raskaana, kädet ja jalat turvoksissa ja kutisevat hirveästi

ylöspäin



pelkkä up ei näillä sivuilla riitä pitää olla vähintään 3 merkkiä pitkä otsikko

liekö sairaalassa

Minulla oli raskauden loppukolmanneksessa allergiaa istukalle, joka ilmeni juuri noin. Kutina ja pienet rakkulat käsissä ja jalkaterissä. Myöhemmin myös maha kutisi ja muuallakin oli kutinaa kai. Ei muista enää. Laitoin sellaista mietoa kortisoniliuosta ja se aina siksi hetkeksi auttoi. Se allergia sitten hävisi synnytyksen jälkeen parissa viikossa, tietysti, kun istukkakin häipyi..

Mutta kannattaa toki kysäistä.

Minullakin vastaavia rakkuloita käsissä ja kutisi kauheesti. Epäilivä että olin kosketusallerginen jollein..Testit tehtiin ettei ollut rakausmyrkytyksen oireita, mutta tuota istukka-allergiaa en oo kullutkaan. Oiskohan mulaa ollut myös samantapainen.. hmmm.

Minulla oli raskaudessa turvotusta ja kutinaa kovastikin, ja maksa-arvoja testattiin useampaankin kertaan - mitään ei kuitenkaan koskaan löytynyt. Toki asia kannattaa tarkistuttaa (ja toivottavasti näin on tehty, mikäli kutina ei ole lakannut), mutta ei tuo kutinakaan heti meinaa pahinta.

http://www.vauvakuume.com/Raskausaika/Raskausmyrkytys/body_raskausmyrky…

RASKAUSHEPATOOSI ELI HEPATOGESTOOSI



Raskaushepatoosi on tavallisin raskauteen liittyvä maksasairaus. Sitä esiintyy noin 1 - 3 %:lla odottavista äideistä. Sairaus aiheuttaa intrahepaattisen kolestaasin, jonka syy on tuntematon. On arveltu, että raskauden aikaiset suurentuneet estrogeeni ja progesteronipitoisuudet ovat keskeisessa asemassa taudin patogeneesissa. Raskaushepatoosi on suvuttain esiintyvä, ja HLA-B8 sekä HLA-BW12-antigeenit ovat potilailla tavallisia. Sairaus alkaa tavallisesti III trimesterin aikana (joskus II trimesterin lopulla) keskimäärin 30. raskausviikolla. Raskaushepatoosi toistuu noin puolella potilaista seuraavissa raskauksissa.

Raskaushepatoosin vallitsevin oire on kutina, joka voi olla hyvin hankalaa etenkin öisin. Raskaushepatoosi aiheuttaa hyvin harvoin keltaisuutta. Muista kolestaattisista maksasairauksista poiketen Afos on yleensä vain vähän koholla ja gamma-GT saattaa olla täysin normaali. Sen sijaan sappihappojen suureneminen todetaan 10-100 kertaisena. Alat ja asat kohoavat harvoin yli nelinkertaisiksi, mutta joskus nämäkin nousevat huomattavasti aiheuttaen erotusdiagnostisia ongelmia muiden akuuttien hepatiittien suhteen.

Raskaushepatoosin ensisijaisena hoitona käytetään ursodeoksikoolihappoa (annos 15 mg/kg). Myös kolestyramiinia sekä deksametasonia on käytetty kutinan hoidossa. Odottavan äidin ennuste on hyvä ja tauti sammuu viikon sisällä synnytyksestä. Raskaushepatoosissa on todettu kuitenkin odottamattomia sikiökuolemia etenkin lähellä laskettua aikaa ja synnytys pyritäänkin käynnistämään viimeistään 38. raskausviikolla. Em. sikiöriskien takia tila vaatii tiivistä seurantaa äitiyspoliklinikalla.



PRE-EKLAMPSIA JA HELLP-OIREYHTYMÄ



Pre-eklampsia eli raskausmyrkytys kehittyy 3-10 %:lle odottavista äideistä. Pre-eklampsia alkaa II tai III trimesterin aikaina ja siihen liittyvät turvotukset, verenpaineen nousu (> 140/90 mmHg) sekä proteinuria (> 0.5 g /vrk). Etiologia on tuntematon. Riskitekijöinä ovat mm. ensimmäinen raskaus, monisikiöraskaus, äidin ikä > 40 vuotta ja verenpainetauti. Patofysiologisena mekanismina pidetään verenkiertovastuksen nousua ja endoteelin dysfunktiota, joka johtaa intravaskulaariseen fibriinin muodostumiseen ja kohde-elinvaurioihin. Transaminaasien kohoaminen raskausmyrkytyksessä on tavallista. Tila ei ole kolestaattinen, joten siihen ei liity kutinaa ja sappihappojen nousu on epätyypillistä. Pre-eklampsia on systeemisairaus, joka vaikeimmillaan voi johtaa monielinvaurion kehittymiseen.

HELLP-oireyhtymää (hemolysis, elevated liver enzymes, low platelet) voi esiintyä vaikeampaan pre-eklampsiaan liittyneenä. Noin 30 % tapauksista diagnosoidaan vasta synnytyksen jälkeen. Esiintyvyys on 0.1 - 0. 6 % kaikista raskauksista ja 4 - 12 % vaikeista pre-eklampsiaraskauksista. Tavallinen oire on akuutti ylävatsakipu, jonka syynä on ilmeisesti vasospasmi sekä mikroangiopaattinen hemolyysi. Muita tavallisisa oireita ovat pahoinvointi, oksentelu sekä päänsärky. Oireyhtymään voi liittyä disseminoitunut intravaskulaarinen koagulopatia (20 %:lla), istukan irtoaminen (16 %:lla), akuutti munuaisten vajaatoiminta (7 %:lla) ja keuhkoödeema (6 %). Äidin ennuste on hyvä (kuolleisuus noin 1 %). Lapsen riskit liittyvät ennenaikaisuuteen.

HELPP-oireyhtymän hoito on raskauden pikainen keskeyttäminen eli käytännössä tehdään kiireellinen sektio. Vaikeissa maksan toimintahäiriöissä voidaan käyttää MARS-hoitoa.



RASKAUDEN AIKAINEN AKUUTTI RASVAMAKSA



Akuutti rasvamaksa on harvinainen loppuraskauden hengenvaarallinen komplikaatio. Sen esiintyvyys on noin 1/13 000 raskautta kohti. Akuutti rasvamaksa johtaa maksasolujen mikrovesikulaariseen rasvoittumiseen ja maksasolujen turpoamiseen. Sen syy on tuntematon. Taustalla on ilmeisesti mitokondrioiden toimintahäiriö ja joillakin potilailla on todettu puutteita pitkäkestoisten rasvahappojen beetaoksidaatiossa. Oireina ovat vatsakipu, pahoinvointi, oksentelu ja keltaisuus. Maksaentsyymit ovat koholla, mutta eivät kuitenkaan yleensä niin selvästi kuin akuuteissa virushepatiiteissa. Sen sijaan bilirubiini nousee yleensä selvästi ja trombopenia on myös tavallista. Noin puolella potilaista on edeltävästi todettu pre-eklampsia.

Hoitamattomana akuutti rasvamaksa johtaa fulminanttiin maksavaurioon. Maksan kuvantamis-tutkimuksilla (UÄ, CT ja MRI) saadaan usein viitteitä maksan rasvoittumisesta. Paras diagnostinen keino on maksabiopsia. Aikoinaan (ennen 80-lukua raportoidut potilastapaukset) akuuttiin rasvamaksaan liittyi suuri kuolleisuus > 85 %. Tehohoidon kehittyminen sekä tilan aikainen tunnistaminen on laskenut kuolleisuutta huomattavasti, ja se on nykyään noin 10 %. Fulminantin maksavaurion hoitona voidaan käyttää MARS-hoitoa ja joskus joudutaan turvautumaan maksansiirtoon. Akuutti rasvamaksa toistuu erittäin harvoin seuraavissa raskauksissa.

ja hepatogeneesiin kutina on väärässä paikassa

ja synnyttäjien päivystyksestä tosiaan sanottiin, ettei ole hätää.



ap

Itselläni oli samoja oireita raskauden aikana viime kesänä, kutina oli käsivarsissa ja säärissä enemmänkin, mutta neuvolassa siihen suhtauduttiin vakavasti, otettiin maksa-arvot, koska se saattaa olla merkki raskausmyrkytyksestä, minulla ei ollut mitään, ilmeisesti oli kuumuden ja raskauden aiheuttaman turvotuksen aiheuttamaa. Kannattaa kuitenkin käydä heti varmistamassa asia. Raskauden aikaisten oireiden kanssa ei voi mielestäni olla liian varovainen.



Mamma -80

tässä käsiä raapiessani laitoin s-postia neuvolaan, soittelen sinne huomenna, kuten synnäriltä käskettiin (kun kutina ei siis lakannut)

Lapsellasi on suurempi hätä kuin sinulla, onko lapsi toivottu vai ei?

jos synnäriltä sanotaan, ettei ole hätää, miksi ihmeessä uskoisin sinua, enkä puhelimeen vastannutta kätilöä?



ap

jos synnäriltä sanotaan, ettei ole hätää, miksi ihmeessä uskoisin sinua, enkä puhelimeen vastannutta kätilöä?

ap

Hepatogestoosiin kutina on tosiaan väärässä paikassa. Kannatta rasvailla hyvin, joskus se voi auttaa ja maananataina neuvolaan jos ei helpota.

onneksi joillekin on tuota maalaisjärke(kin) suotu

Sinulla on ollut jo aiemmin raskaushepatoosi niin todennäköistä on että saat sen uudelleen.



Kerroit kyllä ensimmäisessä viestissä turvotuksista ja kutinasta ja nehän on niitä tyyppioireita. Minua ei kosketa jos vauvastasi tulee sairas sinähän sitä vammaista sitten hoitelet loppuikäsi.

"raskaana, kädet ja jalat turvoksissa ja kutisevat hirveästi"

Varsinkin puhelindiagnoosit on aina vähän niin ja näin. Kukaan ei sua aja pois jos menet tarkistamaan tilanteen. Itsellenikin sanoi kätilö puhelimessa, että odottele huomiseen. Menin kuitenkin tarkistukseen ja vauva oli jo hätää kärsimässä.

ja vauva liikkuu normaalisti.



ap



kutinahan voi olla vaikka aurinkoihottumaa tai nokkosrokkoa tai allergiaa pesuaineelle tai...

25

ei aiheuta aurinkoihottuma, nokkosrokko eikä allergia.



Näitä mainitsemiasi on meillä muttei jalat ja kädet ole turvoksissa.

Oma on elämäsi, oma on lapsesi - itse olisin jo eilen käynyt äitiyspolilla tai tk-päivystyksessä lääkärin juttusilla.



Useat on kehottaneet käymään vastaanotolla muttet siitä piittaa, teet jääräpäisesti niin kuin itse olit jo aiemmin päättänyt - elät sen kanssa jatkossa jos lapsella on jokin hätä.



Raskausviikkoja et ole maininnut vieläkään.

Usein oireena on kämmenien ja jalkapohjien kutina, mutta mulla kutisi ihan kaikkialta, ei kuitenkaan erityisen pahasti kämmenissä ja jalkapohjissa. Sappiarvot olivat pelottavan korkeat ja jouduin heti sairaalaan tarkkailuun. Mä en missään tapauksessa luottaisi tuohon "kutisee väärässä paikassa". Soita heti aamusta neuvolaan ja mene verikokeisiin.

Tuskin kuitenkaan on syytä paniikkiin, kunhan vauva liikkuu normaalisti.