Vauva jälleen vaihtanut asentoa
Tänään oli siis käynti ä.polilla -taas. Tällä kertaa Muksu olikin sitten pt:ssa eikä poikittain kuten viimeeksi. Päättäis jo ;) Pt on kuitenkin kuulema " harmittomampi" kuin poikittaistila, joten siinä mielessä asiat nyt paremmin.
Nyt mennään kuitenkin jo niillä viikoilla, että synnytystapa otettiin puheeksi. Olin jo aivan varma, että haluan sektion ja heti, vaan sitäpä ei vielä näin aikaisin tehdäkään (kuten joku minua viikko sitten jo viisaampana valisti). Syy on se, että jos vauva tempaistaan näin aikaisin vatsasta tosta vaan, se ei ole ehtinyt valmistautua syntymään millään lailla. Alkoi synnytys sitten miten vaan, vauva saa " käskyjä" verenkierron muuttamiseen ym, mikä auttaa sitten vauvaa taas kohdun ulkopuolella. Siksi siis ei sektioo näillä viikoilla, ellei ole hätätapaus.
Sitten tuli koettua sellainen kuin magneettikuvaus. Jos ei ennestään ole ahtaanpaikan kammoa, siellä se tulee varmasti... Jotenkin ihan kamalan ahdistava kokemus :-/ (En kuitenkaan halua ketään sillä pelotella!)
Mutta sieltä kuitenkin selvisi, että lantion mitat ovat loistavat pt:n alatiesynnytystä varten :) Päädyinkin sitten siihen, että alakautta synnytän mikäli tilanne ja olosuhteet sen sallivat. (Edellisistä synnytyksistä kun olen toipunut heti.) Päätöstä tosin edelsi pitkä ja harras keskustelu- ja kyselysessio lääkärin kanssa. Ja tokihan lääkärikin sen sanoi, että tilanteen mukaan mennään. Lääkäri sanoi, että monesti pt-synnytyksen ponnistusvaihe on nopeampi kuin tavallisen. Sanoin, että kiva -viimeeksi kun ponnistin alle 2min. :D Vielä ainakin yksi polikäynti on edessä (27.12), mikäli Muksu ei ennen sitä päätä toisin. Mutta vielä vaan seurataan hänen asentoaan.
Että sellaista... mukavaa viikonloppua sisaret :)
Ezme ja Muksu 36+6
Kommentit (4)
Mulle sanottiin, että samat kivunlievitykset ovat käytössä kuin normaalissa synnytyksessäkin. Vauvan sydänääniä seurataan vähintään yhtä tarkasti kuin rt-vauvaa ja lääkäri on synnytyksessä mukana ja vauvaa vastaanottamassa. Mistään " synnytän nyt sitten alateitse" -periaattesta ei pidetä kiinni tiukasti, vaan tietenkin jos tilanne vaatii->sektioon. Mulle lääkäri sanoi vielä, että vaikka nyt päättäisinkin 100% varmuudella synnyttää alakautta, saan ja voin muuttaa vielä mieltäni. Yllättävän hyvin antoi mulle valtuuksia päättää! Jotenkin odotin, että koska kyseessä kolmas synnytys, suurin piirtein pakottavat synnyttää alakautta, mutta tämä olikin oikein ystävällinen ja kuunteleva tohtori :) Täällä ei ensikertalaiset koskaan synnytä perätilavauvaa alakautta vaan sektioon suoraan. Kait ne noilla magneettikuvilla tarkat mitat saavat, kun ainakaan MKS:ssa ei edes anneta yrittää alakautta, mikäli mikään viittaa siihen, että jotain ongelmia vois tulla.
Kysyin, onko pt-vauvan synnytys vaikeampi kuin rt-vauvan. (Että onko jotenkin ahtaampaa/tukalampaa vai mitenkä sen nyt sanois...) Lääkäri sanoi että ei, koska ovat niin tarkkoja juuri noista mitoista ym ja mitään riskejä ei oteta.
Käynnistämisestä en edes älynnyt kysyä... Molemmat aiemmat synnytykseni kun ovat tapahtuneet rv38, niin se on lähinnä mietityttänyt, että jos taas menee vedet niin sehän tietää sitten kiirettä ambulanssilla sairaalaan (mihin lapset jne). Pt-vauvan kohdalla kun vesien menon yhteydessä on vaarana napanuoran esiin luiskahtaminen. Siksi siis makuulla sairaalaan ambulanssilla. Sitä olen kyllä tänään miettinyt, että jos menee yli tuon rv38, niin voi olla että varmuuden vuoksi haluan kuitenkin sektion.
Sitten kysyin sellaista, ehkä tyhmääkin asiaa, että kun vauva syntyy pylly edellä ja jalat siinä vatsan päällä kippurassa, niin viekö se enemmän tilaa kuin vauva joka syntyy pää edellä... Ei vie, sillä vauvan pää vie kaikista suurimman tilan.
Tätä tilannetta seurataan nyt koko ajan synnytykseen asti. Ja koko päivän olen miettinyt, josko sittenkin haluaisin sektion... Kamalan vaikea päättää!
En tiedä tulitko sepustuksestani yhtään viisaammaksi, sillä asia on mullekin aivan uusi, pää täynnä sekavia ajatuksia ja päätöksiä pitäisi tehdä...
Viimeksi kävin ä-polilla (TAYS) 38+0. Kyselin siellä käynnistyksestä, mikäli menee yli. Siitä kuulemma keskustellaan sitten seuraavalla kerralla, mikäli sinne menen. Seuraava aika on varattu 40+0. Eli ainakin la:han asti annetaan mennä ihan rauhassa.
Olen itse ollut koko ajan sitä mieltä, että tämä kolmonen synnytetään alakautta (kuten edelliset rt-vauvatkin), mikäli lääketieteellistä estettä ei sille ole. No 36+0 ä-polikäynnillä poikkesin myös röntgenissä ja lantioni on kuulemma jopa hiukan keskimääräistä väljempi ja tulossa oleva vauva taas keskimääräistä pienempi. Ja pt synnytyksessä mennään sektioon paljon helpommin kuin rt synnytyksessä, jos se ei etene tai ollaan epävarmoja onnistumisesta.
En itse mitenkään ole panikoinut asian suhteen, vaan olen ottanut sen tosiasiana ja lähtenyt siltä pohjalta, että edelliset lapset ovat syntyneet helposti. Koska nytkin vauva istuu kohdunsuulla ja on jo vähän kiinnittynyt ei ole kovin todennäköistä, että sieltä tulisi jalka ensi. Siksi toisekseen pt synnytyksessä on tietojeni mukaan lastenlääkäri paikalla sitten synnytyshetkellä. Häntä olisi tarvittu esikoisen synnytyksen yhteydessä, mutta kolme kätilöä hoiti homman ja lääkäri tuli 5 minuuttia myöhässä. Vaan mitään hätää ei loppujen lopuksi ollutkaan.
Hei!
Olen jo muutamaan otteeseen kertonutkin " synnytystarinani" ja nyt taas huomasin että perätilasynnytys askarruttaa.
Mä synnytin esikoiseni perätilassa 03/05, oli yllätysperätila joka huomattiin vasta salissa vesien mentyä. Lääkäri katsoi että mahtuu tulemaan ja teki tarkan painoarvion, lääkärin arvio oli 3400g ja vauva painoi 3390g. Synnytyksen kulku on juuri tuollainen kun edellä jo kerrottiinkin, lääkäri on mukana ja kaksi kätilöä eikä mitään riskejä oteta. Kun kaikki ehdot perätilasynnytykselle täyttyvät niin se on aivan yhtä turvallinen vaihtoehto kuin että lapsi olisi raivotarjonnassa. Suurin ehto on kuulema äidin motivoituminen alatie synnytykseen. Itse en osaa vertailua kertoa kun en muita ole synnyttänyt.
Ottakaa alatiesynnytys vaihtoehtona, itse paranin todella hyvin ja jäi hyvä mieli synnytyksestä. Perätila synnytyksessä ei todellakaan oteta mitään riskejä, vaan sektioon lähdetään HETI mikä pieniäkään ongelmia ilmaantuu joten myös siksi voi olla huolettomin mielin.
Mielettömästi tsemppiä kaikille, toivottavasti sain rohkaistua edes vähäsen :)
T:HiiriPiisinen, tyttö 9kk ja " Papu 12+5"
Eli itsellä ollut vauva tähän asti koko ajan perätilassa, ja olen viime viikkojen ajan henkisesti valmistautunut joko perätilasynnytykseen tai sektioon. Mutta, sellaista asiaa olisin kysynyt, että sanoivatko yhtään käynnistämisestä? Eli jos vauva näyttää menevän hurjasti yliaikaiseksi, niin lähtevätkö käynnistämään ettei vauva pääse kovin suureksi kasvamaan? Vai onko sitten jäljellä enää ainoastaan sektio-mahdollisuus?
Muutenkin olisin todella kiinnostunut kuulemaan (jos vain haluat kertoa), että kertoivatko yhtään enempää itse synnytyksen kulusta tai onko jotain rajoituksia perätilasynnytyksessä kivunlievityksen, tms. suhteen? Entä kuinka luotettavia nuo mittaustulokset ovat sen suhteen että vauvan pitäisi mahtua syntymään peppu edellä?
Tulipas paljon kysymyksiä, mutta olisin vastauksestasi erittäin kiitollinen..! :)
-Niiga
rv.35+6