Luomusynnytys

seuraavalla kerralla aio pyytää heti lääkkeitä, koska tuo eka oli niin upea kokemus.



Epiduraali saattaa laimentaa supistukset ja se voi aiheuttaa synnytyksen pitkittymisen, ei kai siitä mitään muuta " vaaraa" ole.

Synnytys on luonnollinen, naisen elämään kuuluva asia ja uskon että minun kehoni on tarkoitettu siihen. Siis minussa itsessäni on se tieto ja taito mitä synnyttämiseen tarvitaan, ja tahdon käyttää sitä hyväkseni enkä turruttaa aistejani.



Tästä huolimatta kipulääkkeitä on hyvä olla tarjolla enkä tosiaankaan pidä itseäni mitenkään parempana synnyttäjänä kuin lääkkeitä käyttävää.

voi pitkittää synnytystä. Ja kun äiti ei tunne, voi myöskin ponnistaa väärällä tavalla, siis painaa vauvaa väärään asentoon. Näistä asioista VOI tulla komplikaatioita, ja joudutaan tekemään joskus hätäsektioita. Onneksi ovat kuitenkin harvinaisia. Silloin tällöin kuitenkin kuulee, että komplikaatioita on tullut, kun vauva virheellisessä asennossa synnytyskanavassa. Ja näitä sattuu juuri epiduraalia käytettäessä.

En halua tällä mitenkään syyllistää synnyttäjiä, mutta nämä ovat tosiasioita. Olen näitä saanut tietooni omalta kätilöltäni (Ruotsissa), sekä työssäni sh:na. Synnytys taitaa olla ainoa asia, jossa kipu on tarkoituksenmukaista ja hyödyllistä. :)

Vauva voi olla ärtynyt ja niin väsynyt ettei jaksa heti imeä kunnolla. Mutta ei kai puudutteita käytettäisi, jos ne oikeasti olisivat vaarallisia vauvalle. Jotkut äidit valittavat, että esim. ilokaasu tekee huonon olon tai epiduraali on liian tehokas, joten he kieltäytyvät näistä heille sopimattomista kivunlievityksistä.



Minusta on typerää olla kovin ehdoton kivunlievityksen kanssa ennen synnytykseen menoa. Varsinkin ensisynnyttäjä, joka vannoo, ettei varmasti ota mitään, on hieman huvittava. Oikealla hetkellä annettu kivunlievitys voi jopa nopeuttaa synnytystä kun äiti pystyy rentoutumaan ja lepäämään.



Itse sain epiduraalin liian myöhään, olin jo melkein auki ja siihen asti kärvistellyt ilokaasun voimin. Synnytystä oli käynnistelty jo pari vuorokautta, joten olin kovin väsynyt. Epiduraali vei kivut tehokkaasti. Se olisi toiminut paremmin, mikäli se olisi annettu ajoissa. No, sainpahan kokea ne " todelliset" kivut, mielestäni oli kyllä karseaa ja olisin voinut jättää kokemattakin.

ja sen takia kun en kärsinyt kivusta. Tietenkin se koski, mutta kun kipu alkoi käydä sietämättömäksi sain jo luvan ponnistaa. Olen kokenut korvasäryn ja hammassäryn moninkertaisesti pahempana kuin synnytykset.

omalla kohdallani se johtui siis siitä että pienen sairalan anestesiologilla oli muita kiireitä eikä ehtinyt paikalle.



1) Joissain tapauksissa puudutetta ei anneta koska lapsella on oletettavissa esim hengitysvaikeuksia muutenkin, joku tietynlainen tulehdus tms. Näitä on kaiketi kuitenkin aika vähän.



2) On kuitenkin myös olemassa ihmisiä johta pelkäävät neuloja ja antureita ja johtoja. Esim sydänkäyräanturia ei välttämättä tarvita jos ei ole puudutettakaan. (Ainakaan minun vauvalleni ei laitettu) Jos niitä pelkää, puudutuksesta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.



3) erään sortin feminismissä ollaan sitä mieltä, että medikalisaatio on mieslääkäreiden keino riistää naisilta oman ruumiinsa kontrolli. Synnytyksen kipulääkitseminen kuulostaa tässä ajatusmallissa suurinpiirtein samalta kuin " naiset tajuttomisksi ja miehet valtaan!" (Esim Mary Daly, Adrianne Rich, etc tyypit 1970' luvulta jolloin lääkäreistä isompi osa olikin miehiä) Tässä ajatusmallissa " oikea" nainen on niin yhtä ulonnon kanssa että pystyy hallitsemaan kipua jollei kokonaan poistamaan sitä. Kipu itse asiassa syntyy jostain patriarkaatin naiselle uskottelemasta ruumiin pahuudesta " kivulla pitää sinun synnyttää mutta silti on halusi miehiin blabla raamatunkohtia" Miehet ovat siis itse asiassa tuottaneet naisen kivun ja jos nainen käyttää miesten kontrolloimaa kivunlievitystä, miesten valta lisääntyy. Sen sijaan pitäisi päästä kivun aiheuttavan kulttuurin ohi, ignoroida kipu alunperinkin. Siinä ei tosin sanota, miten se tehdään.

Lähdin synnytykseen sillä periaatteella, että yritän ilman puudutuksia, mutta jos käy sietämättömäksi niin sitten otan siihen jotain helpotusta... Selvisin ilman ja kätilö sanoi kun vauva syntyi, että kyllä sen lapsesta huomaa kun äiti ei ole käyttänyt kivunlievitystä.

- epiduraalin synnytystä pitkittävää vaikutusta

- spinaali: kauhukuvitelma on, ettei spinaali poista avautumisvaiheen kipuja (niinkuin ystäväni kertoi) mutta pakko maata sängyssä. Mun on ihan pakko saada olla jaloillani supistusten ajan, muute on ihna hirveää.

- piikkikammo

- monet, jotka ovat synnyttäneet sekä luomuna että puudutettuna, ovat kertoneet että luomusynnytyksen jälkeen on ihan erilainen olo kun ei ole mitään ylim aineita kehossa

tähän liittyy myös riskejä. Voi tulla allergisia reaktioita, synnytys pitkittyy, lääkeaineet joutuvat vauvaan jne...

ei ulonnon

itse nynnytin 15,5 tuntia. Ekojan 13+ tunnin aikana avauduin 4 senttiä, sitten sain epiduraalin (ja oksitosiinin), ja tunnin päästä olin täysin auki. Nopea avautuminen yllätti köyilöt ja tuli vähän kiire :) Ilmeisesti epiduraali+oksitosiini laukaisi ns. sateenvarjo-efektin: kun pääsin kivuista ja pystyin rentoutumaan avautuminen käynnistyi vauhdilla.



Etukäteen päätin ottaa epiduraalin vasta pakon edessä, ja se pakko tuli kun omat voimat alkoi loppua unettoman yön ja pitkän avautumisvaiheen seurauksena.

vauvalle.... miten IHMEESSä voimakkaat lääkkeet voisi olla hyväksi vauvalle ??? Ja kaikki mikä on äidin verenkierrossa on välittömästi myös vauvassa.



Siksi päädyin synnyttämään homeopaattisten aineiden, hengitysharjoitusten ja jonkun verran ilokaasun voimalla.



14 tuntia kesti josta ponnistusvaihe 1,5h jonka jälkeen imukupilla ulos (imukuppi irtosi 2 kertaa siltä tunarilta joten joutui kaivamaan sen 3 kertaa sisääni)



Eikä se minusta nyt NIIN kamalaa ollut vaikka mies sanoi, että aika karmeeta katseltavaa ja olin kuulemma välillä huutanutkin.....

Mulla itselläni (5 synnytystä) on joka kerta mennyt niin, että 4-5 senttiin asti avaudun hitaasti ja sitten paikat lävähtää kerralla auki. Viimeksi menin sairaalaan kun oli 3 cm auki, ja 45 min kuluttua vauva oli maailmassa.

Nyt huomaan että tuossa kyllä sanot että sait epiduraalin ja oksitosiiniin, minun käsittääkseni oksitosiinia annetaan jos synnytys hidastuu tai muuten tarvitaan lisäpotkua. Ehkä sait sitä oksitosiinia vastamyrkyksi epiduraalin mahdollisesti hidastamaan synnytykseen.

Vierailija:

itse nynnytin 15,5 tuntia. Ekojan 13+ tunnin aikana avauduin 4 senttiä, sitten sain epiduraalin (ja oksitosiinin), ja tunnin päästä olin täysin auki. Nopea avautuminen yllätti köyilöt ja tuli vähän kiire :) Ilmeisesti epiduraali+oksitosiini laukaisi ns. sateenvarjo-efektin: kun pääsin kivuista ja pystyin rentoutumaan avautuminen käynnistyi vauhdilla.

Etukäteen päätin ottaa epiduraalin vasta pakon edessä, ja se pakko tuli kun omat voimat alkoi loppua unettoman yön ja pitkän avautumisvaiheen seurauksena.

Vierailija:

vauvalle.... miten IHMEESSä voimakkaat lääkkeet voisi olla hyväksi vauvalle ??? Ja kaikki mikä on äidin verenkierrossa on välittömästi myös vauvassa.

Minä synnytin myös luomuna ns. vahingossa. Ilokaasua koitin, mutta siitä tuli huono olo, joten jätin väliin. Epiduraalin ottamista pitkitin, koska en ensikertalaisena tiennyt " kuinka rumaksi homma menee" . Sitten kun olin valmis ottamaan puudutteita ts. en enää mielestäni olisi kestänyt, oli liian myöhäistä sekä epiduraalille että kohdunkaulan puudutukselle. Luomuna siis meni ja hengissä selvisin :) Kipeää teki kyllä, täytyy myöntää. Synnytys kesti 16+ tuntia.



Ei siis erityisiä intohimoja suuntaan tai toiseen. Tällä kertaa homma eteni näin. Toinen syntynee kevätpuolella, katsotaan miten sitten käy.



Jokainen tehköön, kuten parhaaksi näkee tai tuntee. Miksi ihmeessä tästäkin pitää kiistellä? Jokainen tuntee oman tilanteensa ja voimavaransa parhaiten, siinä ei ole kellään ulkopuolisella mitään sanomista.

Vierailija:

minun käsittääkseni oksitosiinia annetaan jos synnytys hidastuu tai muuten tarvitaan lisäpotkua. Ehkä sait sitä oksitosiinia vastamyrkyksi epiduraalin mahdollisesti hidastamaan synnytykseen.

Oli aika turhauttavaa, kun olin täysin auki eikä ollut mitään tarvetta ponnistaa. Odottelin puolisen tuntia ja sitten kyllästyin. Ponnistin vauvan " väkipakolla" ulos, vaikka ei todellakaan ollut mitään tarvetta työntää. Menihän se näinkin, mutta aikamoista pakkopullaa se ponnistaminen oli. :/

On se kumma kun kaikki maailman lääkkeet pitää tunkea vauvaan

(alkaen rokotteista, ja sitten suppoa ja ja.......)



Tähän minun valintaani liittyy muutakin kuin vain kipulääkkeet.



Meidän 1-vuotias on rokottamaton

Ei koskaan mitään lääkkeitä

7kk täysimetystä

Jos synnärillä nukttiin vierekkäin

Kotona perhepedissä 6kk sen jälkeen samassa huoneessa

Kantoliinassa nukkunut usein pienenä

Kestovaipoissa alusta asti (eivät sisällä kemikaleja)

" hoidossa" ollut muutaman kerran 1,5h päivällä mumminsa luona



Poika ei KOSKAAN ole sairas

ei koliikkeja

ei ihottumia

ei allergioita

ei sairauksia

ei kitinöitä

ei eroahdistuksia

ei vierastuksia

nukkuu yöllä 12h

päivällä 2x 1,5h

Iloinen

ja tyytyväinen poika



Että hyvää tuuriako vaan ??? No ENPÄ USKO =DDDDD

sillä lääkäriä/lääkäreitä ei saatu paikalle kun olivat kaikki sektiota tekemässä jollekin.. Kyllä mua otti päähän! Se oli niin hirveätä tuskaa.. Varsinkin ponnistusvaihe teki todella kipeää!! En kerennyt ottaa ilokaasuakaan...... :( En ikinä synnytä luomuna enää!



Esikoiselle sain epiduraalin ja se vaikutti ihan loppuuna asti.. oli todella helppo synnytys.. mut tämä toinen.. aargh, vieläkin nostattaa kylmät väreet.....

Vierailija:

Poika ei KOSKAAN ole sairas

ei koliikkeja

ei ihottumia

ei allergioita

ei sairauksia

ei kitinöitä

ei eroahdistuksia

ei vierastuksia

nukkuu yöllä 12h

päivällä 2x 1,5h

Iloinen

ja tyytyväinen poika

Että hyvää tuuriako vaan ??? No ENPÄ USKO =DDDDD