isyyden tunnustamisesta kysymys
Tilanne on tämä:
olimme avopari ja mies halusi elää elämäänsä yksin ja minä tulevan vauvamme kanssa. isyysasioista on sovittu, hän haluaa tunnustaa isyyden ja antaa sukunimensä vaikka ei ensin sitä halunnutkaan. Mikä sai mielen muuttumaan en tiedä,ehkä suuttumisen laantuminen. No nyt hän sitten soitti minulle ja sanoi että kirjoita hänelle paperi allekirjoituksineni missä on mainittu jo sopimamme asiat,eli tapaamiset,isyydet jne.
Mutta isyyttähän ei tunnusteta vasta kun lapsen syntymän jälkeen, tieto syntymästä menee automaattisesti eteenpäin.
Mutta eihän virallisesti lapsesta voida sopia mitään ennen syntymää?? En siis ole kirjoittamassa mitään paperia, mutta voin miehelle sanoa jotain faktaa kun tulee huomenna käymään.
Kysymys siis oli tämä;eihän lapsesta voi sopia mitään ennen syntymää ja viralliset paperithan tehdään aina lastenvalvojalla??
Tuli vaan vähän outo fiilis puhelusta ja halusin kysellä muilta jo tämän rumban läpikäyneiltä. Olenkin tässä googlettanut lähes koko iltapäivän näitä isyysjuttuja ja lukenut ja lukenut sivuja toisensa perään.
Kiitos etukäteen
Kommentit (3)
niin mä vähän ajattelinkin,että asiat sovitaan lastenvalvojalla.
pitää vaan saada se miehen järkeen menemään myös, en ymmärrä mikä kiire hänellä tuli paperien tekemiseen. ehkä joku valopää neuvoi häntä..vähän metsään...tai sitten uusi mimmi on kuvioissa ja haluaa etukäteen varmistaa oikeutensa.
no yksinhuoltajuuden kannalla olen minä,koska mies puhui muuttavansa belgiaan myöhemmin, joten on helpompaa päättää asioista yksin jos,toivottavasti ei,jotain sattuu. sukunimen mies haluaa antaa,minulla ei ole mitään sitä vastaan, eikä tapaamisissakaan ole hannattavaa, tietty vauva-aikana tapaamissa on hyvä että olen mukana...ei ehkä tissit riitä miehellä siihen..
no nyt vaan sit odotellaan syntymistä ja paperisotaa.
kiitos vielä vastaajalle
Sinulla on paljon helpompaa kun lapsella on kanssasi sama nimi. Ennen vanhaan se oli toinen juttu - ainakin minun mielestäni.
En suosittele yhteishuoltajuutta tilanteessasi.
Meillä avioliiton aikana syntyneet lapset, yh:na olen ollut nyt 12 vuotta. Isällä uusi perhe. Isä ei tapaa juurikaan lapsiaan, kun uusi perhe vie hänen kaiken aikansa. Viitisen vuotta sitten yritin hakea yksinhuoltajuutta, niin eipä riittänyt purkuun edes se ettei isänsä ollut nähnyt lapsiaan yli vuoteen tai edes soitellut, ei kysellyt koulutodistuksista yms.
Tuomari vaan sanoi että jätetäänpä isälle kuitenkin pieni PORKKANA yhteishuoltajuus! (ja samalla hankaloitetaan äidin elämää ... passit, koulujutut, mopojutut) ja mihinhän vielä törmäämme!
ISÄT HOI!
JOS MENETTÄÄ YHTEISHUOLTAJUUDEN tai antaa yksinhuoltajuuden äidille, EI SE TARKOITA ETTÄ MENETTÄÄ ISYYDEN!!! Side lapseen on itsestänne kiinni!! Jos äiti alkaa käyttämään lasta pelinappulana, niin mars sossuun vihjaamaan asiasta, kyllä sieltä viranomaiset kutsuvat keskustelemaan aisioista,
Kun lapsi syntyy niin sairaalasta lähtee tiedot eteenpäin. Lastenvalvoja kutsuu sinut itse luokseen keskustelemaan asioista. Voit mennä ensin yksin , mies yksinään tai heti yhdessä. Siellä tehdään elatussopimus, tapaamisoikeuksista paperi, huoltajuudesta sopimus, missä lapsi asuu jne... Kaikki paperit tehdään lastenvalvojan luona ja allekirjoitetaan sielä.
Kun vauva syntyy on hänellä automaattisesti sinun sukunimesi. Halutessasi voit antaa hänelle isän sukunimen. Jos oatte yhteishuoktajuduen sitoudutte päättämään yhdessä asioista ja esimerkiksi myöhemmin sukunimen vaihto ei onnistu ilman isän lupaa. Jos taas haluat/saat yksinhuoltajuuden, voit itse päättää asioista, mm. sukunimestä.
Itse annoin aikoinaan periksi ja lapselle isän sukunimen. Tilanne on tällä hetkellä se, että perheessämme on kolme eri sukunimeä. Vanhimmalle lapselle tämä ei ole mukavaa että äidillä ja sisaruksella sama sukunimi ja hänellä eri. Tarkoitus on vaihtaa vanhemmankin lapsen sukunimi samaksi, että kaikki tunnemme olevamme samaa perhettä eikä tarvitse joka paikassa selittää miksi lapsilla eri sukunimet.
Kannattaa miettiä asiat valmiiksi ja hieman pidemmällekkin että tekee varmasti niitä oikeita päätöksiä.
Tsemppiä sinulle.