Koettakaa jo tajuta, että voimakas uran luominen ja pienet lapset eivät
yksinkertaisesti sovi yhteen! On täyttä puppua, että ihminen pystyy keskittymään moneen merkittävään asiaan yhtä aikaa sellaisella antaumuksella, ettei yksi asia kärsi toisen kustannuksella.
Jos siis haluaa kunnon uran, on viisainta jättää lapset hankkimatta tai luoda ura vasta lasten ollessa isompia. Tai jos haluaa antaa perheelle parhaansa, on parempi laskea rimaa uratavoitteissa.
Vaikka ajankäytöllisesti pystyisi järjestämään aikaa sekä uralle että perheelle, niin väkisin jompi kumpi kärsii.
Valitkaa te, kumpi.
Kommentit (53)
Vaikka ajankäytöllisesti pystyisi järjestämään aikaa sekä uralle että perheelle, niin väkisin jompi kumpi kärsii.
Meillä ainakin lapsilla on kaksi vanhempaa, joista kummallakin ura (tj ja ljk) ja lapset ovat hoidossa pph:lla max. 6 tuntia päivässä.
Se, että sinä et siihen pysty, ei tarkoita sitä, etteikö joku toinen pystyisi. Ei ne uraa luovat ihmiset ole välttämättä sen pidempää päivää töissä kuin normaaliduunaritkaan.
Taidat olla vähän yksinkertainen.
Se, että sinä et siihen pysty, ei tarkoita sitä, etteikö joku toinen pystyisi. Ei ne uraa luovat ihmiset ole välttämättä sen pidempää päivää töissä kuin normaaliduunaritkaan.
Taidat olla vähän yksinkertainen.
Ihmetyttää tämä jatkuva uravanhempien mollaaminen. Tämä maa on täynnä uravanhempia, joilla on tasapainoiset ja onnelliset lapset, ja vielä enemmän täynnä onnettomia ja tasapainottomia lapsia, joiden vanhemmat makaavat kotona sosiaaliavustusten varassa. Av:lla vain pyörii näitä sitkeitä legendoja, joista tämä on ehkä yksi sitkein. Taustalla tietysti pyörii se alitajuinen ajatus, että ei siedetä sitä, että joku voi saada menestyneen uran ja sen tuomat taloudelliset edut sekä onnellisen ja tasapainoisen perhe-elämän. Huvittavinta on tietysti se, että tällä palstalla ei juurikaan uraihmisiä näy, vaan av-mammat porskuttavat ihan mutu-pohjalla tämän asian kanssa.
eläneitä, pahoinvoivia nuoria aikuisia, joiden vanhemmat olivat "läsnä" sen, minä uraltaan ehtivät.
Huomaa, etten puhu ajankäytöstä, vaan ihmisen (yleensä ihmisen, en itseni) henkisestä kapasiteetista antaa parhaansa monelle asialle yhtä aikaa.
ap
Olen töissä yksityisessä päiväkodissa, jossa on paljon ns. hyväosaisten uravanhempien lapsia. Valitettavasti erittäin monilla näistä vanhemmista on oma äitiys tai isyys suoraan sanoen hukassa.
lto
Se, että sinä et siihen pysty, ei tarkoita sitä, etteikö joku toinen pystyisi. Ei ne uraa luovat ihmiset ole välttämättä sen pidempää päivää töissä kuin normaaliduunaritkaan.
Taidat olla vähän yksinkertainen.
Ihmetyttää tämä jatkuva uravanhempien mollaaminen. Tämä maa on täynnä uravanhempia, joilla on tasapainoiset ja onnelliset lapset, ja vielä enemmän täynnä onnettomia ja tasapainottomia lapsia, joiden vanhemmat makaavat kotona sosiaaliavustusten varassa. Av:lla vain pyörii näitä sitkeitä legendoja, joista tämä on ehkä yksi sitkein. Taustalla tietysti pyörii se alitajuinen ajatus, että ei siedetä sitä, että joku voi saada menestyneen uran ja sen tuomat taloudelliset edut sekä onnellisen ja tasapainoisen perhe-elämän. Huvittavinta on tietysti se, että tällä palstalla ei juurikaan uraihmisiä näy, vaan av-mammat porskuttavat ihan mutu-pohjalla tämän asian kanssa.
Aika monen av-mammankin henkinen kapasiteetti kyllä varmasti riittää sekä lapsille että uralle. Tämän ketjun aloittajan ei ilmeisesti riitä.
eläneitä, pahoinvoivia nuoria aikuisia, joiden vanhemmat olivat "läsnä" sen, minä uraltaan ehtivät.
Huomaa, etten puhu ajankäytöstä, vaan ihmisen (yleensä ihmisen, en itseni) henkisestä kapasiteetista antaa parhaansa monelle asialle yhtä aikaa.
ap
Taidat sittenkin puhua itsestäsi.
Olen töissä yksityisessä päiväkodissa, jossa on paljon ns. hyväosaisten uravanhempien lapsia. Valitettavasti erittäin monilla näistä vanhemmista on oma äitiys tai isyys suoraan sanoen hukassa.lto
Kaikkein pahoinvoivimpia ovat ne, joiden vanhemmat ovat jo syrjäytyneet yhteiskunnasta. Ollaan työttömiä, kouluttautumattomia, sairastelevia ja eletään avustusten varassa. Työssäkäyvien välillä en näe juurikaan eroa. Ja meillä ei kyllä kysellä vanhempien työtehtäviä. Työpaikka ja puhelinnumero on tiedossa, mutta en voi tietää, onko vanhempi toimitusjohtaja vai siivooja kyseisessä firmassa.
toinen lto
[/quote]
Olen töissä yksityisessä päiväkodissa, jossa on paljon ns. hyväosaisten uravanhempien lapsia. Valitettavasti erittäin monilla näistä vanhemmista on oma äitiys tai isyys suoraan sanoen hukassa.
lto
[/quote]
mikä on sinänsä täysin myönteinen asia, vaan VOIMAKKAASTA uran luomisesta, jossa elämä pyörii nousujohteisen uran ympärillä.
Älkää siis vetäkö hernettä nenään, jos ette tähän ryhmään kuulu, kiitos.
ap
Kuvitellaan, että lapset menevät siinä sivussa aikuisten touhutessa kiireisinä omiaan. Terveen, kiireettömän arjen puuttumista paikkaillaan sitten täyteen jännää ohjelmaa buukatuilla lomilla, joilta lapset palaavat hoitoon stressaantuneina ja rauhattomina.
Ja totta kai syrjäytyneiden lapset voivat vielä huonommin, mutta siitä ei tässä ollutkaan kyse, eikös vain.
t. se lto
Tasapainoinen ihminen, joka osaa olla lasten kanssa ja kuunnella heitä, on varmasti paras vanhempi. En usko, että hänen työllään on sinänsä merkitystä.
.
mikä on sinänsä täysin myönteinen asia, vaan VOIMAKKAASTA uran luomisesta, jossa elämä pyörii nousujohteisen uran ympärillä.
Älkää siis vetäkö hernettä nenään, jos ette tähän ryhmään kuulu, kiitos.
ap
Koita nyt päättää puhutko kunnon urasta vai VOIMAKKAASTA uran luomisesta yhtenä ja samana asiana vai kahtena eri asiana.
Mitä jos huolehtisit omasta henkisestä kapasiteetistasi, etkä olisi niin huolissasi niistä, joilla sitä riittää useaan asiaan rinnakkain.
Kun ei muuta osata sanoa, niin vedotaan ketjun aloittajan älykkyyden puutteeseen.
Just joo...
Pakko ajatella että työelämä on ihmiselle joku ura tai henkireikä jos ei ole kotona pienen lapsen kanssa?
Ettei voi valita ennenkö on jotenkin "valmis" enenkö voi tehdä lapsen? Mielestäni on tärkeämpiä asioita joita punnita valmiuteen kuin se miten ahdasmielinen on ymmärtämään että maailma toimii ilman omaa "täydellisyyttään" ja kyttäämistä.
Ekan lapsen jälkeen saatiin toivottu toinen lapsi pian, menin töihin muutamaksi vuodeksi. Sitten uudestaan kotona pari lasta. Kotona pidempään. Iltatähti unelmissa.
URAA en tee, olen duunari. Jos sinä et halua olla töissä niin hyvä -mutta älä arvostele toisia sen perusteella mitä he tekevät!
Ajatteletko miehestäsi että hän on ala-arvoisempi kuin sinä koska menee pian syntymän jälkeen töihin? Entä ne miehet jotka tekevät emännän kanssa vaihdon niin että isä kotona ja äiti töissä? Huomaat että korostat äitiyttä.. varsinkin omaasi.
Minusta on kerrassaan ihanaa tehdä työtä (joka on raskas, paskanen ja kiireinen), kotona oleminen on lomaa, ei kellokortti raksuta. Ainoastaan pidän rytmin lapsille.
Olen ilonen että Suomessa saa valita meneekö töihin vai onko kotona. Ei ole kauaa ollut tätä järjestelmää että maksetaan tukea lapsen kanssa olemisesta kotona vuosista. Mutta toisin saa valita, se ei tee lapsesta sekopäätä -ei sitä vaihtoehtoa olisi silloin!
Itse teen sekasin molempia tapoja. Lapset tykkää tarhasta. Kaipaa sinne nyt kesälomallakin. Ja se on positiivinen juttu; vaikka uskon että ajattelet ahtaassa nupissasi että lapseni ei viihdy kotona.. ;) Olen kuullut tos saman virren ennenkin. Se on juuri sitä kun pitää jauhata ITSELLEEN miksi on hyvä kun olen kotona. Jos lapsen paikka on kotona ja muualla muuttuu terapian tarpeelliseksi niin et voi koskaan käsittää toisia.
Etkö voi ymmärtää että lapsi voi kasvaa ilkeäksi rikolliseksi missä tahansa "luokassa" oli sitten käyhä tai rikas.
Uskon että noin ahtaalla mielipiteelläsi teet hallaa lapsen ympäristössä. Ties mitä muuta pidät huonona ja tartutat sen lapseesi.
Se hyvä puoli on että lapsesi saattaa kasvaa suureksikin ajattelijaksi vaikka olisit huono ymmärtämään toisia!
että _useimmiten_ uran luominen valitettavasti maksaa lapsille esim. sen, että heidät viedään jo 1-vuotiaina hoitoon. Ei aina, mutta useimmiten.
Ei se ap:n elämä kohene että haukkuu niitä jotka ovat onnistuneet omassaan häntä paremmin.
Kokeilisit ensin ennenkuin tuut muille muuta väittämään.
Terv. Kahden pienen koululaisen uraäiti.
mitä voimakas uran luominen tarkoittaa. Osa ei edes ymmärrä mitä eroa on töissä käymisellä ja uran luomisella. Osa sitten kuvittelee, että he luovat uraa, kun istuvat jossain ministeriössä ylitarkastajina ja "ylenevät" ikälisäluokissa. Tai ovat jossain yksityisellä sektorilla perusmarkkinointipäällikön tms. pallilla päälle 40-vuotiaina.
eläneitä, pahoinvoivia nuoria aikuisia, joiden vanhemmat olivat "läsnä" sen, minä uraltaan ehtivät.
Huomaa, etten puhu ajankäytöstä, vaan ihmisen (yleensä ihmisen, en itseni) henkisestä kapasiteetista antaa parhaansa monelle asialle yhtä aikaa.
ap