Kun ei jaksa enää lastensuojelua
Avohuollon tukitoimia tyrkytetään, ja jos et ota vastaan, saattaa lapsi lähteä. Lapsen huostaanoton kannalla olleet jo useat asiantuntijaryhmät.
Mutta entä kun enää jaksa? Jokainen sossupalaveri vie voimat jo ennen palaveria useammaksi viikoksi, yritäpä käydä töissä ja hoitaa kotia, kun stressi aiheeuttaa jo fyysisiä kipuja ja jtkuvasti ahdistaa. Ajatus perhetyöntekijästä kotiin saa vihan syttymään, ahdistus taas kovenee, iskee hirveät suorituspaineet, oksettaa ja kaiken stressin myötä fyysinen toimintakyky laskee laskemistaan.
Eikö lastensuojelun tulisi autaa, eikä vaikeuttaa perhe-elämää? Varsinkin huostaanottouhan alla paineet ovat kasvaneet sietämättömiksi. Nyt olisi pakko ottaa jotain "apua" vastaan ettei sossut luule minun salailevan mitään, mutta miten se on mahdollista, kun reagoin psykosomaattisesti näin voimakkaasti?
Tästä viestistä ei kyllä kukaan ottanut mitään tolkkua...
Kommentit (73)
"Mä en tajua sua.
Jos teillä ei kerran ole mitään suurta ongelmaa, miksi et ota sitä perhetyöntekijää teille? Mikä siinä olisi niin kamalaa?
Mun on tosi vaikea ymmärtää sun kaltaisia ihmisiä, jotka käyttäytyy ahdistuneesti ja aggressiivisesti, ja sitten ihmettelee miksi sossut on niskassa...
Ja hei, jos sä olet oikeasti masentunut ja ahdistunut, niin ei sun lapsillaskaan sun kanssasi kivaa ole. Nimim. kokemusta on. Joten miksi et ota apua vastaan? Lapsiasi siinä yritetään ajatella, ei edes niin paljon sinua."
KOMPPAAN!!!!
Ap, en yhtään ihmettele, että sun lapsista ollaan huolissaan. Olet siis masentunut, ahdistunut ja kaikenlisäksi aggressiivinen. Sossujen vika tietysti. Herätys!
Millaista apua itse koet tarvitsevasi?
joka puhuu vain oamsta pahasta olostaan..ei kertaakaan mainitse lapsiaan. LAPSTEN TAKIA SINNE SOSSU TULEE..heidän hyvinvointi on tärkein...mutta ei sinä olet vain huolissaan maineesta (häpeästä jne.) mene itseesi ja mieti voivatko lapsesi hyvin...vai olisko heidän kannaltaan parempi, että voisivat mennä esim. hoitoon tai tukiperheeseen aina silloin tällöin. NYT ON KYSE LAPSISTASI ..MUTTA SINULLE ON TÄRKEINTÄ SINÄ ITSE JA MAINE..JA SINUN PAHA OLO..herää jo
Kautta aikojen ihmiset ovat masentuneet ja moni on parantunut. Missään muussa maassa kuin Suomessa ei lastensuojelu kiusaa siksi, että äiti on joskus vuonna 1 ja 2 hakenut reseptin masennukseen.
jos lääkäri on katsonut asiaksi ilmoittaa sossuun niin silloin ei ole kyse mistään pienstä alakuloisuudesta vaan oikeasta masennuksesta ja se ihan varmasti heijatuu kodin ilmapiiriin ja sitä kautta lapsiin. Tämän nyt tajuaa jokainen, jolla lapsia on. Ja hei nyt ollaan antamassa äidille avohuollon toimia eli juuti sitä, että lapset esim. pari viikonvaihdetta tukiperheessä tai muussa aktivteetissa, että äiti saa levätä. Juuri sitä masentuneen lapset kaipaa..olla iloisia ja eikä huolissaan äidistä jne. ja smalla äiti saa aikaa itselleen. Mutta näihän ei tämä ap ajatteel ei vaan hän ei nimeomaan ajatteel lapsiaan vaan omaa mainettaan. Juuri se tässä jurppii..nöyrtyminen sille, että tarvitsee apua ja lapset vapaata huoletonta aikaa näyttää olevan mahdotonta. Tämä jos jokin on itsekästä oman navan tuijottelua...lapset huomaavat kaiken ja vaistoavat kaiken..puhumattakaan vanhemman masennusta.. Juuri näillä tyukitoimilla edesautetaan perheen tervehtymistä..miten ihmiset ei ymmärrä täät..masennus on vakava sairaus ja voi pahentua, jos sitä ei hoideta..lapsien ei siitä pidä kärsiä. Olemalla typerä ja yrittämällä porskuttaa yksin tekee vain hallaa itselleen..puhumattakaan lapsilleen. Ymmärrä tämä ap. terkuin masennuksen kokenut
Miksi hänen niskaansa yhä hengitetään? Siksikö että kirjoitustaidottomat sosiaalitantat saisivat töitä eivätkä menettäisi asiakkaitaan?
että noita sosionomeja koulutetaan vaan jatkuvasti lisää, jotta niitä perhetyöntekijöitä ja muita sossutätejä sitten riittää Suomen maassa. Kaikille näille tietysti pitää perustaa lisää työpaikkoja. Miksi ei voitaisi kouluttaa sellaisia kodinhoitajia, jotka tulisivat oikeasti auttamaan kodin askareissa ja lasten hoidossa. Nä sosionomit kun on siihen ihan ylikoulutettuja, niitten pitää vaan saada jutella siellä olohuoneen sohvalla ja tarkkailla ja kirjoitella kaikkea puutaheinää "valvontaraportteihinsa". Ihan vihaksi pistää tämä tällainen negatiivinen kehitys.
Vanhat kunnon kodinhoitajat takaisin perheisiin tiskaamaan ja imuroimaan. Sosionomeilla ei sitäpaitsi riitä koulutus niiden valvontaraporttejen tekooni; olisivat enemmän hyödyksi kun tekisivät makkarakeittoa ja tamppaisivat matot.
erehdyin menemään terveyskeskukseen päivystykseen pahan ahdistuksen vuoksi. Lääkäri päätti tehdä ls-ilmoituksen, ja siitä se kaikki lähti. Ensin ajattelin että ok, tulevat kotikäynnille ja näkevät kaiken olevan hyvin. Mutta ei. Seuraavaksi alkoi ls-tarpeen selvitys ja taas uskottelin itselleni, että ei hätää, asiakkuus loppuu siihen. Mutta ei. Koska lääkärin mielestä olin masentunut, oli se jo yksistään syy ls-asiakkuuden jatkumiselle, vaikkei selvityksistä sossun mukaan mitään ihmeellistä löytynytkään. Nyt tuntuu suurin ahdistuksen aihe olevan sossu, sillä ls-asikkuus on itselleni voimakas häpeä leima, ja kun olen muutaman erran kiukuspäissäni kritisoinut lastensuojelua, olen onnistunut asettamaan sanani aina niin, että aina se huoli herää sossuissa entistä vahvempana.
Niin ja sitten kun ahdistuneet vanhemmat eivät saa apua ja päätyvät pahimmassa tapauksessa surmaamaan lapsensa, kysellään, miksei heitä autettu ja tuettu tarpeeksi ajoissa...
Niin tai näin, aina väärin päin.
Vanhat kunnon kodinhoitajat takaisin perheisiin tiskaamaan ja imuroimaan. Sosionomeilla ei sitäpaitsi riitä koulutus niiden valvontaraporttejen tekooni; olisivat enemmän hyödyksi kun tekisivät makkarakeittoa ja tamppaisivat matot.
komppi tälle. Todellakaan sosionomeilla ei riitä koulutus tarkkailla ihmisiä ja vuorovaikutuksia. Sitten vielä sellaisista mutu-päätelmistä tehdää johtopäätöksiä ja "tuomioita", joihin ei edes voi normaali oikeuslaitoksessa valittaa. Aivan päätöntä touhua!
tätä jatkuvaa lastensuojelun vastaisuutta.
Olisiko siis parempi ettei mitään lastensuojelua olekaan?
Ensin valitetaan (ja ihan syystä!) että Eerikan tapaus ei saa toistua, ja että perheiden pahoinvointiin pitää puuttua ennen kuin on liian myöhäistä... mutta sitten kun puututaan niin se on väärin, koska VANHEMPIEN oikeuksia loukataan.
Näinkö sen sitten pitäisi mennä? Jätetään kaikki oman onnensa nojaan? Uskotaan sinisilmäisenä mitä vanhempi sanoo? "Ei minua vaivaa mikään, kaikki on hyvin, lapsella on kaikki hyvin!" eikä kukaan koskaan valehtele, eihän?
erehdyin menemään terveyskeskukseen päivystykseen pahan ahdistuksen vuoksi. Lääkäri päätti tehdä ls-ilmoituksen, ja siitä se kaikki lähti. Ensin ajattelin että ok, tulevat kotikäynnille ja näkevät kaiken olevan hyvin. Mutta ei. Seuraavaksi alkoi ls-tarpeen selvitys ja taas uskottelin itselleni, että ei hätää, asiakkuus loppuu siihen. Mutta ei. Koska lääkärin mielestä olin masentunut, oli se jo yksistään syy ls-asiakkuuden jatkumiselle, vaikkei selvityksistä sossun mukaan mitään ihmeellistä löytynytkään. Nyt tuntuu suurin ahdistuksen aihe olevan sossu, sillä ls-asikkuus on itselleni voimakas häpeä leima, ja kun olen muutaman erran kiukuspäissäni kritisoinut lastensuojelua, olen onnistunut asettamaan sanani aina niin, että aina se huoli herää sossuissa entistä vahvempana.
Niin ja sitten kun ahdistuneet vanhemmat eivät saa apua ja päätyvät pahimmassa tapauksessa surmaamaan lapsensa, kysellään, miksei heitä autettu ja tuettu tarpeeksi ajoissa...
Niin tai näin, aina väärin päin.
Niinhän se nykyisin on. Nykyjään kun ei saa oikeaa kunnollista apua. Apu mitä nyt tarjotaan on vain haitaksi. Kotiin sohvalle istuksimaan ja kahvittelemaan (passattavaksi) tuleva tarkkailija ei helpota avun tarvisijan oloa mitenkään. Se vain lisää ahdistusta ja tuskaa.
Oli myös synnytyksenjälkeinen masennus, ja kävin kunnallisessa terapiassa. Mitään perhetyöntekijää en ole koskaan tavannut enkä ketään lastensuojelusta. Eli et kerro kaikkea.
tätä jatkuvaa lastensuojelun vastaisuutta.
Olisiko siis parempi ettei mitään lastensuojelua olekaan?
Ensin valitetaan (ja ihan syystä!) että Eerikan tapaus ei saa toistua, ja että perheiden pahoinvointiin pitää puuttua ennen kuin on liian myöhäistä... mutta sitten kun puututaan niin se on väärin, koska VANHEMPIEN oikeuksia loukataan.
Näinkö sen sitten pitäisi mennä? Jätetään kaikki oman onnensa nojaan? Uskotaan sinisilmäisenä mitä vanhempi sanoo? "Ei minua vaivaa mikään, kaikki on hyvin, lapsella on kaikki hyvin!" eikä kukaan koskaan valehtele, eihän?
vaan työskentelytapoja pitäsi muuttaa. Auttajiksi kunnolliset työteliäät kodinhoitajat. Ei mitään passatavaa tarkkailijaa. Eerikan tapauksessa katseltiin sormien läpi, koska isoäiti oli itsekin sossutäti.
Oli myös synnytyksenjälkeinen masennus, ja kävin kunnallisessa terapiassa. Mitään perhetyöntekijää en ole koskaan tavannut enkä ketään lastensuojelusta. Eli et kerro kaikkea.
on niin erilaista kohtelu ihmisillä ihan riippuen asuinkunnasta. Joissakin ollaan välinpitämättömiä, joissakin jopa fiksuja ja joissakin ylireagoidaan. Käytännötkin ovat muuttuneet siitä mitä oli 15 - 20 vuotta sitten.
- eikös Suomessa joka kymmenes käytä psyykelääkkeitä, muistelisin näin.. Miettikääpä millainen määrä ls-ilmoja lähtee lääkäreiltä päivittäin sossuun, jos jokaisesta "ihan vaan pikkuisen masentuneesta" tehdään ilmoitus.
- jollakin (31) oli epäilys, että sossu pelkää menettävänsä asiakkaita.. Katsoitteko uutiset, joissa todettiin, että lastesuojelusossun perhmäärä ylittää joka kolminkertaisesti suositellun määrän. Enpä usko, että yhtäkään sossuja pelottaa asiakasmäärän pieneneminen.
- sossun pitää varmistua, että perheessä on kaikki hyvin, ennen kuin asiakkuus voi loppua. Näyttäkää se sossulle! Sossun pitää perustella se päätökseensä, joten antakaapa sossulle sellaista matskua, että perusteet ls-asiakkuuden lopettamiselle on löytyy!
- eikös Suomessa joka kymmenes käytä psyykelääkkeitä, muistelisin näin.. Miettikääpä millainen määrä ls-ilmoja lähtee lääkäreiltä päivittäin sossuun, jos jokaisesta "ihan vaan pikkuisen masentuneesta" tehdään ilmoitus.
- jollakin (31) oli epäilys, että sossu pelkää menettävänsä asiakkaita.. Katsoitteko uutiset, joissa todettiin, että lastesuojelusossun perhmäärä ylittää joka kolminkertaisesti suositellun määrän. Enpä usko, että yhtäkään sossuja pelottaa asiakasmäärän pieneneminen.
- sossun pitää varmistua, että perheessä on kaikki hyvin, ennen kuin asiakkuus voi loppua. Näyttäkää se sossulle! Sossun pitää perustella se päätökseensä, joten antakaapa sossulle sellaista matskua, että perusteet ls-asiakkuuden lopettamiselle on löytyy!
Kyllä kuule pienemmissä kunnissa pitää varmistaa että rahahanat eivät mene kiinni. Joskus jos ei ole riittävästi oikeita tapauksia, niin pitää ottaa "kiinni" heppoisemmillakin perusteluilla, jotta voidaan näyttää tuloksia ja tarvetta kun budjetoidaan tulevalle vuodelle varoja/työntekijöitä. Älkää olko niin sinisilmäisiä.
Niin, pitäisi ottaa kotiinsa joku, joka lojuu sohvalla tarkkailemassa, kirjaamassa joka pienenkin virheen tai vääränlaisella äänensävyllä sanotun sanan. Pitäisi ehtiä olla tälle vielä seuraneitinäkin, siinä sivussa pyörittää arkea ja olla lasten kanssa luonnollisesti, tuntematta sitä tarkkailevaa silmäparia selän takana. Vähempikin jo ahdistaa. Jos naapurin lapset olisivat tulossa meille leikkimään, voinko heitä ottaa meille, vai kiellänkö, kun meillä on perhetyöntekijä juuri tarkkailemassa minun ja lapsieni vuorovaikutussuhdetta? Tai mitä ajattelee naapuri, kun kuulisi, että heidänkin lapsensa on perhetyöntekijän tarkkailtavana? Eikä tunnu houkuttelevalta siivota ja tehdä arjen touhuja, kun koko ajan tarkkaillaan. Vai onko tarkoitus, että kotityöt tehdään yöllä, että ehtisin äivisin olla perhetyöntekijän seuraneitinä? Jos jollakulla on kokemusta kotona tehtävästä vanhemmuuden arvioinnista, niin saa kertoa faktoja, josko tämä ahdistus sitä myötä lievenisi...
<a href="http://www.studio55.fi/tositarina/artikkeli.shtml/1652971/aivokasvain-m…" alt="http://www.studio55.fi/tositarina/artikkeli.shtml/1652971/aivokasvain-m…">http://www.studio55.fi/tositarina/artikkeli.shtml/1652971/aivokasvain-m…;
Aivan käsittämätön tapaus.
<a href="<a href="http://www.studio55.fi/tositarina/artikkeli.shtml/1652971/aivokasvain-m…" alt="http://www.studio55.fi/tositarina/artikkeli.shtml/1652971/aivokasvain-m…">http://www.studio55.fi/tositarina/artikkeli.shtml/1652971/aivokasvain-m…;" alt="<a href="http://www.studio55.fi/tositarina/artikkeli.shtml/1652971/aivokasvain-m…" alt="http://www.studio55.fi/tositarina/artikkeli.shtml/1652971/aivokasvain-m…">http://www.studio55.fi/tositarina/artikkeli.shtml/1652971/aivokasvain-m…;"><a href="http://www.studio55.fi/tositarina/artikkeli.shtml/1652971/aivokasvain-m…;" alt="http://www.studio55.fi/tositarina/artikkeli.shtml/1652971/aivokasvain-m…;">http://www.studio55.fi/tositarina/artikkeli.shtml/1652971/aivokasvain-m…;
Aivan käsittämätön tapaus.
Jos sattuu omalle kohdalle, niin alusta alkaen asianajaja mukaan palavereihin. Ihan käsittämätöntä miten lapsia voidaan pompotella heidän etunsa nimessä.
Hän oli tämmöinen vanhempi nainen, rempseä ja elämää kokenut. Otti lapsen aina mielellään ja lähti kerran viikossa ulos tämän kanssa pariksi tunniksi tai jäi kotiin, miten nyt halusinkaan. Kerran olin ostoksilla ja kun kotiuduin, tämä huikkasi että "toivottavasti et pahastu, tiskasin ja laitoin pyykit kuivumaan!", hymyillen. Tiedättekö mikä tässä oli erikoista? SE, ETTÄ KODINHOITAJAT EIVÄT NYKYÄÄN ENÄÄ SAISI TEHDÄ KOTITÖITÄ ASIAKKAAN PUOLESTA. Aivan; ammattinimike viittaa yhteen, nykysäädäntö toiseen. Vanhan luokan hoitaja osasi asiansa ja sanoi, että jos lapsi kerran nukkuu niin ei hän osaa istua kahvitellen ja pyöritellä peukaloitaan.
Terveisiä itä-Helsinkiin, jos joku Maijun tuntee! :) Siinä on ihminen paikallaan.
Avohuollon tukitoimia tyrkytetään, ja jos et ota vastaan, saattaa lapsi lähteä. Lapsen huostaanoton kannalla olleet jo useat asiantuntijaryhmät.
Mutta entä kun enää jaksa? Jokainen sossupalaveri vie voimat jo ennen palaveria useammaksi viikoksi, yritäpä käydä töissä ja hoitaa kotia, kun stressi aiheeuttaa jo fyysisiä kipuja ja jtkuvasti ahdistaa. Ajatus perhetyöntekijästä kotiin saa vihan syttymään, ahdistus taas kovenee, iskee hirveät suorituspaineet, oksettaa ja kaiken stressin myötä fyysinen toimintakyky laskee laskemistaan.
Eikö lastensuojelun tulisi autaa, eikä vaikeuttaa perhe-elämää? Varsinkin huostaanottouhan alla paineet ovat kasvaneet sietämättömiksi. Nyt olisi pakko ottaa jotain "apua" vastaan ettei sossut luule minun salailevan mitään, mutta miten se on mahdollista, kun reagoin psykosomaattisesti näin voimakkaasti?
Tästä viestistä ei kyllä kukaan ottanut mitään tolkkua...
Ymmärrän hyvin mikä oravanpyörä tuosta helposti tulee. Toisaalta ymmärrän myös sen miten helposti asiat lipsahtaa tuolle jamalle, jos jo valmiiksi olet sossuja vastaan.
Miksi lapsesi uhataan ottaa huostaan, millaista laiminlyöntiä hän kanssasi kohtaa? Äläkä sano että ei mitään, tuskin useammat asiantuntijaryhmät on lasta ottamassa pois, jos olet erinomainen äiti.
En ole tiennytkään, että vauvaa on katseltava imettämisen aikana. Voi vittu mitä paskaa. Meininki on täällä nykyään ihan sairasta.