Äitini osti 1-vuotissynttärilahjaksi lapselle 3-kuiselle tarkoitetun "helistimen".

Kiva, että äitisi kuitenkin halusi muistaa lastasi!



Meillä vielä 4-vuotiaskin tykkää leikkiä vauvahelistimillä, ne ovat hyviä rytmisoittimia. Ja nukkeleikkeihin ne saa hyvin mukaan myös.

Tutan olivat ja hän kivenkovaa väitti, että ne mahtuisivat vielä 2vuotiaallekin, kun Tutan mitoitus menee niin..

Tutan olivat ja hän kivenkovaa väitti, että ne mahtuisivat vielä 2vuotiaallekin, kun Tutan mitoitus menee niin..

meillä pieni kokoinen tyttö on juuri vaihtanut koosta 68 isompaan kokoon. lapsi on 10kk.

Ei helistimillä ja marakassilla ole juuri eroa.

kysymys ei ole siitä, että lahja oli tarkoitettu pienemmälle lapselle, vaan siitä lahjan ARVOSTA.



äitee ei ostanut TARPEEKSI ARVOKASTA LAHJAA, ja ap on nyt loukkaantunut..

ap:n pointti taitaakin olla se PERINTEINEN:

kysymys ei ole siitä, että lahja oli tarkoitettu pienemmälle lapselle, vaan siitä lahjan ARVOSTA.

äitee ei ostanut TARPEEKSI ARVOKASTA LAHJAA, ja ap on nyt loukkaantunut..

No olipa tämä outo kommentti.

Mulle on ihan sama maksoi lahja sitten euron tai sataeuroa, mutta se harmittaa, että ostetaan lahjoja, jotka eivät sovi lapselle.

Kyse ei ole perinteisestä helistimestä, vaan selvästi vauvoille tarkoitetusta lelusta, josta lapsemme ei välitä yhtään.

Meni mummon rahat ihan hukkaan :(

AP

minkälaisilla asioilla missäkin ikävaiheessa leikitään, tai minkä kokoinen lapsi minkin ikäisenä on. Ensimmäiset kaksi vuotta lapsi sai systemaattisesti llahjaksi vain liian pieniä vaatteita, sitten 2,5 vuoden kieppeillä siirryttiinkin suoraan 6-vuotiaan kokoon.



No, eipä tuolla niin väliä. Sanon nätisti kiitos ja pistän liian pienet Uffiin.

Meidän koululainen sai papaltaan duplolegojäljitelmiä synttärilahjaksi täyttäessään 7v. Toinen lapsenlapsi sai papalta vauvojen pehmeän katselukirjan täyttäessään 6v. Emme loukkaantuneet kummastakaan. Pappa ei vaan osaa tuota lahjojen hankintaa.

kiittämättömät ihmiset! No mitä arvon rouvan lapselle pitäisi tuoda, jotta se olisi tarpeeksi hienoa ja arvokasta? Kyllä se vempain kuule käy sun lapsellesi vielä!

Eli ei ole ajatellut ainakaan kovin rationaalisesti. Mutta sellaisia mummot ja vaarit ovat. Ongelmaksi asti siitä voi olla sitten kun lapset ovat isompia, ja pettymys suuri ja kommentit lahjan antajalle sen mukaisia.

esim. kun veljelläni ei ole lapsia, ja silti haluaa ostaa lahjoja niin alussa oli pieniä "ongelmia".. lähinnä sellaisia että. Osti 1vuotiaalle polkuauton (todella hienon) mitä tämä meidän lapsi ei osannut arvostaa kuin vasta 2 vuotiaana.. Ja 2 vuotislahjaksi osti "kukkuu Puh" kirjan, mikä on enemmän tarkoitettu juuri yksivuotiaille. Ei siinä varmaan muuta, kuin että häntä kovasti nolotti jälkeenpäin koska ei ollut osannut ostaa oikeanlaista lahjaa.. Eli lahjan antajalle tuli paha mieli, koska varmaan tuntui että rahat menneet hukkaan. onneksi on lisää lapsia tullut niin ei ole mennyt hukkaan... tästä lähtien on aina kysynyt mikä sopisi.. lapselta itseltään..