Jotkut esikoisten äidit vaativat hieman isommilta lapsilta mahdottomia

Olen törmännyt leikkikentillä seuraavan laiseen ilmiöön, että lähes paikallaan viihtyvien, hiekkakakkuja leipovien esikoistyttöjen äidit katsovat jatkuvasti liikkeessä olevia poikia kieroon. Vaikka pojat eivät tekisi edes mitään kiellettyä. Mutta kun niistä lähtee ääntä HUI. Ja ne juoksevat, IIK.

Tulee mieleen ainakin yksi tällaisen äärettömän rauhallisen esikoistytön äiti, joka ei ymmärrä sitä että pojat eivät vain jaksa istua hiljaa. Tämä äiti myös puhua lätöstää jo 2-vuotiaalle tytölle ihan vauvakielellä koko ajan. Katselee selvästi paheksuvasti kaiken aikaa liikkeessä ja äänessä olevia poikia.



Ja sitten saa kuulla että kyllä alle 3-vuotias on jo NIIIN iso että ei saisi haluta koskea toisten leluihin, pitäisi päästää toiset aina edellä kaikkiin karuselleihin ja muihin. Hyvä kun ei vaadita että lakki kourassa avataan mammoille oviakin kaupoissa. Raivostuttavaa. Ei meidänkään poika saa leluja viedä toisten käsistä eikä tehdä muuta ns. kiellettyä, mutta kun väliin tuntuu ettei saisi tehdä oikein mitään, ilman moitteita.



Lisäksi pitäisi luovuttaa omat leikissä mukana olevat lelut jollekin hieman nuoremmalle joka tulee käsistä niitä repimään. Sitten kun poika pitää puolensa eikä anna lelua kädestään, motkottaa joku mamma että ' noin iso poika, miksei nyt voi antaa pienemmän katsoa lelua' .



Tuli aika provosoivaan sävyyn tämä teksti, mutta harmittaa tuollainen. Onko muita samaa kokeneita?



Onneksi valtaosa äideistä kumminkin on ihan rentoja ja ymmärtäväisiä:)