Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten saada lapsi pitämään suu kiinni ?

Vierailija
21.11.2013 |

Olen joskus aikaisemminkin täällä kysellyt miten muut menettelevät moottoriturpiensa kanssa. Mulla taas hermot aivan riekaleina nyt 7-vuotiaan poikani kanssa, joka ei käytännössä ole koskaan hetkeäkään hiljaa. Tutkittu on, eikä ole ADHD tms. Koulussa oppiaineet sujuvat täydellisesti ja kehitys on ollut aivan normaali. Mutta suu käy KOKO ajan, myös liikehtii, napsuttelee, naksuttelee, koputtaa, hyppii ym. Jos joskus istuu sohvalla hiljaa ja rauhassa, otan lämmön ja yleensä itsekin sanoo, että on vaikkapa korva kipee ja sitten onkin korvatulehdus.

 

Ruokapöydässä puhuu TAUOTTA. Kauniisti voi pyytää olemaan hiljaa  sen 5-15 kertaa, ilman mitään vaikutusta, hän tuskin kuulee omalta pulinalta. Kun korottaa ääntään, hän ottaa katsekontaktin ja vaikenee, ehkä max 5 sekunniksi. Jos hermostun, huudan tai poistan hänet pöydästä, alkaa itkemään. Seuraavalla aterialla sama pulina jatkuu.

 

Poikani on pitänyt jatkuvaa ääntä 2 viikon ikäisestä, silloin alkoi "ähräämisellä". Ähki, ryki ym. Nyt kun aamulla herää, juttu alkaa heti. Ei puhettakaan tokkuraisuudesta, vaan kertoo 20min vaikkapa unestaan. Syö, pesee hampaat, käy wv:ssä jne, mutta puhe ei lopu missään vaiheessa. Ääntelee, puhuu ym KOKO päivän ja nukahtaa kesken lauseen, useimmiten ruokapöytään illalla.

 

Ja kyllä, koulussa hankaluuksia on, kun ei ole koskaan hiljaa.

 

Apuja, neuvoja?? 

Kommentit (40)

Vierailija
1/40 |
21.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

oletteko leikkineet sitä leikkiä missä se häviää joka puhuu ensin... kuulostaa kyllä huolestuttavalta. Meilläkin tyttö joka puhuu koko ajan, mutta häneen kyllä tehoaa tuo kun muutaman kerran sanoo. Ja muutenkin se kun selittää että ei tarvitse koko ajan pitää meteliä tai puhua. Meillä ongelma se että isänsä puhuu koko ajan joten on vain oppinut...

Vierailija
2/40 |
21.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sä taidat olla tuo kansakoulu- perheen äiti jonka lapset kiipeilee! :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/40 |
21.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ottakaa jokin käsimerkki käyttöön, jolloin ainoastaan saa puhua. Esimerkiksi silloin kun on peukku pystyssä, on ainoastaan lupa puhua. Tämä toimii ruokapöydässä, koulussa tai silloin kun on monta keskustelijaa paikalla. Sen voi ottaa käyttöön myös muulloin kun tulee tarve saada puheenvuoroa pojalta. Se on myös siitä hyvä, ettei tarvitse olla jatkuvasti sanomassa lapselle, että nyt ei ole hänen puheenvuoronsa vaan voi näyttää peukkua ja kohottaa vähän kulmia, jolloin lapsi tajuaa itse. 

 

Suhtaudu puhumiseen kuitenkin positiivisesti. Keskustelkaa paljon erilaisista asioista, maailman tapahtumista ja muusta ruokapöydässä ja muulloinkin, jolloin lapsi jatkuvasti oppii sekä kuuntelemaan muita että keskustelemaan. Kehu miten paljon hän tietää ja miten kivoja juttuja hänellä on. Lähde ajatuksesta, että kunhan oppii kuuntelemaan muita keskustelussa ja koulussa odottamaan omaa puheenvuoroaan, kotona ei noin muutoin jatkuva juttelu auta. On varmasti ärsyttävää, mutta sinänsä harmitonta. 

 

Käytit mielestäni aika rumaakin kieltä lapsestasi. Ehkä se kertoo itsellesi sen, että ajatuksesi heijastuvat jo lapsellekin.

Vierailija
4/40 |
21.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin ja siis kotona kaikilla, joilla on puheenvuoro yhteisissä keskusteluissa, täytyy olla se peukku pystyssä. Ei niin, että vain yhdellä perheenjäsenellä.

Vierailija
5/40 |
21.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

En osaa neuvoa mutta voin vain kuvitella kuinka rasittavaa tuo on :( Voimia!!!

Vierailija
6/40 |
21.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Osaako hän keskittyä tekemään hiljaa itsekseen jotain kiinnostavaa? Ehkä kannattaa ohjata siihen suuntaan oman kiinnostuksen mukaan.

Entä pelaako paljon nettipelejä? Meillä nimittäin pelaaminen tuo heti levottomuutta ja kierroksia lapsille, ja pelaamista pitääkin rajoittaa sen takia. Käytös on rauhallisempaa kun on ollut netittömiä päiviä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/40 |
21.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän höpöttäjällä on vielä sellainen kuuluva, läpitunkeva ääni. Joskus ihan koskee korviin. Mutta uskoo myös puhetta, ja osaa olla tarvittaessa hiljaa. Koulussa on sen verran vieraskorea, että siellä ei ole mitään ongelmia. Eli koska asia on ongelma oikeastaan ainoastaan minulle, niin yritän vain sietää.

Vierailija
8/40 |
21.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos olisi oma lapsi pyytäisin häntä kirjoittamaan tai piirtämään paperille ajatuksiaan ja uniaan ja kertomaan sitä kautta asiansa (toki puhuakin saa), ties vaikka mikä taituri hänestä tuleekaan :) Kannattaa tuo asia sanoa hänelle tyyliin että "äiti on miettinyt koska sinulla on niin paljon kerrottavaa voisit yrittää jos vaikka osaisit kuvin ja kirjoittamalla kertoa tapahtumista äidille ja muille."

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/40 |
21.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos neuvoista puolin ja toisin! Monia keinoja on kokeiltukin jo ja nyt jo hieman rauhoittuneena täytyy todeta, että ihan promillen verran ehkä edistytäänkin. Mutta tuo toisto päivittäin on aivan helvetin raskasta. Ja päivittäin koulussa huutelee, laulaa ja puhuu kesken tunnin. Opettajan kanssa olemme samoilla linjoilla siitä, että taitoa on, mutta kokeilee rajojaan. Ei jollain tavalla myöskään "tajua", ettei voi olla äänessä koko ajan, eikä hölötys ole muiden mielestä hauskaa. 

 

Raskainta on se, että tuo hölötys häiritsee normaalia elämää. Koska mun työ on aika sosiaalista ja kotona ei ole koskaan rauhaa ( tunnen olleeni oikeasti rentoutunut viimeksi huhtikuussa 2012, jolloin pienen flunssan takia olin saikulla 2 päivää yksin kotona!!!!!!!!!), en jaksa tavata ystäviä ja sukulaisia ja kuulla PUHETTA. Kun sitä kuulee kotona kaiken aikaa :D ystäväni, jolla on 3 reipasta lasta, oli vkl:na käymässä ja tuumi, ettei vaihtaisi elämää kanssani edes kahdeksi päiväksi. Mulla on jatkuva päänsärky, niska jumissa ja vapisen, kun jatkuvasti kuuluu puhe, naksutus, naputus, suhina, koputus ja kun poika toimittaa jotain asiaa, hän saattaa juosta samalla ympyrää...

 

Keskustelen hänen kanssaan paljon (pakkohan sille on vastata ;) ) ja on todella laaja tietämys hänellä ikäisekseen, nokkela ja siis kaikin puolin kehityksessä sinänsä kaikki ok. Sosiaalinen ja reippaasti ottaa kontaktia vieraisiin ihmisiin (yllätys). On suloinen, kiva, hauska, olemme läheisiä, käytetään paljon huumoria ja todella liikutaan ja ulkoillaan sitä energiaa pois. Mutta puhetta riittää.

 

Lähinnä haluaisin kuulla, onko miteen muilla nämä moottoriturvat rauhoittuneet iän myötä?

 

Vierailija
10/40 |
21.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pojalla on ollut pelikielto nyt kolmatta kuukautta, koulussa tapahtuvan käytöksen takia. Pelannut on aiemminkin max 2-3 krt viikossa tunnin kerrallaan, enkä näe vaikutusta, mutta itse henk koht uskon pelaamisen lisäävän levottomuutta, siksi kielto. Yksin ja kaksinkin kykenee keskittymään loistavasti, piirtää, kirjoittaa ym. Mutta jos esim. kirjoittaa minulle unestaan, niin saa siinä samalla "hyviä ideoita" ja  tarinaa tulee. Niin siis, saanhan minä tuollaisessakin tilanteessa hänet olemaan hiljaa sen 1-2min, mutta on tosi raskasta. En ehdi/pysty tekemään siinä ajassa juurikaan mitään. Saatan mennä vaikka vessaan, missä kuivausrumpu hurisee ja poika seisoo oven takana puhumassa. Vaikka sanon, että odottaa hetken, koska en kuule mitään, niin oven takaa kuuluu tauoton pulina, enkä saa sanoista selvää.

 

Noh, KIITOS ihanat av-mammat tuesta, mulla on nyt 5h aikaa olla täällä kotona omassa hiljaisuudessa ennenkuin tarinakone kotiutuu koulusta :) 

 

Mukavaa marraskuista päivää kaikille :)

 

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/40 |
21.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Selkeästi lapsellesi on on yliaktiivisuutta. Helpottaa ehkä 10v. Ei tule silloin puhetta niin paljon. Lapselle kannattaa hankkia hyvin toiminnallinen harrastus. Hanki kuulosuojaimet ja sanot lapselle että äidillä on nämä päässä tunnin tai kaksi päivässä. On turha syytellä sua asenteesta mikä kohdistuu lapseen. Jatkuva puhe stressaa ihmisen  hyvin uupuneeksi.

Vierailija
12/40 |
21.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa tosi rasittavalta, vaikka tavallaan kyse tosi "harmittomasta" asiasta. Mutta kun tuntuu, että itselläkin välillä aika pienestä lasten ääntelystä, kikatuksesta, pelleilystä ja rallattelusta menee ihan hermot, kun on ollut liian vähän omaa rauhaa ja tarvitsisi keskittyä tai saada joku juttu nopeasti tehtyä. Hienosti olet jaksanut, tsemppiä jakossakin!

Ja toivottavasti löytyisi joku keino suunnata lapsen ilmaisua sanattomampaan ja äänettömämpään suuntaan. Varmasti rauhoittaisi lasta itseäänkin. Tuollainen nonstop-höpötys ja mekastus täytyy rasittaa aiheuttajansakin mieltä ja kehoa. Vaikuttaa jo vähän pakonomaiselta tuo hänen äänen pitäminen (tällaisen kyökkipsykologin mielipide). Voisi olla todella tärkeä lapsen itsensä kannalta oppia keino rauhoittua hiljaisuuteen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/40 |
21.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen miettinyt välillä tuon vajaa kolmivuotiaan kanssa että miten juutalaiset saivat lapsensa pidettyä hiljaisina piilossa holokaustin aikana. Ts. mitenköhän monta perhettä meni sen takia, että lapsi huusi/itki/jutteli/tms niin että natsit kuulivat. Kun ei lapsi ymmärrä enkä minä ainakaan saa lasta hiljaiseksi. Toki pakkotilanteessa keinot voivat olla erit (käsi suun eteen?) tai ehkä lapsi aistii tunnelman..?

Vierailija
14/40 |
21.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voih :) Ihanaa että kuitenkin näet lapsesi noin huumorilla höystettynä!

Mahtaiskohan hyötyä rentoutumisharjoituksista? Sellaisista että kiinnittää huomionsa esim. omaan vartaloon, hengitykseen jne? Koska koko ajan puhuminen voi myös olla opittu tapa "olla olemassa"? Ehkä hänellä ei ole käsitystä siitä että voi olla toisenlainenkin tapa? Jutustasi päätellen o kuitenkin herkkä lapsi? Sinuna kokeilisin joitakin rentoutumisharjoituksia , hieroisin, silittelisin, ja katsoisin onko siitä mitään hyötyä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/40 |
21.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo Holokausti-vertaus oli kyllä päivän paras :D !!! Tänään itse asiassa kävi mielessä, että jos joku tappaja tunkeutuisi taloon niinkuin elokuvissa, ja piiloutuisin poikani kanssa komeroon, pyytäisin olemaan ihan hiljaa ja nostaisin vielä merkiksi sormen huulille, niin hän varmaan kailottaisi kovaan ääneen jotain "ÄITI? ARVAA MITÄ? YKS MUN KAVERI...."  :D

 

ap

Vierailija
16/40 |
21.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vielä kommentoin tuohon, että viime viikolla makoilin poikani sängyssä aamulla tunnin katsomassa hänen tanssiesityksiään. Oli siis hiljaa ( jihuu), mutta tietty poppi. Kehuin ja taputin joka setin jälkeen. Tämän jälkeen pyysin hänet viereeni, silittelin ja hieroin selkää, hän nautiskeli ja juteltiin kaikenlaista. Oli kertakaikkiaan ihanan rauhallinen hetki, rentouttava, läheinen ja poika sai jakamatonta huomiota. Lähdin saattamaan kouluun ja matka sujui jutellen. Lopputuloksena ; koulupäivä meni päin seiniä, oli makoillut ruokasalin lattialla, huudellut tunnilla ja lopulta haistatti paskat (?!!) Iltiksen hoitajalle. Seuraavana aamuna hermostuin kälätykseen ja huusin vartin naama punaisena ja käytin kaikki voimasanat, uhkasin ja kiristin kaikki mitä keksin, jos ei koulussa ole rauhallinen. Lopputulos; koulupäivä sujui täydellisesti. MUTTA en halua huutaa enkä kiroilla lapsilleni. Mutta kun kauniisti pyytää/käskee olemaan hiljaa/rauhoittumaan n. 60-70 kertaa päivässä, se saattaa pikkuisen ottaa hermoon. Ne, jotka tietävät mistä on kysymys, ymmärtävät, kiitos siitä :)

 

ap

Vierailija
17/40 |
21.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä en siedä sellaista turhaa ääntelyä yhtään. Puhua saa, mutta sellainen tyhmä tarkoitukseton älämölö, naksuttelu jne., se ei vaan sovi. Tiukka kielto vaan ja toisto vakuuttvalla ja jäätävällä äänellä, jos ei usko. Nämä nyt vaan on asioita jotka on opittava pienestä pitäen. Jos ei opi kotona niin koulussa on sitten vaikeampaa. Ja anteeksi nyt kaikille joita asia kenties koskettaa, mutta lapsi joka koko ajan pitää jotain ääntä (mahdollisesti asiaan liittyy typerä ilmeily myös) antaa kuvan että kyseessä on todella typerä ja vajaa lapsi, vaikka oikeasti näin ei olisikaan. Ja onhan se nyt herranen aika tapakasvatustakin ohjata lasta tässäKIN asiassa. Miks koko maailman pitäis jaksaa kun meidän nicoprtteri nyt vaan on tämmöinen. kaikki kun ei jaksa. Turpaankin voi saada jos oikein ärsyttää. Juu kyllä, turpaanlyöjät ne on vielä vajaampia ja typerämpiä, mutta kyllä jokaiselle lapselle voi opettaa tiettyä asennetta siitä että omallakin käytöksellä voi vaikuttaa, sitä toista vielä typerämpää ei voi muuttaa mutta omaan itseensä pystyy vaikuttamaan. Verta ei nenästä tartte kerjtä. Mulla nyt ajatus lipes vähän sivupoluille, tätä nyt tarkoitan että voi soveltaa kasvatukseen muillakin osa-alueilla kuin pelkästään jatkuvaan puhumiseen/ääntelyyn.

Vierailija
18/40 |
21.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jaa olitkin jatkanut... Eikö sulla ole muuta keinoa kuin kauniisti pyytäminen vs. huutaminen ja kiroileminen? Mites ois ihan vaan tavallinen napakkuus, rauhalliseen ja tiukkaan ääneen sanottu käsky? Perusvanhemmuus?

Vierailija
19/40 |
21.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 12:03"]Jaa olitkin jatkanut... Eikö sulla ole muuta keinoa kuin kauniisti pyytäminen vs. huutaminen ja kiroileminen? Mites ois ihan vaan tavallinen napakkuus, rauhalliseen ja tiukkaan ääneen sanottu käsky? Perusvanhemmuus?[/quote]

 

Perusvanhemmuus? Hahaha mites olis perusmies perusnainen peruspoika ja perustyttö. Kun ei kaikki vanhemmat ole samanlaisia eikä lapsetkaan.

 

 

Vierailija
20/40 |
21.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lisään; kauniisti sanomisen jälkeen sanon napakasti, sanon tiukasti ja sanon vaikka peräsuoli kahdeksikkona jotta pitää olla hiljaa, mutta kun tämä ei ole hiljaa !!!! Perheessä on 3 muuta lasta, jotka uskoo sitä sanomista, mutta tämä ei. Vaikka tulisi sanktio, vaikka hyvästä käytöksestä palkitaan, EI OLE HILJAA. Olen sanonut suoraan, että häntä pidetään tyhmänä kun älämölöää, enkä halua häntä pienryhmään muiden urpojen kanssa, kun pojalla ei oikeasti ole ongelmia keskittymisessä tai oppimisessa. Hän osaa kaiken, on tosi reipas, taitava, kehityksessä jopa ikäistään mallikkaammalla puolella kaikessa muussa, paitsi ettei ole hiljaa. VAIKKA  tekisin tai sanoisin mitä. Tällä hetkellä kaikki lelut varastossa, kaverikielto, pelikielto ym, tavoitteena että YKSI koulupäivä (vaikkapa 3 x 45min) tai YKSI ruokailu sujuisi niin, että pitäisi päänsä kiinni. Tapakasvatusta tehdään joka päivä, mutta POIKA EI OLE HILJAA . 

 

Poika tekee vaikkapa läksyjä: ei tarvitse apua ja kaikki matikan tehtävät oikein, käsiala siistiä, mutta tuottaa ääntä koko ajan. "tsuh, tsuh, pimpimpimpimpim. pompompompom, naksuttaa, napsuttaa, suhisee, koputtelee, jorailee jne jne. Ja puhuu. Mutta samalla keskittyy TÄYSIN läksyihin ja tekee ne ilman virheitä. 

 

Vaikka seisoisin päälläni, tämä lapsi on äänessä koko ajan. Perusvanhemmuushan tässä juuri uuvuttaa, siksi kysyin vinkkejä :)

 

ap

 

ap