laitoin juuri meiliä mieheni panolle. vitsi kun tuntuu hyvältä.
pani siis tätä assaria vuosi sitten pikkujouluissa. *klassinen*!! Mietin pitkään, että lähestynkö ko tyyppiä. Nyt sen tein. Ärsytti niin kovin ajatus, että se luulee että mä en tiedä. Mä tiedän KAIKEN. ;) Itse asiasta en jaksa tehdä tavattoman suurta numeroa enää. Ärsyttää vaan, että ihmiset luulee, ettei niiden teoilla ole seurauksia. Kaikesta jää jäljet!
Kommentit (50)
Harva varmaan oikeasti " naureskelee partaansa" tällaisessa asiassa. Ja kyllä, arkemme on LOISTAVAA, virheettömiä emme ole. Sydämeni on suuri ja anteeksianto on elinehto onnelliseen elämään. Niin myös anteeksipyytäminen. Ne ovat luottamuksen ohella rakkauden avaimia. Ja vaikka minun sydämeni särkyi saadessani tietää tuon pettämistarinan, en halua särkeä lasteni sydämiä eli ts. " heittää ukkoa pellolle" vaikkakin se täällä monen mielestä on ainoa oikea ratkaisu. AP
Niin moni mies käyttää hyväkseen vaimonsa " suurta sydäntä" .
Lastesi sydämet särkyvät ennenkaikkea siitä jos näkevät isänsä loukkaavan heidän äitiä yhä uudestaan.
Eikä sitäpaitsi uskottomuus ole mikään pikku hairahdus.
Sinulla on suuri sydän ja tiedät tehneesi oikein lasten kannalta, vaikka itse joutuisitkin vielä toistekin kärsimään. Toivomme tietysti kaikki, ettet.
Itsekin olisin heti ottanut avioeron jo pelkän pornon katselusta, mutta kun asia tuli kohdalle ja laskin ja mietin, mitä kaikkea menettäisin erossa (ei rahallisesti vaan henkisesti); kumppanuus ym. - harkitsinkin uudelleen. Ja jäin liittooni, kun sanoi haluavansa lopettaa ja lopettavansa. Jos asia uudelleen ilmenee, voi suhtautumiseni olla toinen. Mutta lastenkin elämää tulee ajatella! Joku sanoi, että lapset kärsivät, kun näkevät isän loukkaavan äitiä, mutta jos ei edes äiti tiedä välttämättä loukkauksesta, niin kuinka sitten lapset? Ei kukaan järkevä aikuinen lapsille mene tuollaisia kuuluttamaan...
lapsetkaan tiedä. Lapset tietää kun kodin ilmapiiri muuttuu, ei lasten " tietäminen" asian kertomista tarkoita. Ja onhan näitä piilokettuiluja ym. joista lapset vaistoaa että kaikki ei ole kunnossa vaikka hampaat irvessä hymyilläänkin. Ja riitojen tullessa näitä vanhoja asioita vedetään esiin suorasti tai epäsuorasti. Kyllä lapsi vaistoaa. Lapset kuuntelee vaikka näyttäisivät leikkivän omissa huoneissaan..
Vierailija:
Harva varmaan oikeasti " naureskelee partaansa" tällaisessa asiassa. Ja kyllä, arkemme on LOISTAVAA, virheettömiä emme ole. Sydämeni on suuri ja anteeksianto on elinehto onnelliseen elämään. Niin myös anteeksipyytäminen. Ne ovat luottamuksen ohella rakkauden avaimia. Ja vaikka minun sydämeni särkyi saadessani tietää tuon pettämistarinan, en halua särkeä lasteni sydämiä eli ts. " heittää ukkoa pellolle" vaikkakin se täällä monen mielestä on ainoa oikea ratkaisu. AP
Miehelläs on huomenna täys latinki kalussa, kun hän kaataa sihteerinsä työhuoneensa lattialle ja ryhtyy puskemaan.
Helppo se on katsoa asioita mustavalkoisena, jos ei ole itse kokenut samaa. Harmaaneri sävyt näkee vasta kunjoutuu tuohon tilanteeseen itse. Sympatiani ap:lle, koeta jaksaa. Unohtaa ei voi, mutta kipu lakkaa kyllä
" Uranainen?? *AP hekottaa* En ihan nää johdon assistenttia, tradenomia, uranaisena!!!!"
Olenkin miettinyt, miksi jollakin on niin kauheat kompleksit tradenomien suhteen... Nyt ymmärrän. Kaikki sympatiat silti ap:lle ja muille petetyille naisille - sekä viattomille tradenomeille ;D
Tästä jo 6vuotta aikaa ja kyllä vaan onnellisesti olemme yhdessä edelleen. Kävimme silloin läpi todella kovan kriisin josta selvisimme ja joka jopa lähensi meitä.
Kaikki tekevät joskus virheitä. Mielestäni ihmiselle pitää antaa toinen mahdollisuus.Ja jos ei siitä opi niin pihalle sitten. Se nyt selvää että parisuhteessa tulee eteen jos jonkinlaista kriisiä. Toi Ap:n mollaaminen must täysin turhaa.
häissämme anoppi antoi neuvoja joista yksi oli että avioliitossa tarvitaan roppakaupalla anteeksiantamista....nämä ap:n mollajat vaan eivät ole kokeneet vielä ehkä tarpeeksi kasvaakseen.....olen hurjanpaljon käynyt läpi tässä suhteessa mutta nyt meillä on mennyt jo vuosia todella hyvin ja olemme MOLEMMAT erittäin onnellisia...elämä kasvattaa..mutta anteeksiantoa on todellakin tarvittu..eikä tässä kuitenkaan mitään kynnysmattoja olla...joillekin vaan anteeksiantaminen esteeksi tulee ylpeys...ap:lle toivon onnea hyvän ja kypsän ratkaisun johdosta.
ja tämänkin siksi, että joku kirjoitti AP:n olevan kotiäiti ja " toisen naisen" uraputkessa. Näin siis minä ainakin ymmärsin, vaikkakaan näillä asioilla ei ole merkitystä. Ja on todella uskomatonta, miten hirveään ryöpytykseen AP joutui. Itse ainakin haluaisin kertoa myös toiselle osapuolelle, että asia on tiedossani. Ja ilmeisestikään AP ei HAUKKUNUT tuota toista osapuolta, eikä väittänyt miestään syyttömäksi.