Uskotteko että syntyjään ilkeitä lapsia on olemassa?

yx damien.. Hitto että oli ärsyttävä kakru, manaili ja kaikkee..

ne käytöksen syyt muualla

Ja nämä lapset kun syntyvät melankoolikoiden perheeseen niin kyllähän lapsi leimataan pahaksi ja ilkeäksi!!

Ja kun ei kaikkia lapsia voi kasvattaa samalla tavalla. Vaan jokainen tarvii erilaista kasvatusta, joka on lapsen kehityksen ja taipumusten ja tempperamentin mukaista.

On olemassa pahoja lapsia, heillä vain on silloin mielisairaus. Terveet lapset eivät ole pahoja. Isompina kyllä tahalleen tekevät pahoja, mutta se johtuu huonoista vanhemmista. AINA!!

Oikealla kasvatuksella lasta voi opettaa oikeaan suuntaan, mutta perimmäiseen luonteeseen ei kukaan pysty vaikuttamaan.

ja oikeasti asia on niin että vanhemmat voi aika pitkälle vaikuttaa millainen lapsesta kasvaa.

Tosin aikuinenkaan ei pysty kaikkeen tietoisesti vaikuttamaan, sillä meilä on jokaisella oma tempperamenttimme ja historiamme, mikä taas vaikutta siihen miten suhtaudumme lapsiimme.

Lapsen kehitykseen vaikuttaa aika moni muukin ihminen kuin vain vanhemmat. Ympäristö yleensä, leikkipihan ihmiset, kaverit läpi elämän, opettajat tarhoissa ja kouluissa. Jossain tutkimuksessa väitettiin, että lopulta kaverit vaikuttaa lapsen kehitykseen kaikista eniten, enemmän kuin vanhemmat.



Lapsella on oma persoonansa ja luonteensa, siitä ei päästä mihinkään. Paljon voi ihmistä manipuloida ja ohjailla, mutta ei ihan kaikkea kuitenkaan. Minä uskon, että pahoja ja ilkeitä lapsia on vaikka kuinka paljon.

erilaiset luonteet tuottavat ilkeyttä. Mm enneagrammi uskoo, että jokaisella persoonallisuustyypillä (joita on 9) on oma kuolemansyntinsä. Se tulee jo syntymästä ja siihen aina kopsahtaa. Näitä kuolemansyntejä on laiskuus, himo, kateus... Eli uskon, että lapsi voi olla jo pienestä kateellinen helposti. Ja kaikki me tiedämme, mitä kateus teettää - juuri sitä ilkeyttä. Ei lapsi tahalleen ole ilkeä, mutta kateus nostaa päätään hyvin herkästi. Tai jos kuolemansynti on ahneus, niin sellainen lapsi on jo pienestä pitäen vaatimassa itselleen kaikkea, ja sekin voi johtaa ilkeyteen.



Jos persoonan kuolemansynti on laiskuus, niin sellainen ihminen on oikein hyvän tahtoinen ja helposti toimeentuleva. Tämmöinen lapsi helppo vauva ja helppo lapsi. Kuolemansynti kopsahtaa sitten omaa nilkkaan mitä vanhemmaksi ihminen tulee.



Vanhempien tehtävä on kasvattaa, ohjata ja kanavoida ja opettaa käytöstapoja.

Tässä kasvatustietelijän näkemys.

Vierailija:

Lapsen kehitykseen vaikuttaa aika moni muukin ihminen kuin vain vanhemmat. Ympäristö yleensä, leikkipihan ihmiset, kaverit läpi elämän, opettajat tarhoissa ja kouluissa. Jossain tutkimuksessa väitettiin, että lopulta kaverit vaikuttaa lapsen kehitykseen kaikista eniten, enemmän kuin vanhemmat.

Lapsella on oma persoonansa ja luonteensa, siitä ei päästä mihinkään. Paljon voi ihmistä manipuloida ja ohjailla, mutta ei ihan kaikkea kuitenkaan. Minä uskon, että pahoja ja ilkeitä lapsia on vaikka kuinka paljon.

mutta uskon myös että heitä on tosi vähän, elikkä vain pahimmat psykopaatit. Suurin osa lapsista on normaaleja, eli hieman kilttejä sekä tuhmia kukin luonteensa mukaan ja kasvataus sekä ympäristö vaikuttavat siihen minkälaisia heistä tulee. Mutta sitten on nuo onneksi äärimmäisen harvat psykopaatit, joista uskon että mikään kasvatus ei olisi tehnyt heistä parempaa. On esimerkiksi tapauksia, jotka ovat jo pikkulapsena kiduttaneet eläimiä hengiltä, ja vanhemmat olleet aivan normaaleja

lapsi voi ola ilkeä ja ja joittenkin mielestä paha mutta koskaan ei ilman syytä. jotain on aina takana jos lapsi on sellainen.

luepa uudestaan viesti no 8.

väärästä kohtelusta: välinpitämättömyydestä, epäkypsistä aikuisista, rajojen puutteesta, jopa pahoinpitelystä yms...

Sinunlaisesi ihmiset pitävät jo pienen lapsen vaikeaa käytöstä lapsen omana pahuutena TÄMÄ ON TODELLA VÄÄRIIN. Kasvatusalalla näkee aivan liikaa sinunlaisiasi ihmisiä, jotka eivät osaa asettua lapsen asemaan, vaan katsovat asioita omasta, itsekkäästä perspektiivistään. Tämä takaa näille lapsille vaikea oravanpyörän ja ei-toivotun käytöksen jatkuvuuden.



Toivottavasti et ole tekemisissä näiden lasten kanssa, sinusta varmasti huokuu tuo asenteesi, lapset aistivat sen jo kaukaa, ja jo tämän takia nämä lapset reagoivat seurassasi erilailla ja ovat silmissäsi aina niitä pahoja lapsia.



Mene oikeasti itseesi ja mieti mistä asenteesi johtuu, ehkä omasta menneisyydestäsi? Tietämättömyydestäsi? Ota asioista selvää ja ole vastuusi tunteva aikuinen. Sillä todella onväliä miten suhtaudut lapsiin, ihan vain niihin ohikulkijoihinkin!!!!!!!!!!

Nyt 4vuotiaana haukkuu, uhkailee ja yrittää itkettää toisia lapsia ja aikuisiakin.

lapsiin (omiinsa) täysin erilailla. Oletko seurannut näitä tv:n kasvatus ohjelmia? Siellä on ollut todella monta kirjoitustasi vastaavaa tapausta, ja AINA ratkaisu (ja ongelma) on ollut vanhempien suhtautuminen tähän vaikeaan lapseen!!! Usein tiedostamatta.

Suurin osa " vikaan" kasvaneista ovat varmasti väärän kasvatuksen tulos, mutta ei aina. Joskus vain ihminen on perusluonteeltaan ilkeä, itsekäs, paha.

Voisiko lapsesi käyttäytymiseen vaikuttaa oma asenteesi?



Sinulla on kaksi " helppoa" lasta ja yksi " vaikeampi" . Oletko kenties pettynyt, ettei tämä yksi ole samanlainen kuin 2 muuta? Miten kohtelet häntä? Pidätkö häntä huonompana kuin kahta muuta lasta, koska hän on vaikeampi kasvatettava? Lapsi kyllä aistii sellaisen ja saatta käytöksellään, tosin nurinkurisesti kiusaamalla ja nipistelemällä, hakea huomiotasi. Hän on ns. negatiivisessa kiereessä.



Olen kasvanut ison perheen vanhimpana lapsena ja ollut isäni silmissä aina vaikea tapaus. Sen olen saanut myös nahoissani kokea. Olen ollut aina syypää riitoihin jne, vaikka monesti yritin hakea vain huomiota. En kiellä, ettenkö olisi oikeasti ollut vaikea kasvatettava. Kuitenkin minusta tuntuu, että sain liian vähän ymmärtämystä isäni puolelta. Vieläkin tunnen remmin iskut takapuolessani, positiivisia muistoja hänesta ei juuri ole. Silti minusta on tullut ihan tasapainoinen aikuinen. Välillä vaan vanhat asiat nostavat päätään, varsinkin nyt kun yritän kasvattaa omiani tasapuolisesti kunnon kansalaisiksi.

Vierailija:

Voisiko lapsesi käyttäytymiseen vaikuttaa oma asenteesi?

Sinulla on kaksi " helppoa" lasta ja yksi " vaikeampi" . Oletko kenties pettynyt, ettei tämä yksi ole samanlainen kuin 2 muuta? Miten kohtelet häntä? Pidätkö häntä huonompana kuin kahta muuta lasta, koska hän on vaikeampi kasvatettava? Lapsi kyllä aistii sellaisen ja saatta käytöksellään, tosin nurinkurisesti kiusaamalla ja nipistelemällä, hakea huomiotasi. Hän on ns. negatiivisessa kiereessä.

Olen kasvanut ison perheen vanhimpana lapsena ja ollut isäni silmissä aina vaikea tapaus. Sen olen saanut myös nahoissani kokea. Olen ollut aina syypää riitoihin jne, vaikka monesti yritin hakea vain huomiota. En kiellä, ettenkö olisi oikeasti ollut vaikea kasvatettava. Kuitenkin minusta tuntuu, että sain liian vähän ymmärtämystä isäni puolelta. Vieläkin tunnen remmin iskut takapuolessani, positiivisia muistoja hänesta ei juuri ole. Silti minusta on tullut ihan tasapainoinen aikuinen. Välillä vaan vanhat asiat nostavat päätään, varsinkin nyt kun yritän kasvattaa omiani tasapuolisesti kunnon kansalaisiksi.

raapinut, töninyt ym. mennyt muiden, varsinkin pienten lasten, päälle. Välillä parempi välillä huonompi. Nyt isompana puhuu kiusaamisesta, muttei välttämättä enää tee.

Meidän vanhempien todella toivottu ja odotettu lapsi, joka on koko suvun keskipiste, joten huomion hakemisestakaan ei voi olla kyse.

eli perisynti,lapsesta jolle ei opeteta mikä on oikein,mikä väärin,tulee se paha aikuinen ja hyvänkin aikuisen sisimmässä on se paha joka odotta sopivaa hetkeä,joillakin se näkyy tosi harvoin,joillakin useammin.

Siis minun mielestä ihminen on paha ja se pitää opettaa hyväksi,joten vastuu on aikuisella/ kasvattajalla!

Ajattelisin,että pahin virhe on syyttää lasta/luonnetta ongelmakäyttäytymisestä,silloin siihen ei hae oikeita ratkaisumenetelmiä. Itselläni on paljon lapsia ja olen kyllä sitä mieltä,ettei lapsia voi kasvattaa saman kaavan mukaan,eikä ole kyllä tarpeenkaan.