Lue keskustelun säännöt.
Mitä olisi myös pitänyt tietää, kun menin synnyttään...
22.12.2005 |
1.lapsen kohdalla, että jos lapsiveden menosta yli 24 t, niin tulehdusriskit kasvaa ja esim. Haikaranpesään ei sitten päästykään.
2. kohdalla: Voit joutua sektioon, päivystys sellaiseen, kun lapsi onkin perätilassa/liian vähän lapsivettä et kestäis käynnistyksen ja yliaikaiskäynti vaihtuukin parin tunnin päästä synnytykseksi.
3. kohdalla: PAHIN MAHDOLLINEN (omalla kohdalla) - kohtu voi revetä jo odotusaikana. Ei mulle kukaan mistään kohdun repeämisistä puhunut neuvolassa tai äitiyspolilla, enkä itsekään osannut asiaa kysyä. Onni oli myötä ja upea/ammattitaitoinen kätilö, joka meidät sitten ' pelasti' . Terveisiä vaan Kätilöopiston Haikaranpesään Eerikkalle!!!!
Niin että tässä muutama omakohtainen huomio sinulle, jos olet synnyttämään menossa. Onnea matkaan!
Kommentit (21)
Jos synnytys kestää 20 tuntia, niin siinä ehtii oleen monta tuskan tuntia, vaikka sais 3 epiduraalia. Ponnistusvaiheeseen ja alapään paineeseen puudutus ei auta mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että sitä puudutetta ei vaan tyrkätä vaan sitä paikkaa joudutaan etsimään käsikopelolla ja tuikkimaan sillä piikillä kaikkiin mahdollisiin kohtiin.
Että vauvanhoito olisi pitänyt osata tuosta noin vaan ja ihan heti vaikken ollut koskaan pientä (enkä paljon isompaakaan) vauvaa hoitanut.
Että noinkin isosta leikkauksesta voi toipua viikossa
Koska oli pakko päästä liikkumaan 2 pienen kanssa, niin hain apua homeopaatilta, joka uskomatonta kyllä sai kivun pois ja kykenin taas kävelemään kivuitta.
Mutta kivut palasi loppuvaiheessa asteittain, vihlovana. Ja vaikka olin jo 2 synnytystä läpikäynyt, oli ne kivut todella kovat ja heti lähdettiin laitokselle; se pelasti meidät. Eli jos et pääse kivultasi ylös tai liikkeelle, niin heti yhteyttä laitokselle.
Minut ja kuopuksemme pelasti myös se, että otin todella varovaisesti raskauden loppuajan, ei mitään suursiivouksia tai nosteluja, jos mahdollista.
Kannattaa kuulostella kroppaa ja heti jos tuntuu vähän ' oudommalta' , niin olla yhtyedessä neuvolaan tai äitiyspolille; turhia soittoja ei olekaan.
että huomasi heti, et tilanne ei ole ok. ja alkoi toimia sen mukaan eli lähti valmisteleen mua sektioon...siinäkin pelastettiin arvokkaita minuutteja.
mulla oli koko loppuraskauden tuota kauheaa kipua, ja neuvolasta sanottiin sen vaan olevan normaalia liitoskipua? en pääsyt välillä sängystä ylös? mutta synnytys meni ok ja terve lapsi tuli, vaikkakin kesti 1,5 vrk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vanha leikkaushaava oli lähtenyt repeämään juuri siitä oikealta puolelta - tämä vanha ommel, jota oli vielä tuplatikattu ei kestänytkään rasitusta. Onneksi en ollut supistelevaa tyyppiä, joten se myös suojeli pahimmalta. Eli kuulemani mukaan ne odottajat, joilla supisteluja runsaasti odotusaikana, joutuu ehkä isompaan riskiin kohturepeämien kanssa, jos taustalla sektio, vielä tuore sellainen. Itselläni oli sektioiden väliä alle vuosi - iso riskitekijä!
Mutta: onneksi suurin osa odotuksista ja raskauksista päättyy hyvin ja terveen lapsen syntymään. Tarkoitus ei ole pelotella vaan antaa vinkkiä jollekulle samassa tilanteessa olevalle.
Niitä oli muutaman päivän synnytyksen jälkeen ja kipeetä teki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Supistukia ei ennakkoon ollut mulla ollenkaan, sektion jälkeen supparit olivat imettäessä aivan mielettömät (varmaan vaan tuntui sille kun ei ennalta voinut niihin varautua), imettäminen aluksi (n.1 kk) sattui ja vihloi, mutta sisulla jatkoin ja täysimetin 6kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sen 2kk minkä kamppailin se koski joka kerta niin että ulvoin tuskasta ja lapsikin itki, emmekä saaneetmistään tukea tai tietoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
liikoja pelotelko tuolla kivulla, jos tähän vielä vastailette; eiköhän se pieni käärö ole sen kivun arvoinen. Enkä nyt aliarvioi noita maratonsynnytyksiä ja niiden kokeneita mammoja. Voimia kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
useampaan vuoteen, joten välittyköön synnytysterveisesi muille, niille jotka sen pienen käärön pian syliinsä saa! Jouluiloja! AP lopettaa.
Tosin ei varmaan ihan kaikilla. Ja ne jälkisupparit...aaarghh!!! Synnärillä sain yhtenään kipulääkkeitä jo ekan lapsen syntymän jälkeen kun ne jälkisupparit oli niin kovat. Ihan ku ois synnyttäny uudelleen :) Toisesta lapsesta ne oliki melko lievät.
Ja sitäkään en tiennyt ekassa että ois kannattanu käydä kakalla ennen synnytystä tai ottaa joku tyhjennyspiikki..oli aika noloa vetää köntsät siinä synnytyksen yhteydessä pöydälle....noloaaaaaa!!!
kestää alle viikon ja viikon päästä tekee jo hulluna seksiä mieli ja se tuntuu hyvälle sen viikon tauon jälkeen!
Vierailija:
Tosin ei varmaan ihan kaikilla. Ja ne jälkisupparit...aaarghh!!! Synnärillä sain yhtenään kipulääkkeitä jo ekan lapsen syntymän jälkeen kun ne jälkisupparit oli niin kovat. Ihan ku ois synnyttäny uudelleen :) Toisesta lapsesta ne oliki melko lievät.
Ja sitäkään en tiennyt ekassa että ois kannattanu käydä kakalla ennen synnytystä tai ottaa joku tyhjennyspiikki..oli aika noloa vetää köntsät siinä synnytyksen yhteydessä pöydälle....noloaaaaaa!!!
Eiköhän kaikilla tule kakat ponnistusvaiheessa kun niin kovasti joutuu ponnistaan. Ei siinä mitään noloa ole.
Ensimmäinen lapseni syntyi hätäsektiolla, kun sydänäänet heikkeni. Napanuora oli jäänyt vauvan pään ja kohdunsuun väliin puristuksiin. Kiitokset ammattitaitoiselle kätilölle, joka pelasti lapsemme!
että synnytyssupparit ei ollutkaan niin kivuliaita
että ponnistusvaihe on sitäkin kamalampi ja sen annetaan venyä tuntitolkulla
että verta voi menettää niin paljon, että makaa seuraavat 2 viikkoa taju kankaalla synnärillä tipat molemmissa käsissä
että istukkaa voidaan repiä tuntikin
että pitkistä repeämistä huolimatta alapää terveytyy suht nopeaan kiitos hyvän tikkaajaan
että kahden viikon sairaalassaolon jälkeen voi joutua vielä kahdesti kaavintaan ennen kotiinpääsyä
että jälkivuoto voi kestää 8 viikkoa
että positiivisin mielin synnyttämään lähtenyt voi saada niin pahat traumat, ettei enää voi kuvitella koskaan synnyttävänsä alateitse
Nyt synnytys PELOTTAA!!