Miten VÄSYNYT pitää olla, että saa saikkua raskaana?

Ei herunut myötätuntoa eikä varsinkaan sairaslomaa. Sitten tuli supistuksia ja pientä tiputtelua ja sain äitipolin lääkäriltä kaksi viikkoa sairaslomaa. Supistukset loppuivat ja väsymyskin hellitti ja äitiysloman alkuun asti jaksoin hyvin töissä olla. Ja hyvin jaksoin vauva-ajan, vaikka raskausaikana itkettikin. Sitä kun joku epäili...

Kuten ei raskauskaan.

sillä raskausaikanahan kaikki naiset ovat oikeasti elämänsä kunnossa, hehkuvat hyvää oloa, ovat tarmokkaita ja naisellistakin naisellisempia seksipommeja. Eihän se raskaus voi mitään muuta olla kuin maailman ihaninta aikaa - ei ainakaan raskaus ole mikään sairaus.

ole noin laajalti kokemusta. Toisessa raskaudessa olin kuolemanväsynyt kyllä kun liitoskivuilta en nukkunut yli kahteen kuukauteen, silloin tosin kotona hoitovapaalla esikon kanssa ja kyllä me pari kuukautta melkein vaan lötköteltiin ja luettiin kirjoja kun en jaksanut välillä olla edes jaloillani. Päivät meni unessa ja öisin ei kivuilta pystynyt nukkumaan.



Sen ainoan kerran kun töistä sairaslomaa hain oli rv:t reilu 30 ja tuli kipeitä supistuksia. Mieslääkäri koitti kovin pitää mua vaan töissä. Sain todella pitkään puhua että milläs vaihdan mitään työtehtäviäkään kun teen yksin kaiken ja joudun nostamaan painavia tavaroita joka päivä moneen kertaan. Yksin. 2vk sain sitten lopulta sairaslomaa, äitiysloman alkuun saakka.

Vierailija kirjoitti:

Kerroit että et tee muuta kuin käyt töissä ja nukut? En todellakaan usko että kukaan lääkäri kieltäytyisi tuossa tilanteessa kirjoittamasta s-lomaa jos tilanteesta tietäisi.

sh

ei herunut päivääkään.

Kyllä mulla myös kieltäytyi, NKL ja neuvola Helsingissä. *ittuilivat vielä synnytyksen jälkeen miten jaksoin töissä koko raskauden vaikka kävin siellä vain makaamassa sohvalla ja kun työpv 8h, olin työpaikalla 5-6h. Mitään en tehnyt, en kertakaikkiaan pystynyt.

Vierailija kirjoitti:

Voi luoja mitä kitinää. Kun en minä jaksa!! Nyt vähän ryhtiä! Kolmen lapsen äitinä minuakin on väsyttänyt raskausaikoina ja vauva-aikana, mutta jotain rajaa lusmuilullekin. Se on ihan luonnollista, että raskausaikana väsytää, mutta edelleenkään se ei ole sairaus.

Mulla on ollut viisi raskautta joista yhdessä olin niin väsynyt etten jaksanut kättä liikauttaa. Viikonloppuisin nukuin 12h ja kahdet päiväunet. Luulen ettet tiedä väsymyksestä mitään.

Mulla oli kolmannessa raskaudessa maaiiman ihanin neuvolan terkka. Tein (ja teen) henkisesti raskasta työtä ja terkka koko raskauden muistutti, että ei tarvii jaksaa ja sitä varten lääkärit ovat. Jaksoin varmaan tuon voimalla viikolle 33. Sit tuli henkinen seinä vastaan ja menin työterveyslääkärille. Nuori lääkäripoikaparka! Aloin itkeä vastaanotolla, itkin ja itkin. Hän hämmentyi täysin ja mietti, voiko mut siirtää jonnekin. Totesi, et ei voi ja kirjoitti loppuajan sairauslomaa. Oli kyllä ihanaa kun sain vähän lisäaikaa palautua töistä ja valmistautua vauvan tulemiseen.

No mä sain kyllä sairaslomaa loppuraskaudesta, kun en saaanut enää nukuttua kuin kolme tuntia yössä. Musta näkyi kyllä varmaan päällekin, että oon aika loppu.

"kuka käski syödä liikaa täytekakkua.."

Oletpa urhea. Kumartakaamme sinua

Vierailija kirjoitti:

Täälä ainakin tuli niin kova väsymys että tulee nukuttua 15-20h per vrk. Ei yksinkertaisesti pysy hereillä. Mitään ei saa aikaiseksi. Hereilläoloaika menee sohvalla maaten kun ei pystyssä jaksa olla. Ja alkuraskaudessa vasta mennään. Onneksi töistä pitkä vapaa. Saa nähdä kuinka jaksaa kun työt taas alkaa.

ei ei siis kovin