Miehen sanaan ei voi luottaa! Pitäisiköhän erota? Ei ole mukavaa elää koko ajan epävarmuudessa. :(

pääsee aina yllättämään.

Mies oli autuaasti unohtanut koko neuvolareissun. :(

Sitten tulee " yllättäviä" työkeikkoja, joissa on Pakko olla. Mies ilmoittaa abaut 5-min. varoitusajalla, että hankipas joku toinen katsomaan lasta.

Mulla opinnot kesken ja viivästyy sitten vielä enemmän kun pitää perua koulujuttuja kun en saa lapsenlikkaa mistään. Ja sitten vielä ihmettelee mistä syystä olen vihainen. GRRR!

Nostin sitten kissan pöydälle ja ilmoitin tiukasti, etten tälläistä menoa enää jaksa. Onneksi miehelle kuitenkin lapsi on se tärkein asia maailmassa ja hän lupasi parantaa tapojaan. Pelkät lupaukset on kuitenkin pelkkää sanahelinää, joten en tyytynyt pelkästään siihen, vaan nyt vaadin näyttöjä. Muutimme eri osoitteisiin ja mies saa nyt oikeasti näyttää, että a) on valmis muuttumaan, b) tekee muutumisen eteen konkreettisia asioita ja c) oikeasti muuttuu. Ero helpotti meitä molempia, mies sanoi itsekkin kärsineensä tilanteesta.



Nyt eletään sitten tällaista elämää. Ei tämäkään helppoa ole, mutta toivo siitä, että joskus voisimme taas elää tasa-arvoisessa ja -painoisessa suhteessa auttaa kestämään tilanteen.

Jos pieniin asioihin, kuten " voin viedä roskat" , niin tuskin tuo on niin vakavaa, jos ei sitä pidä. Sitten taas jos on kyse vaikka lapsen hakemisesta päiväkodista, ryyppyreissuista, kotiin tuloajoista tai vaikka toisista naisista, niin sitten on minusta vakavampaa. Mistä teillä on kyse?