Nyt alkaa jotenkin joulu ahdistaa :-(

Anopin lässytys ällöttää, haluaisin oman joulun mutta pakko kyläillä puolin ja toisin koko joulu.. blaah.

Kertokaa vanhuksille, että vietätte joulun mieluiten oman perheen/puolison kanssa. Miksi turhaa kärsiä, vaan tehkää juhlasta omanlaisenne.



Me ilmoitimme välittömästi, kun ostimme ensimmäisen oman asuntomme, että vietämme sitten joulun siellä - kahdestaan vielä silloin. Nyt alkaa 11. vuosi jouluja vain oman perheen kanssa ja olemme todella onnellisia ratkaisuun. Joulu ei ole meille hermoja kiristävä, vaan ihana tunnelmallinen juhla.

pysty järjestämään joulua. Puoliso ei auta, ei edes kuusen verran. Joten ratkaisuna on sitten joulu anoppilassa. Pakko mennä, jos aion saada lapselle kunnollisen joulun, ei lahjat riitä ainoastaan siihen jouluun.

Yritinhän minä joulua järjestää, laittaa kotia nätiksi mutta ei se kunnossa pysy, mies ja lapsi sotkee kimppaan. Koko joulu luudan varressa ei innosta.



Yksin onnistuisin tekemään joulun lapselleni mutta kun mies asustaa samaa kämppää menee mahdottomaksi.

Eroa mietitty, jos vielä joulun kestäisi saman katon alla.

se juhla ainakaan lapsilla pilalle menee vaikkei ole niin puhdasta ym

olemme menossa aattona vanhempieni luokse. tarkoituksena oli viettää ennen sitä aikaa anoppilassa. anoppi sanoi, että ei käy, hän haluaa myös tulla mukaan minun vanhempieni luokse. mieheni siihen, eihän se käy, kun sinua ei ole kutsuttu, eivätkä muutenkaan mummut vietä joulua toistensa luona, varsinkaan itse itseään kutsuen...anoppi siitä suuttumaan, haukkumaan minut, " tänne ei ole asiaa, osaan kyllä olla yksinkin" , " kiitos, että saan olla joulun yksin" . että semmoista.

(kuulostiko tutulta, jos täällä on tuttuja..? :))

muutama päivä ennen joulua ilmoittaa aina, että häntä ei tarvitse sitten hakea juhlimaan joulua. " Saatte olla ihan rauhassa oman perheen kesken. Eikä mene aikaa minun kuskaamiseeni edestakaisin" . (Matkaa anoppilaan on kokonaiset 8 kilometriä, joten se edestakaisin ajaminen ei paljoa aikaa vie)



Minä kuvittelin ennen, että anoppi vain haluaa viettää joulun rauhassa ilman hässäkkää, mutta mieheni opetti toisin. Anoppi on sen tyylinen, että häntä täytyy houkuttelemalla houkutella ja saada hänet tuntemaan itsensä erityisen tärkeäksi vieraaksi. Joten mieheni ja minä hymyilemme iloisesti ja ilmoitamme, ettei se kuskaaminen todellakaan meitä häiritse, ja mukavampihan se on joulu isolla porukalla viettää. Ja ehdimmehän me sitten viettää aikaa omalla porukalla koko muun vuoden, kyllä sitä juhlapäivänä pitää mummun olla paikalla. Ja anoppi myhäilee onnessaan punastuneena ja kieltelee ja estelee, kunnes aattoaamuna soittaa, että moneltakos häntä tullaankaan hakemaan. Ja sama tehdään sitten mieheni sisaren kanssa.



Minulla on ollut tosi raskas syksy työn ja lasten kanssa, enkä ole juuri jouluakaan ehtinyt laitella. Kun anoppi pari päivää sitten taas ilmoitti, ettei häntä tarvitse hakea, kun siitä on niin paljon vaivaa sanoin, että " tottahan se on, olisi ihan kiva käyttää sekin aika vaikka pulkkamäessa lasten kanssa, mutta en tiedä miten saan mieheni uskomaan asian. Mies kun on niin itsepäinen, että saattaa kuitenkin alkaa ruinata sinua meille. Voin kyllä yrittää miehelleni puhua asiasta, että saat sinäkin viettää rauhallisen joulun."



Älkää käsittäkö väärin. Minä pidän anopistani noin yleensä. On mukavaa kun hän on luonamme juhlapyhinä. En vain jaksa sitä, että aikuinen (aikuiset, sisar mukaan lukien) käyttäytyvät kuin kakarat ja vaativat meitä osoittamaan välittämisemme uikuttamalla ja ruinaamalla heitä meille päiväkausien ajan. Minulla on neljä lasta, en ole koskaan enempää halunnutkaan. Anoppi ja käly saavat alkaa käyttäytyä aikuisten tavoin seurassani.

Vierailija:

Anoppi ja käly saavat alkaa käyttäytyä aikuisten tavoin seurassani.