Voiko homeopatiasta tulla sairaammaksi?????
Hei kaikki! Kertokaa iavan homeopaattiummikolle vähän faktoja. Pienet poikamme (1 ja 2 v) ovat sairastaneet päiväkodin syksyllä alettua lähes taukoamatta: keuhkokuume, rauhaskuume, streptokokkiG+++, hemophilusinfluenzae ja lukemattoman määrän nuhia, yskiä ja korvatulehduksia. Nyt on korvatkin sitten putkitettu ja kitarisat poistettu ja tulehdukset jatkuvat. Toisella on putketkin jo tukossa. Olen jatkuvasti itkuun prskahtamaisillani, kun en vaan saa pieniä poikiani terveeksi, vaikka kaikkeni haluan yrittää.
Nyt varasin ajan homeopaatille, joka uskoi hoidosta olevan apua. Se mikä minua säikähdytti oli, että hoidon seuraksena voisi kuulema taas tulla tulehdus, joka kertoo siitä, että keho on ruennut paranemaan??? Altistanko lapseni siis taas kivulle ja särylle?
Kuinka nopeasti teillä muilla on vastaavassa tilanteessa homeopatia auttanut? Pojilla nytkin ab-kuurit päällä, samoin minulla ja miehelläni. Voi kertokaa jotain rohkaisevaa!
Kommentit (29)
Homeopatiaa on tutkittu lukuisissa tutkimuksissa, joista osa ei täytä tieteellisiä vaatimuksia, mutta joukossa on myös useita erittäin luotettavia. Vaikka tämä yksi edellä mainittu tutkimus antoi sellaisia tuloksia, että niistä voisi päätellä myös homeopaattisen laimennuksen omaavalla histamiinilla olevan positiivista vaikutusta tietyssä tilassa, niin silti lukuisa joukko tutkimuksia ei löydä mitään vaikutusta homeopaattisille tuotteille. Jos homeopatia on tehokasta, niin aivan varmasti siitä olisi selkeitä näyttöjä ja myös koululääketiede sen hyväksyisi. En näe mitään syytä sille, että jotakin hoitomuotoa syrjittäisiin, jos se olisi tehokasta, logiikkakin taistelee tätä vastaan. Historia tuntee monia aivan ällistyttäviä hoitomuottoja, joita on aikanaan naureskeltukin, mutta kuitenkin ne ovat lyöneet itsensä läpi, KOSKA niillä on ollut tehoa. Siis miksi homeopatia jo vuosisataisen historiansa aikana ei ole edennyt lähtökuoppiaan kauemmaksi. Joitakin asioita voi siis pohtia ihan pelkästään filosofisestikin, ei pelkästään väittelemällä kyllä-ei...
Jokainen voi itse ajatella ottavansa vaikkapa jotakin homeopaattista ainetta sanotaanko 1 x 10 - 30 laimennoksena (joka on todella todella laimea liuos), jos tätä samaa ainetta on ympäristössä jo valmiina huomattavasti isompia annoksia, niin mistä tai kumpi vaikuttaa enemmän taustalta tuleva vai homeopaattisesta tuotteesta tuleva annos. Mistä vaikutus tulee ? Antakaa minulle homeopatiaan uskovat ihmiset joitakin aineiden nimiä, mitä homeopaattisissa tuotteissa on käytetty, niin uskon voivani todistaa, että taustalta (ympäristöstä: elintarvikkeet, hengitysilma, vesi...) saadaan kyseistä ainetta enemmän kehoomme ja siitä seuraa taas se kysymys, että kumpi on vaikuttava ympäristöstä saatava annos vai homeopaattisesta tuotteesta saatu.
näköjään vieläkään ymmärrä, homeopatiassahan on juuri idea antaa mahdollisimman pieni annos kyseistä ainetta ja valmistusmenetelmä vaikuttaa että se toimii.. eti tietoa ja lue, mutta uskon kyl lukemieni ajatustesi perusteella että turhaa tästä asiasta on täällä jauhaa..
olkoon onnellisia ne jotka on saanu apua ja saa jatkossa ja ole sinä roope-ankka onnellinen omista mielipiteistäsi! jos olet sinut omien keinojesi kanssa, miksi oot niin vastaanhomeopatiaa? mua ei ainakaa haittaa vaikka käyttäsit kortisonia ihottumaan, söisit särkylääkettä magnesiumin puutteeseen, syöttäsit 10 antib.lapsellesi putkeen , ei mua haittaa se, säälittäisi vaan.. miksi siis sua ärsyttää ihmisten homeopatia-myönteisyys??
Kyllähän noita tutkimuksia on. Olen vuosikausia tutkinut varsinkin lääkinnällistä otsonia. Hoitomuoto on kehitetty juuri Saksassa, joka on myös homeopatian kotimaa. Siksi olen sillöin tällöin itsekin törmännyt pienempiin saksalaisiin julkaisuihin, joissa on ollut vaihtelevantasoisia homeopatiaa käsitteleviä tutkimuksia. Ongelmana on vain ollut niiden julkaisufoorumi. Pieniä saksankielisiä tiedelehtiä ei löydä suomalaisista kirjastoista. Niiden vaikutuskerroin (impact factor) on vähäinen, eikä tutkimuksia läheskään aina esitetä tärkeimmissä viitetietokannoissa, joten niiden löytäminen onnistunee lähinnä sattumalta, tai hyvän kontaktiverkon avulla. Ne on myös julkaistu useimmiten saksaksi, jota vain osa tutkijoista osaa riittävän hyvin. Toisaalta vaikka näitä julkaisuja hankkisikin, niillä ei varmastikaan käännettäisi skeptisten suomalaislääkärien päätä.
Oma suhtautumiseni homeopatiaan on ollut varsin kaksijakoinen. Eräs läheinen sukulaiseni parani vuosikausia sitten vaikeasta sairaudestaan homeopatian avulla (eikä todellakaan plasebovaikutuksen vuoksi). Toisaalta itse en tutkijana ole missään vaiheessa ymmärtänyt, miten olemattoman laimeat homeopaattiset lääkkeet muka voisivat toimia? Minulla on ollut syyni olla homeopatiaa kohtaan sekä avoin että skeptinen.
Homeopatian periaate eli pieni määrä sairauden aiheuttajaa voi parantaa on tavallaan perusteltua. Käytetäänhän rokotteissakin esimerkiksi heikennettyä virusta, tai sen antigeenia ja kas, elimistöstä tulee vastustuskykyinen itse virusta vastaan. Siinä vaiheessa, kun laimennos menee olemattomaksi (eli vaikuttava aine on puhdasta vettä tai muuta liotinta) ei tämänkaltainen ajattelukaan auta.
Kun esitin oheisen tutkimuksen, tein sen siksi, että siinä olevat havainnot kyettiin kiistatta todistamaan useissa riippumattomissa laboratoroissa. Tutkimuksen metodeissa ei ole virheellisyyksiä, ja se julkaistiin arvostetussa julkaisussa. Myös esimerkiksi New Scientist -lehden toimitus otti kommentissaan tutkimuksen vakavasti.
Vaan miten homeopatia toimii? Siihen minä en yritäkään vastata (eivät tutkimuksen tekijätkään sitä yrittäneet). Mekanismi on silti mielestäni toissijainen seikka jos hoitomuoto vain toimii.
Omasta puolestani olisin silti varovainen. Tämä tutkimus antaa ymmärtää, että homeopatiallakin voi olla jokin tuntematon ja toimiva mekanismi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että mikä tahansa homeopaattinen toimenpide tulisi samantien julistaa tieteellisesti todistetuksi. Toivoisin kuitenkin, että varsin pian alkaisi laajempikin asiamukainen tutkimus homeopaattisetn menetelmien tehosta eri tauteihin - uskoakseni nämä Belfastin kokeet antavat niiden aloittamiseen jo perusteita. Jos tutkimukset jäävät tuloksettomiksi, ei homeopatian tukemiseen ole syytä. Jos ne tutkimukset taas tuottavat tuloksia, otettakoon homeopatia viralliseksi hoitomuodoksi. Mikään ei kuitenkaan muutu pelkällä skeptisellä tai fanaattisella väittelyllä.
Eli avoin mutta ainakin vielä epäilevä.
Kuulin, että Briteissä joku homeopatinen kiinassa valmistettu salva oli saanut suuren suosion atooppisesta ihottumasta kärsivien lasten vanhempien parissa, ihottumat poistuivat päivässä parissa kokonaan. No, sitten sitä innokkaasti tutkittiin kun niin hyvin tehosi, ja voiteesta löydettiin moninkertainen määrä kortisonia, siis ylitti kaikki Brittien sallimat määrät. Tällä jutulla halusin vaan varoittaa ulkomaisista valmistuotteista, etteivät ole aina sitä miltä näyttää, parasta varmaan luottaa sellaisiin jonka valmistajan tietää ja johon voi luottaa (kuten suurin osa varmasti tekeekin).
Homeopatian toimivuudesta kokonaisuutena en sano mitään, olen avoin mahdollisuuksille.
Koko ketjua en lukenut, mutta yksi Roopen kommenteista jäi mietityttämään:
Eikö ole aika suppeaa muodostaa mielipide yhden homeopaatin hoidon ja käytöksen perusteella?
Tutkimustuloksiin ja homeopaattisten aineiden vaikutukseen puuttumatta, ihmettelen miksi annat yhden homeopaatin vaikuttaa omaan suhtautumiseesi.
Löytyyhän länsimaisen lääketieteen puoleltakin tökeröitä, suoraansanottuna huonoja lääkäreitä, jotka eivät osaa edes oikeaa diagnoosia tehdä, saati hoitaa vaivaa kuntoon. Ja tästä on todellakin omia kokemuksia.
Ja hieman vielä soppaa sekoittaakseni; olemme kokeilleet tyttäremme korvatulehduksiin (6 tulehdusta vuoden aikana) sekä homeopatiaa, luontaistuotteita että länsimaista lääketiedettä.
Kahden eri lääkärin ohjeet olivat että tytön korvat täytyy putkittaa ja kitarisat leikata. Näihin toimiin emme ryhtyneet. Viisi antibioottikuuria tyttö on syönyt. Kuurien jälkeen tuli aina uusi tulehdus, tai edellinenkään ei lähtenyt pois.
Tyttö on hoidossa päiväkodissa, eli syksy oli varsinkin " tautista aikaa" ; joka viikko oli joku pöpö päällä.
Lokakuussa, kolmen peräkkäisen korvatulehduksen jälkeen, aloin viimeisenä oljenkortena syöttää neidille päivittäin Frantsilan karvakorva -tippoja, eli auringonhattu-uutetta.
Liekö syynä 2 ikävuoden rajapyykki vai kenties tipat; tyttö ei ole päivääkään sairastanut sen jälkeen!! Ei siis minkäänlaista flunssaa tai muutakaan tautia.
Jos nyt mietin erilaisia vaihtoehtoja, joita olisimme voineet käydä läpi, olen todella onnellinen että kävi miten kävi.
Mikään vaihtoehto, putkitus, kitarisojen poisto, homeopatia, frantsilan tipat eivät takaa tulehduksetonta tulevaisuutta. Mutta kun puntaroin pienen lapsen putkittamisen, kitarisaleikkauksen ja toisaalta luontaistuotteiden välillä, kyllä minä ainakin valitsen jonkun muun kuin lääketieteellisen toimenpiteen. Ainakin siinä vaiheessa kun vielä voi valita.
Kuten itsekin mainitsit, et voi sanoa tyttäresi korvakierteestä, mikä sen lopulta katkaisi. Veikkaan, että kovin monilla lapsiperheillä on samoja tilanteita ja kokeilemastahan kukaan ei kiellä. Mutta paranemiseen voi todeta, että paraneminen on kai kehon oma luonnollinen prosessi, ei siinä tarvita lääkkeitä (ei homeopatian, ei luonnon, ei kemikaaleja...). Paranemista tapahtuu ja usein se on aivan spontaania (tämä asia on lääketieteessä aivan selvä ja tunnettu asia, joka ei sisällä parantumisen mysteeriä). Korvavaivat ovat hyvin yleinen tulehduskierre, joka hyvin usein myös itsekseen rauhoittuu ajan myötä (onko se sitten se 2-vuotta tai muilla joku toinen ikä, niin kuitenkin), vain harvoin joudutaan tekemään putkitus. Korvatulehduksissa muutenkin pyritään nykyisin noudattamaan pehmeämpää hoitoa, kuin aiemmin.
Järkevä ihminen ajattelee omilla aivoillaan, kuten sinä tunnut olevan. Vastakohtana on sokea usko johonkin, kuten homeopatiaan. Lääketieteeseen taasen ei voi olla uskoa tai olla uskomatta, koska kyseessä ei ole uskomus, vaan ihan aidosti tiede, jonka toimivuutta ja tehokkuutta testataan ja tutkitaan monelta suunnalta.
Minun mielipiteeni on että kyllä voi tulla muita sairauksia.Uskon näin että se on pimeydestä koko homeopatia,JOS EPÄILET NIIN KYSY LÄHDETTÄ MIHIN PERUSTUU PARANEMINEN.Tiedän tapauksia jotka ovat käyneet lasten kans ovat saaneet vaivaansa avun,mutta tilalle tuli uusi sairaus ja pahempi...
kerroppa vähän tarkemmin? Mitä parani ja mitä tuli? Kiinnostais tietää, aika epämääränen " väite" oli.. ja kyllä aika erikoista .. Sen tiedän että tosi moni on saanu lääkkeistä tosi pahoja vaivoja mutta en oo sentään koskaan tuollasta kuullu?? Kerroppa lisää..
Mulla oli erittäin paha astma, jouduin ottamaan astmalääkitystä 4x vuorokaudessa. Laukkasin läpi kaikki keuhkosairauksien erikoislääkärit ja pääsin mukaan myös uuden astmalääkken tutkimusryhmään. Kävin tämän uuden tutkimuksen johdosta tarkoissa tutkimuksissa joissa kartoitettiin astmani laatu (ja todettiin se pahaksi ja parantumattomaksi). Odotellessani testauksien alkua, ajattelin että koska lääkitykseeni menee rahaa niin järjettömästi, olen valmis kokeilemaan mitä vaan. Ja minä EN missään nimessä uskonut pätkän vertaa homeopatiaan!! Siis en hitustakaan. Suostuin kuitenkin tuttavan kehoittelusta vähän vastahankaisesti kuitenkin kokeilemaan homeopatiaa. Kolmessa päivässä (!!) astma oli poissa! Ei ollut hengitysoireita, ei vinkunaa, ei yskää. Olin tyrmistynyt. En uskaltanut lopettaa silti omia lääkkeitäni, odottelin että pääsen takaisin uuden lääketutkimuksen erikoislääkärille. Viikko homeopatian aloituksesta menin sitten hakemaan sitä uutta lääkettä testattavaksi. Siinä sitten hoitajalle ihmettelin, että kun en tiedä onko mulla enää astmaa, hän haki pef-mittaria jotta saan puhaltaa ja katsotaan keuhkojen toimintaa. Hönkäisin putkeen huikeat lukemat. Hoitaja oli ihmeissään ja puhallutti uudestaan, haki sitten lääkärin joka kuunteli keuhoja ja tutki pitkään. Lopputulos oli, että sain kenkää tutkimusryhmästä , koska minulla ei ollut astmaa! Ja tämä samainen lääkäri oli siis hoitanut minua jo vuosia, eli tiesi tarkaan taustani ja sairauteni laadun. Totesi vaan kertomukseeni homeopatian kokeilusta, että " kyllähän sitä hänkin on kaikenlaista kuullut, eikä länsimainen lääketiede kaikessa paras ole" . Tuosta on nyt 7v, enkä ole sen jälkeen kertaakaan ottanut astmalääkettä, minulla ei sellaisia edes ole enää. Tuon jälkeen olen itse opiskellut homeopatiaa kotitarpeisiin, sitä on käytetty myös lapsilla ja eläimillä. Joskus tehokkaasti, joskus ei niin tehokkaasti kun lääkeaine on väärä. Minä olen siis ainakin elävä todiste siitä että homeopatia ei ole pelkkää uskomuslääketiedettä, koska en siihen todellakaan uskonut. Sen sijaan uskoin länsimaisiin lääkkeisiin, mutta niissä ei teho riittänyt siitäkään uskosta huolimatta.
CC