Autismin diagnosointi 2 vuotiaalla?

mutta muita autismin kirjon muotoja ei taida noin nuorella voida diagnosoida. Ja se oirekuva menee kai niin, että lapsi ei reagoi ihmisääniin, vaikka kuulee ne, eikä vaikuta kiinnostuneelta kommunikoinnista. Mutta kyllä se vaikeaa on diagnosoida noin pienellä, koska tuonikäisethän nyt eivät välttämättä juuri puhu ja kommunikaatio voi olla ulkopuoliselle aika käsittämätöntä, vaikka mitään ei olisi viallakaan.

Esim tästä pojasta on ollut juttua eri lehdissä vuosien varrella:



http://www.eeva.fi/selviytymistarinat/christina-kassila-arki-autistisen…



Ja olethan käynyt autismisäätiön sivuilla?

Meillä on Asperger-lapsi. Minä vain TIESIN, että jotain on vialla. Neuvola ei uskonut, ei kukaan, mutta minä TIESIN. Äidinvaisto.

Vauvana ei viihtynyt sylissä, vältti kosketusta. Reilu 2vuotiaana teki isoja palapelejä aivan yksin. Ei halunnut leikkiseuraa, jopa ärsyyntyi jos meni mukaan leikkiin. Viihtyi tuntikausia yksin tekemässä esim Legoista aivan upeita rakennelmia.

Vuosien vieriessä: välttää edelleen kosketusta, aistii kuuman/kylmän erittäin herkästi, katsekontakti puutteellinen.On nyt jo koululainen, ja sosiaaliset ongelmat ovat koulussa jokapäiväisiä.



En ole varma, voiko noin pienelle kuin 2v tehdä diagnoosia, mutta ainakin olisi hyvä päästä seurantaan. Jos neuvola ei usko sinua, niin yritä päästä perheneuvolan suojiin. Sieltä osattiin lähteä setvimään lapsen ongelmia eikä pistetty kaikkea äidin piikkiin (minkä tavallinen neuvola teki).

http://www.autismiliitto.fi/autismin_kirjo/autismi/varhainen_seulonta/c…

Mutta lievemmin autistiset, ml. aspergerit yleensä vasta muutama vuosi vanhempana.



Meillä as-pojan kohdalla epäilyni heräsivät, kun hän meni 2,5-vuotiaana päivähoitoon. Hän vetäytyi ryhmässä sivuun, uppoutui omiin maailmoihinsa eikä puhunut kenellekään. Aluksi tarhan tädit pitivät sitä sopeutumisvaikeutena, mutta muutaman kuukauden päästä ilmaisivat minulle huolensa. He eivät puhuneet autismista, aloin itse miettiä sitä.



Muita epäilyjä herättäviä piirteitä olivat mm. lapsen leikkien omalaatuisuus. Poikani ei leikkinyt mielikuvitus-juonileikkejä. Esimerkiksi autoilla hän ei ajanut paikasta toiseen, vaan pani niitä riviin. Lisäksi hän puhui edelleen kömpelösti: sanavarasto oli sinänsä ikätasoa edellä (osasi kutsua minua äidiksi jo puolivuotiaana!), kirjaimet tunsi kaikki jo 1v10 kk iässä, samoin numerot - mutta kertova puhe ja lauseenmuodostus oli heikkoa.



Lisäksi poika oli ja on yhä hyvin kiintynyt rutiineihin, esim. sisälle pitää tulla aina tietyllä tavalla. Rutiinit ovat hiukan laimentuneet, ja rikomme niitä välillä ihan tarkoituksella, ettei niihin jumiuduttaisi liikaa.



Äänille poika on ollut aina hyvin herkkä. Ei niinkään äänen kovuudelle vaan jollekin seikalle sen laadussa. Esim. kaikuvat tilat hermostuttavat häntä. Saunassa hän ei halua olla ollenkaan. Aistiyliherkkyydet ovat tavallisia autismikirjon ihmisille, mutta eivät kaikki autistit silti niistäkään kärsi.



Syömisen suhteen valikoivuus alkoi vasta kouluiän lähetessä. Toiset autistit taas voivat olla hyvin valikoivia ruokansa suhteen pienestä pitäen. Nukahtamisongelmat ovat myös yleisiä - meillä voi nukahtamiseen mennä tuntikin, muttei onneksi sen enempää.



Kivulle autismikirjon lapset ovat usein aliherkkiä eli eivät välttämättä ilmaise kovaakaan kipua. Meilläkin on korvatulehduksia joutunut arvuuttelemaan hyvinkin vähäisistä merkeistä...



Jokainen autistilapsi on kuitenkin YKSILÖ. Ja on olemassa muita neurologisia sairauksia, joiden oireet muistuttavat autismia, mm. dysfasia ja dyspraksia.



Usein autismista oletetaan, että autismikirjon ihmiset ovat mykkiä, eivätkä ota katsekontaktia. Se ei kuitenkaan päde likimainkaan kaikkiin autismikirjon lapsiin. Osa vakavasti autistisista lapsista ei tosiaan varhaislapsuudessaan puhu, mutta esim. omani siis oppi sanoja hyvinkin nopeasti. Katsekontaktia hän on aina ottanut todella paljon minuun ja isäänsä, vieraisiin vähän.



Maneereja hänellä ei juurikaan ollut parivuotiaana, jollei sellaiseksi laske sitä, että hän saattoi palikoilla "zoomailla" eli katsoa niiden välistä kuin kamerasta. Lelujen haistelu, maistelu ja tirkistely lähietäisyydeltä on aika tyypillistä autismikirjon lapsille!



Jos sinulla on epäilyjä lapsesi suhteen, ota asia esille neuvolassa ja vaadi lähete neuvolapsykologille ja omalääkärille. Tarvitset heidän tapaamistaan saadaksesi lähetteen keskussairaalatasoiselle neurologille. Ole sitkeä - oma kokemukseni on, että neuvolatädit tuppaavat aina vähättelemään äitien huolta, heillä kun harvoin on kokemuksia autismilasten diagnosoinnista... lisäksi nuo tuppaavat olemaan aika hyviä kontaktissa aikuisiin, lapsiin sen sijaan saavat huonommin sosiaalista kontaktia!



Muistuttaisin vielä, että koeta pitää itsestäsi huolta. Diagnosointiprosessi vie tuskallisen kauan. Ja sinä aikana podet epätietoisuuden tuskaa, yrität mutu-terapoida lastasi ja tarkkailet häntä herkeämättä... been there, done that!



Meilläkin kesti 8 kk ennen kuin lapsi pääsi osastojaksolle Lastenklinikan autismiosastolle - sellaisille osastojaksoille on kova jono, koska ne kestävät 1-3 vk ja sinä aikana lapsella on koko ajan rinnalla omahoitaja ja häntä tutkitaan laajasti (toiminta- ja puheterapeutit, yleislääkäri, lastenpsykiatri, neurologi). Ko. osastojakso on lapsista mukava - menevät sinne aamulla ja haetaan illalla kotiin kuten päiväkodista. Tekevät kivoja tehtäviä jne.



Vertaistukea löydät mm.netistä, www.aspalsta.net (siellä on oma jono autististen lasten vanhemmille).



Muista myös, että lapsi on kenties autistinen, mutta myös Hän, omine piirteineen. Eikä autismi ole niin katastrofaalinen diagnoosi kuin alussa luulee: autistit rakastavat ja kykenevät ilmaisemaan tunteitaan, vaikkakin omalla tavallaan (ja tämä pätee myös syvästi autistisiin).



Voimia!



-as-lapsen surullinen äiti-

sujuvasti ja käytti myös abstrakteja sanoja ja hänellä on aivan mieletön mielikuvitus. Muuten paljon noita asioita, joita ed. kertoi.

Meidän as- sai diagnoosin alle 4-vuotiaana ja olisi varmaan saanut jo aikaisemmin jos neuvolan täti olisi antanut lähetteen lastenlääkärille. Lapsen erilaisuuden näin jo 2 viikkoisena vaikka oli esikoinen. Kukaan ei kuitenkaan uskonut minua vaan minua syyllistettiin etenkin neuvolan taholta huonoksi äidiksi, en osannut kuulemma käsitellä lastani. Kummasti vain kaksi nuorempaa olivat ihan normaalisti käyttäytyviä ;)

mutta ei olis kyllä vielä missään 18-kuukauden iässä jäänyt noista testeitä kiinni - silloin otti ihan normaalisti kontaktia, oli vain tosi vilkas. Pari vuotiaana osasi kaikki numerot, korjaimet, autonmerkit ja logot. Sitten n. 3v iässä alkoi huomata, ettei osaa olla toisten lasten kanssa. Vilkas mielikuvitus kyllä ja paljon mileikuvitusleikkejä, mutta ei osannut leikki niitä muiden kanssa.

Voiko autismin todeta aivosähkökäyrä tutkimuksella?

Voidaan todeta epilepsia. Autismi ei näy aivosähkökäyrässä.

Kannattaa uskoa vanhemman pienempäänkin huolenaiheeseen, vaikka ei osoittautuisikaan vakavaksi. Vanhempi saa rauhan ja mikä tärkeintä jos jotain löytyy, niin päästään ajoissa hoitamaan ongelmaa, joka on erittäin tärkeää siinä tapauksessa, että kyceessä olisi autimikirjon häiriö vauvalla.

Autistisella vauvalla on usein syömis- ja / tai nukkumisvaikeuksia. Autistisia oireita vauvaiässä on vaikeaa havaita, mutta tutkimusten mukaan yli puolivuotiaan käiyttäytymisessä ne jo nlikyvät mikäli esim. neuvolassa osataan tarkata tai kysyä em. asioita. Monet vanhemmat ovat myöhemmin kertoneet, että autistinen lapsi oli alusta asti jotenkin "erilainen" esim. sisaruksiinsa verrattuna.

Mitä tapahtuu lapsen diagnoosi ei onnistu...http://autisticjungle.blogspot.fi/

Lapsellani on autismin kirjon häiriö. Lapsi kävi kaksi vuotta täytettyään puheterapeutin arvioinnissa. Tällöin ei ollut yhtään sanaa käytössä. 1,5 vuotiaana niitä oli muutamia mutta ne jäivät pois. Katsekontakti puutteellinen, ei reagoinut omaan nimeensä. Saimme neuvolalääkäriltä lähetteen tutkimuksiin ja  2v 11 kk ikäisenä sai diagnoosin vaikea-asteinen puheen ymmärtämisen ja tuottamisen vaikeus (dysfasia). 3v 11kk ikäisenä diagnoosi vaihtui laaja-alaiseksi kehityshäiriöksi (autismin kirjo). Viimeisen kolmen kuukauden aikana lapselleni on tehty uudet tutkimukset. Odotamme uutta diagnoosia. Diganoosi tulee pysymään samana. Lapsuusiän autismin kriteerit eivät täyty.

Huolesi on varmaan suunnaton. Mutta asioilla on tapana järjestyä.

Miksi uusi diagnoosi tehdään? 

Miten autistista lasta voi opettaa normaalissa perusopetuksessa? Ovatko saaneet avustajaa?

Olen viimeisen puolen vuoden ajan tarkkaillut ystävän 2,5 vuotiasta lasta. Hänen sanavarasto on vain alle 10 sanaa, leikkiminen on tavaroiden järjestelyä ja hän saattaa katsoa samaa lastenohjelmaa uudestaan ja uudestaan. Eristäytyy muista lapsista ja " leikkii" muutenkin paljon itsekseen.

Meillä poika ei osaa puhua mitään ja katsoisi samoja videoita tunteja. Kun tv suljetaan suuttuu. Ei leiki muiden lasten kanssa jne....

Neuvolassa sanoivat etteivät pojan taidot vastaa ikää ja vaikea saada kontaktia..

Olen huolesta sekaisin. Ei auta kun mennä testeihin ja katsoa mitä asiantuntijat tuumaa..

T. ap

Me ollaan oltu jotakuinkin pojan ollessa tuon ikäinen autismiosastolla tutkimusjaksolla.. Varmasti lähinnä haluavat sulkea autismin pois ja siitä mahdollisesti jatkotutkimuksiin.. Meilläkään ei poika katsonut mitään tuon ikäisenä ja juuttumista oli paljon ja oli omissa maailmoissaan.. Pitkän taipaleen jälkeen ollaan saatu jonkinlainen diagnoosi ja sen kanssa koitetaan pärjäillä...

Meillä poika meni ensin puheterapeutilla, joka parin kerran jälkeen laittoi lähetteen lasten neurologinne autismi epäilyn vuoksi. Muutam kuukausi myöhemmin olimme autismijaksolla lasten neurologian poliklinikalla.



Jaksolla eri ammattilaiset testaavat lasta leikin varjolla. Yleensä jaksot ovat aika kivoja lapsista. Sieltä sitten saadaan jatkosuositukset mahdollisesti terapiaan yms.



Pienillä lapsilla autismi oireilee yleensä kielellisinä ongelmina ja kontaktionelmina. Jokainen autistinen lapsi on yksilö ja autismi on kirjo erilaisia oireita. Usein autismiin kuuluu erilaiset aistisäätelynongelmat, jumimiset ja unihäiriöt.



Perheklubi on hyvä paikka kysyä ja keskustella aiheesta eli googleen hakusanaksi perheklubi niin saat varmasti tarvitsemaasi tukea ja tieoa tarkemmin.



T: Kahden erityislapsen äiti, kuopuksella on erittain vaikea autismi, adhd ja kehitysvamma ja esikoisella aspergerin oireyhtymä

Sauna ja vesileikit auttaa autistista lasta

Lapsen autismi voidaan todeta lapsen katseesta jo hyvin varhain

http://assijorinat.blogspot.fi/2014/02/vauvan-autistinen-katse.html

Meillä on 2v 8kk tyttö jolla on joitain autismin oireita ja on muutenkin kehityksessä jäljessä. Ei puhetta ja ymmärrys heikkoa, ei vierasta ja leikkii yksin. Ei rutiineihin kangistunut eikä toistuvia tapoja mutta ei kuuntele eikä kiinnostunut muista lapsista.
Asumme ulkomailla ja täällä hänet diagnosoitiin autistiseksi tunnin kestävän "tutkimuksen" (vanhempien haastattelu ja lapsen leikin seuranta) perusteella. Kiinnostaisi tietää miten suomessa autismi diagnosoidaan ja mitä terapiaa tarjotaan hoitona?