista ja lapsista.
Mutta ei asia saa näinkään olla että jos seurassa on lapsettomuudesta kärsivä ihminen pitäisi omat lapset ja raskaus unohtaa täysin. Piilottaa jonnekkin sängyn alle jottei toiselle tule paha mieli.
Tuntui, ettei meillä ole mitään yhteistä. En todellakaan mielestäni höpötellyt seurustelusta koko ajan, päin vastoin koetin välttää aihetta ja puhua asioista, jotka kiinnostaisivat ystäväänikin. Mutta minkäs teit, kun toinen oli kuin jäätä.
" Lapsettomien kanssa ei KOSKAAN saa puhua lapsista jnejnejne" . Ap, eiköhän tässä ole kyse toisten kunnioittamisesta: tiedät varmaan itse hyvin, mistä aiheista voit ystäviesi kanssa keskustella ja mistä et. Toisille ei-lapsellisille lapsettomuus on arka asia ja toisille ei, eiväthän he välttämättä edes halua lapsia.
Annetaan kaikkien kukkien kukkia :)
Niin, kyllähän siitä yksinpuhelua väkisin tulee. Mitä sanottavaa lapsettomalla on raskaudesta tai synnytyksestä tai äitiyden ihanuudesta?