~*~*~*~ Tonskat kohti Juhannusta~*~*~*~

Onneksi kohta pääsee nukkumaan. Onneksi ei enään ihan aamuun asti tartte valvoo. En varmaan pystyiskään siihen enään.



Ossen työmatka sujui hyvin. Tuuhan sit huomenna kertomaan ultrakuulumiset.



Kandille pidän kovasti peukkuja, että huomenna ultrassa on vaan hyviä uutisa. Täällä odotellaan huomenna jännittyneinä. Hienoa, että Noelilla kaikki hyvin sydänkontrollissa. Voin muuten minäkin yhden kerran perusteella allekirjottaa ton, että Noel liikkuu kahden samanikäsen verran. Ihan mieletön menijä teidän poika sillon, kun viimeksi nähtiin. Aivan ihana pieni energiapakkaus :)



Amandalle hyvää reissua!



Mulla kiristelee kauheesti mahaa ja se on jotenkin muuttanut muotoaan. Mitähän ihmettä toi Kirppu siellä touhuaa. Oliskohan se kääntymässä? Toiovttavasti.



Alampa tästä valmistautua kotia lähtöön.



pesukarhu rv 30+1

Katsotaan josko ehtisin jotain synnytyksestä kirjoittaa kun muut nukkuvat:)



Kipeät supistelut tosiaan alkoivat jo keskiviikkona, niitä tuli välillä säännöllisesti kuudenkin tunnin ajan 10min. välein mutta aina ne vaan lopahtivat välissä tunneiksi eikä supistusten väli tuosta tihentynyt, siinä sitten koitettiin viettää juhannusta vaikka olo olikin melkoisen epämukava enkä saanut yöllä nukuttua muutamaa tuntia enempää, lauantaina viiden maissa iltapäivällä suppareihin alkoikin sitten tulla jo enemmän potkua ja pikkuhiljaa oli pakko uskoa että eivät ne taida enää loppua:)

Olo ei kuitenkaan ihan mahdottoman kipeä ollut mutta päätettiin lähteä ainakin näytille, soitin äidin tyttöä hoitamaan ja mummoa odotellessa lähdettiin vielä koirien kanssa iltalenkille, sairaalaan lähdettiin joskus puoli kahdeksan maissa.

Kätilö totesi kohdunsuun olevan 5cm auki ja jäin vielä tutkimushuoneeseen käyrille ennen saliin pääsyä, siinä vaiheessa supistukset alkoivat muuttua hurjaa vauhtia kipeämmiksi ja mä ootin ilokaasun ääreen pääsemistä hiki hatussa puhisten;)

Saliin päästiin kahdeksan jälkeen ja ehdin siinä puolituntia hönkiä ilokaasua kunnes siitä ei ollut enää mitään apua, olin vannottanut kätilölle jo heti alussa että tällä kertaa tahdon spinaalin tai epiduraalin koska tytön syntymän kivuliaisuudesta ja paniikista jäi kammo päälle.Sovittiin että saan spinaalin ja koitetaan tähdätä se niin että siitä olisi jotain apua ponnistusvaiheessakin.

Spinaalin sain ennen yhdeksää ja se vei kyllä kivut täydellisesti mennessään, siinä sitten maata retkotin autuaana melkein tunnin:D Vähän ennen kymmentä supistukset alkoivat taas tuntumaan, ensin vaan paineena, sitten jo hieman kipeinäkin, kätilöillä vaihtui vuoro ja uusi kätilö puhkaisi kalvot, siinä vaiheessa olin 6cm auki, ja toi sellaisen häkkyrän mitä vasten seisoskelin että vauvan pään paine avittaisi kohdunsuuta avautumaan, ehkä kymmenen minuutin seisoskelun jälkeen supparit kovenivat taas ja kätilö totesikin kohdunsuun olevan täysin auki.

Kätilö pyysi ponnistamaan kyljellään että vauvan sydänäänet pysyisivät hyvinä ja minähän ponnistin, kyljellään ponnistaminen tuntui aluksi vähän hassulta mutta sitten löysin oikean asennon ja ponnistaminen lähti sujumaan tosi hyvin, siinä puhistessa pyysin vielä ettei välilihaa leikattaisi kuin äärimmäisen pakon edessä ja kätilö lupasi venytellä välilihaa viimeiseen asti vaikka se ikävältä tuntuisikin. Puudute vaikutti vielä sen verran sopivasti että vaikka supistukset olivat kipeitä niin ponnistaminen ja vauvan ulostuleminen ei itsessään mitenkään mainittavasti sattunut, eikä se välilihan venyttely..ja supparikipuunkin auttoi ponnistaminen tosi hyvin, siinä sitten kyljellään ponnistin pään ulos jonka jälkeen käännyin selälleen ja kätilö auttoi loputkin vauvasta maailmaan viimeisen ponnistuksen aikana. Poika alkoi karjumaan heti kun sai päänsä pihalle ja oli aika hassua kääntyä selälleen kun alapäästä törötti raivoisasti karjuva punainen pää:D Sitä hetki porukalla naurettiinkin ennen tuota vikaa ponnnistusta..Poika syntyi sitten kello 22.43. Ponnistus vaihe oli nyt aivan erilainen kuin edellisellä kerralla, silloin päällimmäisenä oli järjetön kipu, ponnistusvaihe oli paniikinsekainen, kätilö komensi vieressä ja minä varmaan sätkin sinne tänne kivusta huutaen varsinkin pään ja hartioiden syntyessä. Nyt taas salissa oli täysi rauha, mä korkeintaan vähän ähisin, juteltiinkin siinä ponnistaessa ja naurettiin tosiaan sille huutavalle päälle, ei tarvinnut leikata eikä tullut repeämiä, ihan reippaasti kävin suihkussa itsekseni ja söin iltapalaa, olo ei ollut edes väsynyt saati sitten mitenkään kipeä:) Molemmat kätilöt olivat tosi mukavia ja kannustavia, viime kerralla synnytyksen hoitanut kätilö tuli mittaamaan mun verenpainetta vuoron vaihtuessa ja mulle meinasi heti iskeä paniikki kun kyseinen ihminen oli aika tyly ja ei todellakaan kannustava silloin tytön synnytyksessä.

Liia hihittelee kädet suun edessä kun veikka itkee ja tahtoisi koko ajan silittää, sitten suuttua tupsahtaa kun kehottaa silittämään hellemmin tai toppuuttelee..tytön vauvanhoito otteet on aika kovia. Eilen tyttö yhtäkkiä kesken silittelyn yritti nipistää vauvaa, tosin nipisti vaan vaatteista. Hyvin kuitenkin tuntuu suhtautuvan. Imetyksestäkään tyttö ei ole mustasukkainen, eilen kyllä yllätin tytön nuuhkimassa mun kestoliivinsuojaa kun se oli tippunut sohvalle;)



Sitä tytöstä erossa oloa kun murehdin ennen synnytystä ja lohduttauduin sillä että ehkä sairaalassa on niin kädet täynnä vauvan kanssa ja paljon uutta ihmeteltävää ettei ehdi tyttöä ikävöidä..ei tosiaankaan mennyt niin. Mulla oli aivan järjetön ikävä tyttöä ihan koko ajan ja vollasin sitä päivät pitkät hormoonipöllyissä;) Yhtenä päivänä tyttö teki isin kanssa lähtöä sairaalasta kun olivat meitä katsomassa ja tyttö otti lähtiessä mua kädestä kiinni ja sanoi "äiti mukaan"..apua, just ja just sain nieleskellen selvitettyä tytölle että äidin pitää vielä jäädä tänne ja annettua lähtöhalit, ja samantien kun ovi meni kiinni mä aloin parkumaan taas ikävääni ja tytön suloisia sanoja:/



..ja vitsit miten ihania on nyt ne hetket kun ehtii olla tytön kanssa kaksin, eilen käytiin kahdestaan illalla suihkussa ja laitoin tytön nukkumaan ja äidin olo oli kuin lottovoiton saaneella:)



Eeka nukkuu välillä jopa kolmenkin tunnin pätkiä mutta sitten koko hereillä olo ajan aina karjuu tai vähintään vinkuu tyytymättömänä, vielä ei olla sitä ihmettä nähty että poika vaan killittäisi tyytyväisenä sylissä, mutta ehkäpä herra vielä tyytyväisemmäksi muuttuu kun toinen on vielä niin pieni..



Sellainen tarina:)



Queen

Kiitokset Queenille synnytyskertomuksesta. Kuulosti tosi levolliselta ja hyvinsujuneelta synnytykseltä. Ja kiva kuulla, että isosisko on vauvasta kiinnostunut hyvällä lailla. =)



Tulin vähän kurkkimaan, josko KANDI olisi käynyt ultrakuulumisia jo laittamassa. Mutta odotellaan vielä. Toivottavasti siellä kaikki hyvin! Niin, ja onnea Noelille hyvin sujuneen sydänkontrollin johdosta. =) Noel on niin vekkuli ja ihanan pirteä poika - saa aina meidän tyttösen hymyilemään.



Löysin tänään ihan paikallisesta Lindexistä pari paitaa, joista toinen taitaa soveltua tänään illalla päällelaitettavaksi. Meinasin vaan lähteä hameessa, mutta tuo keli ei kyllä oikein houkuta. Jokatapauksessa ihanaa vähän laittautua ja lähteä yksin liikenteeseen!



Ja sitten pientä panikointia. Tajusin eilen illalla, että minä olen ihan tyytyväisenä laittanut leivän päälle saunapalvileikkelettä. =( Kuinka en voinutkaan muistaa taikka älytä, että eihän sitä suositella syötäväksi raskausaikana. Nyt pelottaa, että vauvalla ei ole kaikki kunnossa. Minä kun en tunne liikkeitä vielä, niin ei ole mitään takeita mitä tuolla mahassa tapahtuu...



Päätin, että tämän raskauden aikana olisi rauhallisempi ruokien suhteen. Mutta ei näytä onnistuvan. Tätäkin iltaa varten olen jo valmiiksi käynyt tutkimassa ravintolan ruokalistan, jotta tiedän mitä uskallan syödä. Huokaus.



Tyttönen herää varmaan ihan kohta, joten laitampa koneen kiinni.



Mukavaa viikonloppua,



iida-linnea, mönkijä 13+5 ja tyttönen zzzzz

Ihanaa, että täältä sai päivänsä piristykseksi lukea iloisia uutisia ja kivoja juttuja.



Suuren suuret onnittelut Queenille ja perheelle Eeka-vauvasta! Aivan ihanan nimen olette valinneet pojalle ja sopivasti sointuu isosiskon nimeen :) Sinun synnytys kuulosti suht mukavalta, jos sellaista sanaa voi synnytyksestä käyttää ;). Itsekin olen ajatellut pyytää tuota spinaalia tällä kertaa jos alatiesynnytykseen päästään. Tsemppiä myös imetykseen, minä olin jo luopunut toivosta täysimetyksen suhteen kun jouduttiin pojan kanssa olemaan erossa toisistamme se 3vrk alussa, mutta niin vaan sitten 11kk: ikään asti imetin ja siitäkin puoli vuotta täysimetystä :) Kotiintulon jälkeen meilläkin itkeskeltiin, mutta sitten kun se imetys lähti kunnolla käyntiin niin siitä se sitten rauhoittui.



Kandilla oli hyviä uutisia Noelin sydänkontrollista :) Hienoa, että poika voi hyvin ja jaksaa touhuta! Ja onnea sinne ultraan, pidetään peukkuja että tällä kertaa kaikki olisi hyvin bd



Hermionelle vielä kesälomatoivotukset! Ihanaa kesää Milon kanssa ja jospa syksystä teille suotaisiin parempaa onnea vauvanyrityksen suhteenkin.



Mulla tuli täällä itkut noista Queenin ja Ossen tyttösten äidin ikävöinnistä. Minä olen ollut pojasta yhden kerran kaksi yötä erossa ja ikävä oli ihan suunnaton ja vannotin itselleni ettei tarvitse ihan heti olla ottamassa uusiksi. Hirvittää jo etukäteen, että jos tälläkin kertaa joutuu olemaan pidempään synnärillä poissa kotoa niin miten sitä ikävää pää kestää. Onneksi mies ja poika kuitenkin pääsevät päivittäin sitten sairaalaan äitiä ja vauvaa moikkaamaan niin ei ihan erossa tarvitse olla.



iida-linnean huolta jäin miettimään, että miksi sitä saunapalvileikkelettä ei saisi syödä? Minä olen näin kotioloissa osannut ottaa nuo syömishommat vähän rennommin. Siellä ulkomailla kyllä kannoin huolta syömisistä ja listerioiden ja hepatiittien tarttumisesta. Juustot tarkistan että on pastöroituja, raakaa kalaa ja lihaa en syö enkä niitä vakuumipakattuja ja salaatteja tehdessä pesen huolellisemmin kasvikset.



(.) Nyt on kyllä sympatiat ihan täysin teidän alkuraskauden pahoinvoinnin kanssa kamppailevilla, mulla nimittäin on koko viikko ollut ällötystä ja tänään sain oksentaa sitten ihan mahanpohjia myöten :(( En tiedä tekeekö se obsidanin syöminen mulle tämän vai olenko taas sen verran väsynyt, että pahoinvointi tunkee uudelleen mukaan kuvioon. Väsymys olisi helpommin voitettavissa, kun tuota rautaa minun on pakko syödä. Hirveä pyörrytyskin päällä ja juuri kun eilen äidille ehdin kehua, että eipä ole tullut supistuksia niin illalla niitä sitten tuli ja tänäänkin ihan kiitettävästi. Soitin hädissäni miehellekin töihin, etten kerta kaikkiaan kykene poikaa hoitamaan kun on niin heikko olo. Onneksi sain sitten siskon avuksi ja poika pääsi kummitätin kanssa kärryttelemään ja jätskiostoksille :) Äsken söin vähän nuudeleita ja nyt kuulostelen miten ne pysyy sisuksissa. Ja nyt taidan mennä pötkölleen, kun siihen kerran on mahdollisuus annettu.



Hyvää viikonloppua kaikille!



Mörötin ja Helmi rv30+0

Täällä on hurja ukkonen, joten kirjoitan pikaisesti ennen koneen sulkemista.



Ultrassa oli kaikki hyvin, ihan uskomatonta! PIkkuinen potkiskeli ja heilutteli, eikä olisi isonveljensä tavoin millään halunnut kääntää niskaa mitattavaksi. No, turvotusta oli vain 0.8mm, joten ei huolta. Mulla on istukka etuseinämässä, varmaan kiinni siinä sektioarvessa. Niinpä näkyvyys alakautta oli tosi surkea, kun istukan reuna oli päällä. Ei siis ihmekään, ettei neuvolassa saatu vielä sydänääniä kuuluviin... Ja voi olla, että liikkeitäkin saa odotella vähän kauemmin. Noelista tunsin jo rv16+, vaikka esikoista odotinkin.



Miehellekin tokaisin, että "nyt mä sitten olen ihan oikeasti raskaana". Se hymähti takaisin, että johan tässä on kolme raskauskuukautta kulunut...



Kandi 12+1 (neuvolan mukaan)

Kandille onnea hienoista ultranäkyvistä, ihanaa että tällä kertaa kaikki näyttäisi olevan masussa hyvin! Ja Noelillakin "puhtaat paperit" sydänkontrollista, hyvä juttu. Mulla on nyt myös istukka etuseinässä, kun Aleksia odottaessa se oli takaseinässä. Liikkeet tunsin silloin rv 16+1 ja nyt jo 15+6. Mutta huomattavasti vaimeampia ovat liikkeet olleet koko ajan verrattuna siihen kun istukka oli takaseinässä.



Kiitos Queenille synnytyskertomuksesta! Mua kanssa hirvittää miten pystyn olla sairaalassa pojasta erossa, ihan varmasti itken ikävää siellä koko ajan. Ollaanhan me muutama yksittäinen yö oltu erossa, mutta tuskaisia on nekin olleet (äidille, ei pojalle).. Yksi ystävä juuri kertoi myös ikävöineensä esikoista ihan kauheasti sairaalassaoloaikanaan. Voi kun ei vain tarvitsisi olla yhtään ylimääräistä yötä siellä!



Mörötin oli saanut pahoinvoinnin taas riesakseen, kurjaa, toivottavasti on vain väliaikaista.



Iida-Linnea, minäkin ekassa raskaudessa murehdin syömiäni palvikinkunsiivuja, mutta sitten asiaa selviteltyäni tulin siihen tulokseen, ettei ne kaupan tavalliset palvikinkkusiivut ole vaarallisia. En nyt tarkalleen muista mikä ero niissä oli siihen perinteiseen palvaamismuotoon, mutta joka tapauksessa kyllä ne pitäisi ihan kypsiä olla. Joten älä huoli! Varmasti suurin osa raskaanaolevista niitä syö ajattelematta asiaa sen kummemmin :)



Siinäpä ne päällimmäisenä mieleen jääneet, nyt nukkumaan että jaksaa huomenna viettää ystävän polttareita, kivaa :)



Viipero, Aleksi 1v7kk ja Santeri rv 21+1

Tai pitäisikö sanoa päivää, meillä kun aamut alkaa viimeistään 6.45 oli arki tai pyhä. =) No, tyttönen nukkui kai liian vähän yöllä, koska sippasi jo nyt päikkäreille! Kunhan neiti heräilee niin lähdetään tekemään ruokaostokset. Jääkaappi on kovastikin tyhjä. Tuleekin siis iiisot ostokset. Ajateltiin laittaa lohta ruuaksi, nam.



Möröttimelle ja Viiperolle kiitokset mieltä rauhoittavista sanoista. Jotenkin vaan tuntuu, että nyt kun olo on hyvä ja vauvan liikkeitä ei vielä tunne, niin kaikista pikkuasioista tulee mieleen että onko vauvalla kaikki hyvin...



Viipero, kertoilehan minkälaiset polttarit ystäväsi sai!



Kandi, tosi ihania ultrakuulumisia saitte! Onnea! Niin vain saadaan jännäillä aika samaan aikaan kuinka lapsoset haluaa tulla maailmaan. =) Tosin meillä varmaan mennään taas yliajalle ja reippaasti..



Mulla oli eilen todella mukavaa työkavereiden seurassa. Oli ihanaa nähdä, että kaikilla oli rento ja hyvä mieli. Yhteishenki on siis ennallaan, joten mukava sitten joskus palata töihin. Kovasti kyselivät milloinka oon tulossa takasin, mutta totesin että en nyt vielä malta tulla. ;) Taisi siis masuasukki pysytellä salaisuutena toistaiseksi.



Nyt aamukahvin keittoon. Mukavaa viikonloppua teille kaikille!



T. iida-linnea, mönkijä 13+6 ja tyttönen zzz

Terveisiä pohjoisesta!

Kotiuduttiin kyllä jo keskiviikkona, mutta nyt vasta ehdin ja pääsen koneelle kirjoittelemaan.



Reissu meni todella hyvin! Tyttö oli onnessaan, kun pääsi ulkoilemaan paljon ja sai kulkea rappuja;) Se on kovin ihastunut portaissa kävelyyn ja siellä mun mummolassa (tai enolassa, mutta en vaan osaa enolaksi sanoa..) on myös yläkerta, niinpä erinäiset kerrat mentiin portaita ylös ja alas, ihan vaan huvikseenkin ;D Ja saunaankin tyttö pääsi elämänsä ensimmäistä kertaa! (Meillä ei ole omaa saunaa, eikä olla otettu saunavuoroakaan)

Kaikenlaisia elämyksiä siis oli.

Sääskiä oli paljon, mutta tyttöä ne ei ihme kyllä haitanneet, eikä yhtään paukamiakaan tullut iholle!! Minua sitten söivät senkin edestä..:/



Junamatkatkin meni hyvin, vaikka etukäteen pelkäsin, että miten tyttö nukkuu, mutta tosi hyvin nukkui! Varmaan se junan liike ja ääni antoi hyvät unet :) Tosin ne junan sängyt on aikas kapeita, varsinkin kun tuota mahaa alkaa jo olla, niin minä en sitten kovin hyvin siellä nukkunut... Mutta kaiken kaikkiaan oli ihana reissu! Sain olla kuin lomalla:) Mun äiti oli myös siellä, eikä antanut mun edes tiskata kuin kerran:)



Täälläpä on tapahtunut paljon!!



Ensinnäkin Queenille suuren suuret onnittelut pojan johdosta!! Komean nimen olette keksineet! Ja synnytyskin kuulosti menneen niin hyvin kuin vain voi:)

Mukavasti oli isosiskokin ottanut tulokkaan!



Hermionelle suuren suuret pahoittelut km:sta!! On se vaan niin väärin, että taas sen jouduit kokemaan:( Voimia teille kovast ja onneksi kuulostit jo hieman positiivisemmalta!



Moni oli käynyt ultrassa ja hyvällä menestyksellä!! Onnittelu siis ainakin Iida-linnealle, Larskulle ja Kandille!!



Kandille myös onnittelu Noelin sydänkontrollin hyvistä uutisista!! Saatte taas vuoden hengähtää:)



Coltsfootilla oli ollut ihme neuvolan "täti".. On heitä vaan moneksi, ei voi kuin ihmetellä... Toivottavasti seuraavalla kerralla olisi parempi!



Ossellakin reissut menneet hyvin!!



Quierolla alkoi ä-loma!! Onnittelut!!



Amandalle tsemppiä pahoinvoinnin kanssa ja MIamikille myös!!

Amandalle tsemppiä myös miehen kanssa!! Meillä on ollut kans välillä sitä mieltä, että käytän raskautta tekosyynä jaksamattomuudelle. Mutta muutaman kerran kun on ollut kotona kunnon pahoinvoitikohtauksen aikana, niin taas on kummasti vähän aikaa ollut hiljaa.. Ei ne miehet vaan voi käsittää mitä se väsymys ja pahoinvointi on!! Ja usein just ajattelemattomuuttaan sitten laukoo suustaan mitä sattuu :/



Viiperolle tulossa toinen poika!! Kiva juttu, että kaikki oli muutenkin ultrassa hyvin!!



Mörötinkin oli saanut vielä loppuraskaudestakin pahoinvoinnin kiusakseen! Harmi!! Jospa olisi kuitenkin ohi menevää laatua!



Tästä taisi tulla romaani..;)



Ainiin, vielä loppuun neuvolakuulumiset. Kaikki muuten kohdallaan, mutta taas oli leukkareita pissassa :( Maanantaina joudun taas viemään uuden näytteen..

Ja perätilassa oli vauva tällä kertaa. Mun mielestä viihtyy aika paljon juuri pylly alaspäin. Ainakin potkut tuntuu usein juuri virtsarakkoon "mukavasti". Täti oli sitä mieltä, että hyvin ehtii vielä kääntyä ;)



T:Kamomilla rv 31+2

Onnistuin tän viestin sitten ensin laittamaan ihan väärään pinoon..:/

Mutta sain sen onneksi siirrettyä tännekin..

Voi jospa joskus oppisi kunnolla näitä koneita käyttämään ;)



Kmomilla edelleen rv 31+2

Queenille ihan ekkuna suuresti onnea ihanan poikavauvan johdosta!!

Kaikki sujui niin hienosti!!



Tämä täällä viettää leppoisaa aikaa kiukuttelevan ja uhmaisen tyttö lapsen kanssa! Ei ole paljon kerinny tai pystynyt taas koneella käymään..



Välillä unohtuu jopa että on raskaana kun menee päivä tytön kanssa jatkuvasti taistellen.. Toivottavasti helpottaa Joulukuuksi!!



Viikot menee nyt niin nopeaa että täälläkin jo rakenne ultraa odotellaan! Meillä se tehdään ihan tossa omassa neuvolassa ja on 16.7 illalla 19.00! Hauska aika kun lääkäri tulee oman työaikansa jälkeen ultraamaan mammoja!



Mä oon alkanu tunteen liikkeitä jo tossa rv 15 kohdalla.. ihan en osannut odottaa että näin aikasin tuntuis mitään! Eilen illalla tuntui jo niin selkeitä potkuja että itku tuli! Oon taas niin herkkis itkeen että huh..



Juhannuksena oltiin Muumimaassa ja sielläkin piti itkeä tirauttaa kun neiti niin oli innoissaan!! Mennään muuten ensikin kesänä muumeja katsomaan oli niin ihana paikka!



En muista (Äde) olenko kuulumisia kirjoitellut paljoa sitten ihan alun ja + testin.. Mutta np-ultrassa käytiin toukokuulla ja mitään poikkeamia ei ollut. Kuvissa näkyi kaikki jo niin selvästi.. Sitä nenäluuta meilläkin jo tuolloin katsottiin kun näkyi niin tarkasti! Turvotusta oli 0,9 ja seerumiseulassa ei ilmennyt mitään, lukema oli 1/100 000!



Pahoinvointi alkoi mulla välittömästi kun menkat jäi tulematta ja loppui tuossa rv 15 tietämillä eli ihan vasta!! Tällä kertaa olikin paljon pahempaa mitä Ainosta.. ihan jatkuvasti tuli kaikki ulos mitä söi! Muutenkin tämä alku on ollut ihan erinlainen..



Piti muuten kysyä tuosta Taysin tutustumiskäynnistä! Eikö sitä tosiaan enään ole? Voikohan sinne synnärille ym. mennä ominpäin tutustumaan?!!

Jotenki tuntuu hassulta kun ei yhtään tiedä mihin menee synnyttämään.. Neuvolassakin sanoi vain että käykää reitti katsomassa mistä pääsee sisälle!!



Minä oon kans miettiny tuota Esikoisen hoitoa ja hoitajaa kun synnyttään lähdetään.. Aino ei ole ollut kertaakaan yökylässä missään! Ja ihan vain pari kertaa mun vanhemmat on ollut katsomassa Ainoa kun olen käynyt lääkärissä tai kampaajalla!



Ja voin vaan kuvitella kuinka tää parkuu siellä sairaalassa ikävissään!!



Miehen sukua olis nyt tässä lähistöllä, että kai on turvauduttava aluksi heihin! Mun vanhemmilla kun matka kestää n. 4 tuntia tulla tänne, että jos kiire tulee niin ne ei ehdi!! Siinä tapauksessa että menee taas yli niin mun vanhemmat saa tulla tänne meille odotteleen rv 41+ tietämillä :D





Nyt pakko heti taas lopettaa ku alkuun pääsi.. koitetaan palata linjoille taas!!





Niamey , Aino 1v 10kk 11pv ja pikkunen rv 16+4

lähdettiin heti ultran jälkeen reissuun, eikä siellä ollut konetta, josta kirjoittaa, joten nyt vasta pääsin kotiin ja koneelle raportoimaan ultrakuulumiset: Kaikki oli hienosti, mitat vastasivat viikkoja ja kaikki rakenteet kunnossa. Jalkoväliäkin tiirailtiin, mutta sen verran epäselvältä näytti, että lääkäri sanoi "tuossa voi olla kivekset ja pippeli tai sitten häpyhuulet ja klitoris, jos on pakko veikata niin poika, mutta mitään en lupaa". Eli ei vielä tän perusteella lähdetä vetämään mitään johtopäätöksiä. :) Mä olen nyt tsempannut itseäni tuohon poika-ajatukseen, mies odottaa poikaa ja kyllähän tää kaveri on selkeästi typyä aktiivisempi otus, joten vähän mullakin poikaolo on ollut viime aikoina. Istukka muuten on taas edessä ja silti Raju tosiaan potkii jo ihan mojovasti, on potkinut jo pidemmän aikaa, joten ehkä siellä on touhukkaampi tyyppi tulossa... Niin siis tsemppaamisella tarkoitan sitä, että jotenkin ainoana tyttönä minusta olisi ollut kiva, että typy olisi saanut pikkusiskon + en osannut aluksi kuvitella itseäni muuta kuin tyttöjen äitinä, joten tuo poika-ajatus on uusi ja jännä, hyvällä tavalla. Kumpi vaan on erittäin tervetullut. :)



Mutta nyt kömmin petiin että jaksan aamulla mennä töihin, typy ja mies jäivät mummolaan ja tulevat joskus loppuviikosta takaisin kotiin. Saan oikein tehdä ihan mitä haluan minäkin, ja ajattelinkin mennä huomenna elokuviin ja shoppailemaan jonain toisena päivänä.



-Osse ja Raju rv 21+4 (ja typy 1v7kk siellä mummolassa)

Mä en ole taas pitkään aikaan päässy kirjottamaan tänne odotuspuolelle, moneen kertaan olen raapustellut pitkät pätkät mutta kun lähettää viestin niin tää pässi sanoo vaan että keskustelut ovat toistaiseksi pois käytöstä, ihan pikkasen joskus ottaa aivoon !!!



Queenille kiitokset synnytyskertomuksesta, kovin leppoisalta kuulosti, hieno homma että kaikki meni hyvin varsinkin kun edellisestä ei jääny kamalan hyvä mieli.



Hermionelle laotan halauksia, multa pääsi itku kun luin juttusi, elämä on NIIIIIIIIIIIN epäreilua joskus, kuten MM sanoi josko sä nyt pääsisist tutkimuksiin !



omaan napaan ei kauheesti mitään uutta, masu kasvaa ja masuasukki voi hyvin, perjantai aamuna kävin pikaisesti neuvolassa ja sydän löi 160 painoa on tullu nyt jo 3 kg lisää alusta, kohta mää oon taas kun norppa.



jaksamisia kaikille !



AA ae ja Niilo 18+3

Ja edelliset jutustelut löytyy tuolta:



[http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WA...|http://www.vauva.fi/…]

Nostanpas tätä vielä ylemmäs, että kaikki huomaa. Ja käykää tosiaan vilkaisemassa tuosta linkistä edelliset jutut, siellä on MM:n teksti ja muitakin tämänpäiväisiä kirjoituksia.

Meidän neiti ei ole koskaan ollut yökylässä eikä kyllä juuri muutenkaan hoidossa, mun äiti tulee hoitamaan tyttöä (ja koiria) meille kun lähdetään synnärille, jokunen vkloppu takaperin äiti oli meillä yötä ja harjoitteli noita tytön rutiineja, ne rutiinit ja kellonajat kun on meillä a ja o tai tyttö menee heti levottomaksi ja yötkin sen myötä ranttaliksi. No mutta siis mummo tuolloin nukuttikin tytön ja hyvin meni joten sen suhteen saa olla rauhallisin mielin. Mua vaan jo nyt kauhistuttaa se ainakin muutaman päivän erossa olo tytöstä;)



Mä oon miettinyt kanssa tota synnärille lähtöä, että osaanko nyt lähteä tarpeeksi ajoissa ym. kun viimeksi en meinannut tajuta lähteä ajallaan, supisteli kyllä ja lapsivettä tuntui lorahtelevan mutta ajattelin että ei tää nyt vielä niin pitkällä ole, mies sitten patisti mut näytille kun yritin sitäkin vielä hätyytellä työmaalle eikä se enää uskaltanut lähteä..sitten olinkin 5cm auki ja jouduin suoraan saliin, supparit ei todellakaan tuntuneet niin kipeiltä ja mä olin ihan järkyttynyt:)



Nyt käyn tilaamassa parit imetysliivit:)

Saako joku muu ihan hervottoman päänsäryn kun on ukkosta ilmassa. Mulla alkoi tämä ohimoiden kiristely eilen ja jatkuu vaan edelleen. Viime yönä piti nousta ottaman särkylääkettä kun kipu oli niin kova ja nyt illasta jouduin taas ottamaan. Mulla harvoin särkee päätä, mutta sitten kun särkee niin se on sellaista migreenityyppistä :(



Kiitokset Viiperolle tuosta esittelypinon liittämisestä tähän viikkopinoon. Ja toivottavasti pääset hiivasta ja kutinoista pian eroon, inhottava vaiva :(



Larsku kyseli mistä tunnistan vauvan asennon kohdussa. Enimmäkseen siitä minne potkut suuntautuu, tosin tällä hetkellä ei ole vauvan asennosta hajuakaan kun jyskyttelee joka puolelle mahaa ;) Ja tästä vauvasta ei ole niin helppo tuntua vatsan päältä missä asennossa majailee varmaan siksi kun istukka on nyt etuseinässä. Esikoisesta oli selän puolella ja pojan möngerrykset ja pyllyn työntämiset näkyivät kyllä tosi selkeästi päälle päin :) Varmaan sen vauvan asennon tuntee paremmin sitä mukaa kun vauva kasvaa. Minä toivoisin kyllä Helmin alkavan jo viihtyä pää alaspäin kun itsellä on silloin paljon helpompi olo ja ei tule niitä kipeitä iskuja tuonne virtsarakkoon ja kohdunsuulle.



Burdelle vilkutuksia, teillä on Anni jo kovasti kasvanut ja kehittynyt :) Ai jälkisupparit tekee kipeää. No saan lisätä ne sitten listaani synnytyspelon ja kohdun painelun kammoamisen kaveriksi ;) Tekikö kellään muulla muuten tosi kipeää, kun synnytyksen jälkeen paineltiin sitä kohtua? Mulla se koski tosi kovasti eikä ne kätilöt aina vaikuttaneet erityisen helläkätisiltä.



Miamik ja Queen olivat miettineet esikoisen hoitoa synnytyksen aikana. Samaa pohdiskeltiin miehen kanssa eilen illalla. Meillä asuu molempien siskot, jotka ovat myös pojan kummeja lähellä joten heitä on tarkoitus pyytää apuun. Mummot ja papat meillä asuu parin tunnin ajomatkan päässä. Ajattelin, että voisi vielä jonkun varahenkilön yrittää etsiä ennen h-hetkeä. Mulla on kyllä suuri epäily, että synnytys lähtisi itsestään käyntiin ja yritän valmistella itseäni leikkaukseen, koska käynnistettyä synnytystä en aio enää koskaan kokea. Suunnitellussa sektiossa sitä saisi sitten hoitajat järjestettyä, mitään muuta hyvää puolta en siitä sitten löydäkään :(



Varmaan kävikin kaikille selväksi, että minä en erityisesti odota sitä synnyttämään pääsemistä. Mulla on onneksi pelkopolille aika heinäkuussa ja lainasin nyt neuvolastakin sellaisen synnytä rentoutuneena-cd:n, jos siitä olisi jotain apua. Haluaisin mahdollisimman luonnollisen synnytyksen ja ennen kaikkea sellaisen, joka käynnistyisi itsestään. Ja päämääränä tietysti se, että vauvaa ei tällä kertaa vietäisi samantien pois tehohoitoon ja vauva ja minä selvittäisiin ilman vammoja synnytyksestä. Kylläpähän se synnytys pyörii vaan sitä enemmän mielessä kun viikot lisääntyy...



Toivotaan nyt juhannukseksi kuitenkin mahdollisimman kivoja ilmoja, että pääsisi näiden enskalapsosten kanssa ulkoilemaan eikä tarvitsisi grillailla kaatosateessa ;)



Terkuin,



Mörötin ja mahassa myllertävä "Helmi" rv28+4

Näköjään mulla on jotain näköhäiriöitäkin kun tuli taas kirjoitusvirheitä ja muutakin pöljää kirjoiteltua. Meidän siskot ei siis asu meillä vaan lähellä meitä ;)

Yrittäkää saada selvää.

Nukkumaan pitäisi mennä, mutta pikaisesti kuulumiset lääkärineuvolasta. Vauvalla ja äidillä kaikki hyvin. Mönkijä oli tosin liikkuvaisella tuulella ja alkuun kuului vain "molskahduksia", kun pikkuinen sukelteli dopleria karkuun. Sitten kun syke saatiin kuulumaan, niin kauniisti jumpsutti pieni sydän. Minä olin iloisesti yllättynyt ,kun painoa ei ollut tullut yhtään. On ollut jotenkin niin iso olo viime aikoina.. Verenpaine oli 114/70 ja pissa puhdas, joten eipäs muuta kuin hyvillä mielin kohti torstain ultraa.



Tyttönen laittoi lääkärin huoneen uuteen järjestykseen, mutta hänkin pysähtyi kun vauvan sydänäänet alkoi kuulumaan. Istui selkä suorana ihan hiiskumatta ja tapitti minua ihmeissään. Lääkäritäti selitti kivasti tyttöselle vauvasta. =)



Mulla on ollut jostain syystä useampana iltana vaikeuksia nukahtaa. Eilenkin sain vasta joskus kahden jälkeen unen. =( En tiedä mitä tuolla alitajunnassa tapahtuu kun uni ei vain tule. Yleensä kun nukahdan ihan missä vaan alta viiden minuutin, kun saan pään tyynyyn. Nyt on niin väsynyt olo, että jospa tänään uni tulisi ajallaan. Tyttösellä on tosin yskä ,joten herään varmaan jokaisen yskäisyyn...



Huomiseksi luvattiin vesisadetta ja meidän piti mennä piknikille ystävien ja lasten kanssa. Pöh. No, jospa kuitenkin sateet kiertäisi meidän lähileikkipuiston, hih!



Voikaa hyvin kaikki massunkasvattajat!



t. iida-linnea, mönkijä 12+4 ja tyttönen zzzz

Siis mulla on kahden tunnin päästä se vika ultra ja mua jännittää enemmän ku mikään ultra koskaan! Oon koko aamun hypännyt vessassa, kun on maha niin sekasin jännityksestä. Lähinnä jännittää se kohdunsuun tilanne, kun haluaisin lähtee vielä ens viikolla noin viikoks mun vanhemmille pohjois-pohjanmaalle pojan kanssa. Saas nähdä päästäänkö matkaan. Mua kun ei huvittais kesken junamatkan lähtee synnyttämään lapsi kainalossa. Eikä liioin kyllä kauheesti innosta synnytys äitinkään kanssa :D



Ja synnytyksestä puheenollen, muakin jännittää koko hommassa ehkä eniten se kuinka pian tää vauva syntyy (eka synnytys kokonaisuudessaan 8h) ja keritäänkö kuinka hyvin viedä poika mummolaan hoitoon. Ja sit kauhistuttaa myös Queenin tavoin se, miten pärjään pari päivää ilman poikaa. Ja miten ne pärjää täällä ilman mua (en mitenkään koe olevani korvaamaton :D)! Mies kun ei ihan hirveesti ole ollut pojan kanssa kaksistaan pitempiä aikoja.

Meillä on kans vähän sumplimista pojan hoitopaikan suhteen sit ku synnyttään lähetään. Mummulan väki kun lähtee reilu viikko ennen la:ta ulkomaille. Ja tulee pari päivää ennen takas. Siks oonki kutsunu mun siskon ja serkun tänne lomaileen sillon sen viikon ajaks. Meillä kun ei asu näitä sukulaisia täällä lähellä kun miehen vanhemmat ja mun serkku perh.



Jees, mut mä lähen taas vessaan ja sit hakeen miestä töistä. On muuten kökkö ilma :(



-Larsku 34+2