+++Syysmamma, 3 yötä jouluun!!!+++

Laatikot tuli uunista ja ihana mies siivosi keittiön mun sotkujen jäljiltä! :) Mutta mitä tehdä tulikuumille laatikoille tähän aikaan illasta? Taidan koittaa pakata johonkin ja laittaa ulos.



Mun mielestä jouluun ehdottomasti kuuluu ruokien laittaminen. Aikoinaan kun oltiin aina vanhempien luona jouluna, niin ei tehty ruokia eikä laitettu joulua paljoa muutenkaan. Sitten ulkomusmailla tuli eteen se tilanne, että piti opetella ja se oli tosi kivaa! Mies on kinkkumestari ja minä teen loput. Itsetehtyä kaikki. Mummot tosin avustaa, kun tuleva kuitenkin käymään. Kyllä se helpottaa, kun ei kuitenkaan kaikkia laatikoita tarvi tehdä itse.



Kuinka monella muuten perinteeseen kuuluu Saarioisten (tai jonkun muun) laatikot ja kuinka monella itsetehdyt. Kaveri oli viime jouluna tehnyt itse ja toiveeksi oli saanut täksi vuodeksi Saarioisten tutun makuiset laatikot:) Taitaa siis olla makuasia ja tottumuskysmyskin:)



Tea, munkin mielestä tarha kuulostais hyvältä. Eri ikäisestä kyse, mutta isorinsessan päiväkotiin laittaminen on osottautunut loistohommaksi. Tyttö pääsi mahtavaan ryhmään, hoitajat on ihania.



Meiltäkin löytyy mies jota aina odotetaan! Miksi puhutaan, että naisia joutuu aina odottamaan. Eikä joudu! Miehet selvästikään ei osaa tehdä valmiiksi mitään, vaan vasta pakon edessä ja sitten onkin aina jo kiire. Minä laitan itseni ja lapset valmiiksi siinä ajassa, kun mies saa itsensä reissukuntoon (ainakin melkeen niin).



Nyt lähden taikomaan ne laatikot jonnekin. Meillä tuoksuu joululle! :)



T: Ynis

Minä myös huolehdin joskus, että miten pienille käy, jos joutuu jatkuvasti ramppaamaan lääkärissä. Mutta pienen hyväksi se kuitenkin on, se täytyy muistaa!



Lapset vaikuttaa ihan koirilta. Lääkärin huone kun lähestyy, niin huuto jo alkaa. Meidän koira aikaisemmin kieltäytyi jo tulemasta autosta, kun oltiin eläinlääkärin parkkiksella. Hyvä on muisti:)



Toivottavasti Motti ei kauheasti saa traumoja noista käynneistä! :(



T: Ynis

En osaa laittaa mitään otsikkoa. Laittaisin surullista iltaa, mutta silloin säikähtäisitte, että meillä on jokin hätänä, mutta ei ole. Meillä on kaikki hyvin. Tai ultrahan on huomenna.



Sen sijaan täällä oli päivällä tosi paha kolari, jossa kuoli 20v paikkakuntalainen nainen, perheensä ainokainen.



Miehen päivä meni melkein ko asiaa hoitaessa. Ensivasteryhmän mukana huolehtimassa hoitoon, sitten palokuntalaisena raivaamassa jälkiä ja illalla palautekeskustelussa.



Koska tämä on niin pieni paikkakunta, melkein kaikki tuntee toisensa ja siksi tuntuu erityisen pahalta.



Mä oon ollu viitisen vuotta töissä (kun välillä on ollu äippälomat ja hoitovapaat) ja tämä oli kolmas parikymppisenä kuollut, jota oon ala-asteikäisenä ollu opettamassa.



Sanattomaksi vetää. En pystyny oikein keskittyä pinoon.



Onnea kuitenkin muumimahalle ja tervetuloa heiniksiin! Onnea myös kukkuulle sydänäänistä!



Halaus kaikille!



T@hti

Itse asiassa lapsuuden jouluuni kuului aina Saarioisten laatikot, kun äitini saati mummini eivät ole mitään keittiömestareita... En ikinä lapsena suostunut syömään jouluna laatikoita, kunnes sitten anoppilassa laatikot maistuivatkin tosi hyviltä. Siitä lähtien ollaan itse tehty laatikot. Eikä ole edes kovin vaikeata, kuoriminen on siinä se suurin homma. Ohjeet saa pirkka-reseptihausta. Ynis, me muuten pakastetaan laatikot raakana ja laitetaan vasta aattona uuniin. Teetkö porkkanalaatikon riisi- ohra vai mannaryyneihin?



Kukkuu, ihanaa, ♥syke♥. Onnea!



Aavis, jaksamista. kurjaa tuollainen. Toivottavasti lääke nyt auttaisi.



Jäälyhdyt ei olleet vielä jäätyneet tarpeeksi. En jaksa jäädä odottamaan, toivottavasti ei ole ihan umpijäässä aamulla.



Hyvää yötä!



T. Ankkis

Enste viikkotolkulla hiljaa, ja sitten puhetta riittää...



Aavikselle lainaan olkapäätäni. Sydäntä riipaisee lukea tilanteestanne.



JouluAntiM muuttui JouluMarjataksi kaksi vuotta sitten. Omat vanhempani muuttivat pois lapsuuden kodistani, ja jotenkin tuntui ihan vieraalta mennä " väärään" paikkaan jouluksi. Jäätiin silloin kotiin. Sinä jouluna stressasin kauheasti, kun kaiken piti mennä " oikein" . Väkersin itse rosollit (huh mitä puuhaa), hermoilin, kun piti vahtia, että pöydässä syödään meidän tavoin: alkupalat ja pääruuat erikseen ja lahjat jaetaan kuin kotona: jokainen vuorollaan.



Viime joulu oli rennompi, rosollit valmiina ja miekkonen osasi kauniisti huomioida minun kireät joulusääntöni. Yksiöön ei viitsitä nyt joulua tehdä, mennään valmiiseen pöytään (ja sääntöihin...)



Ai niin, nyt loruilen, siis Ynkän kysymykseen: äidiltä opittuun tapaan laatikot on Saarioisen äitien tekemää, paitsi perunalaatikon tekee anoppi ja hyvää tekeekin. Porkkana ja lanttuloora nyt muutenkin on epäillyttävää ruokaa, kerran vuodessa menee. Mutta muuten on kivaa syödä jouluruokia, varsinkin kaloja.



Hus pois ja guten nacht alle!



Kukkuu ja lapset, jotka nukkuu