Lue keskustelun säännöt.
Olen hyvin ahdistunut opiskeluistani ja yleensä koko elämästä
04.01.2006 |
Tuntuu, ettei mikään suju. En saa itseäni niskasta kiinni. Välillä melkein hengittäminenkin ahdistaa.
Nyt on ollut lomaa töistä ja koulusta ja ahdistus on vain pahentunut, kun ollut aikaa miettiä asioita. Ajatukset kiertävät kehää.
Olen käynyt pari kertaa juttelemassa YTHS:n psykologille, mutta seuraava aika on vasta muutaman viikon päästä.
Onko muita samassa tilanteessa? Onko ketään, joka olisi selvinnyt ahdistuksesta?
Kommentit (6)
Pääsin Yths:n kautta psykologille ja sitä kautta terapiaan jossa kävin vuoden. Luulin sen jälkeen olevani " terve" ja sanoin etten halua jatkaa terapiaa vaikka psykiatrit olivat eri mieltä. No nyt haen taas kelan tukea kun pitää aloittaa terapia uudestaan. Olisinpa silloin aikanani tajunnut...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
..opiskelen kotiäitiyden ohella ja aika tuskaa on toisinaan. Nyt pidän tietoisesti välivuotta. Olen miettinyt, haluanko opiskella juuri tätä alaa, miksi opiskelen ylipäätään (koulutusta on jo ennestäänkin), mihin tämä kaikki johtaa jne. Minulla kyse on ollut ehkä enemmänkin laajemmastakin kriisistä pohdiskellessani elämäni suuntaa. Irtiotto on kyllä auttanut, koska nyt olen jo innolla suunnittelemassa tulevia opintoja ja olen pystynyt selvittämään itselleni mitä haluan. Mutta nämä pohdinnat ovat vaatineet suunnilleen vuoden, niitä ei voi käsitellä minkään parin viikon-kuukauden loman aikana.
On varmasti hyvä, jos voit jonkun ammatti-ihmisen kanssa ruotia näitä asioita, jos omat ajatuksesi vain kiertävät kehää. Mutta usko, että asiat selkiytyvät kyllä. Tsemppiä!
Suosittelen www.verkkoklinikka.fi ja siellä keskustelut/ahdistus. Opiskeluillekin tais olla oma kategoria. Se on parempi henkireikä ku tämä av jossa käy monenlaista tyyppiä ja nämä viestitki ovat niin vähän aikaa näkyvissä.
sitten vaikka tämän vauva-lehden keskusteluiden muissa osioissa esim. ' muut elämänkriisit' kohdassa, jonne tosin joudut rekisteröitymään. Joskus se asioista kirjoittaminen auttaa, mutta parasta olisi, jos voisit useammin jutella ammatti-ihmisen kanssa.
Voisitkö saada apuja omien opintojesi parista; mukava opettaja, joka osaisi sinua neuvoa?Usein toimivan ja realistisen opintosuunnitelman tekeminen voi helpottaa pahimpia paineita; etenee pieni pala kerralla. Joskus taas on hyvä hypätä hetkeksi pois tuosta opintokuviosta kokonaan - voit tarvittaessa hakea itsellesi sairauslomaa, jos ahdistus pahenee; ' virallinen lupa' olla ja kerätä voimia mm. terapian keinoin, voi antaa itsellesi helpomman olotilan ja näet valoa tunnelin päästä. Tärkeintä on päästä tämän pahimman vaiheen yli ja saada selvyyttä omiin ajatuksiin. Älä siis jää yksin vaan hae toisia ihmisiä kuuntelijoiksi ja peileiksi ajatuksillesi. Voimia sinulle!
Terveisin: palstalta poistuva psykologi
Olen joskus kirjoitellut Verkkikselle ja voisinkin mennä vaikka sinne taas. Lisäksi aion jatkaa psykologilla käyntiä. Toivoisin, että mieheni ja perheeni ymmärtäisi paremmin ja osaisi tukea enemmän, mutta ei kai voi liikaa toivoa. En oikein osaa ilmaista ajatuksiani heille, tai sitten he eivät tajua, kuinka ahdistunut oikeasti olen.
Kiitos teille kuitenkin avusta.
ap
Syksyllä sain aikaan vain 7 opintoviikkoa, joten ei hyvin mene..