Särjit sydämeni
Miksi sun täytyy olla niin kylmä mua kohtaan. Ollaan seurusteltu puoli vuotta ja nähty ainoastaa viikonloppuisin, mutta tuntuu että sekin on nykyään sulle liikaa. Et ehdi nähdä kun harrastukset vie liikaa aikaa. Ennen sanoit rakastavasi..et enää. Kysyin sulta eilen että tykkäätkö edes enää. Hiljaisuuden jälkeen sanoit että " kai minä taidan tykätä" . Älä viitti. Sun teot, tekemättä jättämättä teot kertoo että sun tunteet on kuollu mua kohtaan. Niin sanoithan kyllä toissapäivänä pikkumaistissa että oon koppava akka ja oot meinannu mut jättää. Arvaa sattuuko. Ja kun eilen ennen lähtöäsi kysyin että haluatko että erotaan niin et halunnu. Mä rakastan sua ja sen sinä tiedät. Tekisin mitä vaan sinun eteen. Ja arvaa sattuuko tuo sinun kylmyys. Sattuu niin paljon että en tiiä miten päin olisin. Haluaisin huutaa tämän pahan olon ulos. Mä en pysty sua koskaan jättämään. En olis uskonu että kenessäkään koskaan roikkuisin mut mä vaan rakastan sua..enkä edes enää tiedä miksi. Miksi pitää rakastaa ihmistä jolta ei saa vastarakkautta. Miksi. Tässä iässä (30v) ei enää helposti rakastu..ja jos/kun tää meidän suhde päättyy en taida enää uskaltaa tunteita antaa peliin, nytkin se oli niin vaikeaa, luottaa toisen tunteisiin..niinpä. Ei olis pitäny.
Sattuu liikaa.
näyttää tälle rakastamallesi ihmiselle. Ja oletko kertonut hänelle todelliset tunteesi.
Itse muistan kun nykyisen mieheni kanssa tapasimme (yli 12 vuotta sitten)niin ihastuin ja rakastuin häneen miltei heti ja olisin halunnut viettää hänen kanssaan aikaa koko ajan. Mieheni oli taas aika etäinen ja vähä puheinen. Itse asiassa hän vanhempansa olivat vasta vajaa vuosi sitten eronneet pitkästä liitosta. Ehkä tämäkin vaikutti häneen ja hänen sitoutumisintoonsa.
Itse taas olin suorastaan yliinnokas lisäksi en olisi halunnut päästääkään häntä minnekään eli taisin olla aika kahlitseva ja omistushaluinen. Näin jälkeen päin kun ajattelen asiaa niin ihmettelen suorastaan, miksei mieheni ahdistunut ripustautumisestani ja innokkuudestani. Ehkä hän sittenkin tykkäsi ja rakasti minua omalla tavallaan vaikka se aluksi aika vaisua olikin.
Me olimme tuolloin kaksikymppisiä ja suht avoimia vielä maailmalle ja sen tuomille kokemuksille. Uskon että mitä vanhemmaksi ihminen tulee niin seurustelusuhteen aloittaminen vaikeutuu. Ikä tuo väistämättä kyynisyyttä peliin. Saattaa olla, että mies ei halua heti suinpäin aloittaa tiivistä seurustelua ehkä hän on voinut pettyä rakkaudessa monta kertaa. Sinun kannattaa varmaan keskustella asiasta ja eteenkin kertoa omat tunteesi häntä kohtaan.
Tsemppiä! Rakkaus voittakoon! -