Joko viäntäjät on laetellu jooluva ?

sua nähä onko sitte aekoo.. Männöö tämä aeka uatellessa ja päevät piätä kiännellessä ja tätä heleveti massiinoo palavoessa. Lahjat tul melekee kaekki öölössä päevänä haettua, pittää tuolle isännän törölle käävä vielä tekemässä erj reissu. Vuan köllöttelyks männöö nii heleposti meekäläesen päevät, nuinkoha meille joulu kerkiöö ollenkaa?

täs oo joutana ku on pitänä paskoo luuva pellolle

tänä vuonna ee laatella mittään, mennään anopin luo koko jooluks ja syyvään niitten ruokoo. lahjojakkaan myö ee ostella, ee oo ees mittää koristusta meijän huushollissa. myö ollaan aeka tylsivä immeesiä. mutta isännälle uattelin jonniin ihan pikkasen lahjan ostoo ihan sallaa, vaekka sanoin jotta tänä vuonna et sua mittää ku peeton alla kähmintää jos out kilttinnä, jos out tuhmana, niin suat piiskoo.

paketit on laetettuna ja uottamassa jooluvviettoo lähtemistä. Pittää vielä käyvvä hilippasta kertaalleen tuolla kirkolla päen jotta saes anopille ja apellekkii jottii paketinröhväkkeet...Mittee ihmettä sitä tuassiisa keksis?? Kuakut summuut on leivottuna ja mummolassa jo uottamassa meitä juhlijoeta, piparkaakkuja pittää sitten illankähmyssä, uatonuattona, varmaan paestella jos tuon natiaesen suap anopille hoetoon siks aekoo... Noh, pitää tästä jootuva vaekka kehtuuttas tehä yhtääm mittää. Löejjää ja haakottaa nii että leuvvat meinoo revetä, jospa sitä keittelis itelleen kahvetta vaekka.

Kyl pitäs murteet nostaa kunniaa nykyää ku kaikki puhuu vaa kirjakieltä. Miksei sitä vois kirjottaakki tääl? Tietäs ainaskii, mist päi kukakii o. Mie oon Etelä-Karjalast, helou vaa, savolaiset naapurit!

luulenpa jotta harvemp ymmärtää tosissaannii jos myö heretään kehveleiks ja ruvetaan savvoo huastammaa, ee välttämätä kukkaa ymmärrä. meellepäen muutti yks lappalaesukko, nimesä ol filpus. minä sanoen tätä miestä vilipukseks ja vilipertiks, sitä ukkoo kovastikkii naaratti ja sano jotta ootte työkii savolaeset, hän ee ymmärrä teijän puhetta, enkä minä ymmärtännä sitä sen lapin huasteluva.

tulkkiva tarvittas muuten.

on tässä savonmurteessakkii erroo, eri tavalla minnäe huastan kun tuo ap, erj tavalla taevuttellee sanoja. se on näetä aluvekohtasiva eroja, voe tokkiisa.

Kylypee rumpsuttelettekos uattona? entääs hauvoilla käänti, tullooko pistäyvyttyä kahtomassa hautoloi...

sen tähen pittää viäntää sitä kirjakieltä.



myö ee käävä hauvvoilla ku ee tunneta kettää kuollutta immeistä, ukko kääpi saanassa, itte taijan sillä aekoo vaekka syyvä niij jotta napa ruskaa, itte en nii saanoloesta välitä.

Avvaus aeikoihin....



t. Savolaane

En oo hesalainen,vaan lappilainen.=)Ymmärrän toki mitä puhutte,mut sitä on hankala lukea.Kestää kauan lukea 1 viesti.=)

Laavantakina saen tuon imelletyn perulootan pakkasee, paestan sen sitte uatonuattona. Suapi imeltyvä siellä pakkasessa sen aekoo. Äet neevo tuon niksi, imeltyypähä varmasti. Kaaneempia joolulaaluja käätiin hoeloomassa tuolla Herra huoneella sitte pyhäehtoona. Jakso tuo musikkaki olla ihan huutamati melekeen koko ajan! Melekeen tekis vielä miel tehä jonkunlaesia pieniä leepiä, mutta eeköhä nuo piparkuakut sua riittee. Mitä sitä kolome immeistä joesta yks o alle kahen vuojen monella lajilla tekköö!

Uatouattona tien sitte ne rosollit ja muut tilipehöörit, enköhä leppäile siihe asti!

voesitko antoo meelle näätteen siitä huastelustas? ku ne nii jootusaan huastelee ja iha jottae käsittämätöntä nuo lappalaeset, alko kiinnostammaa :)

Minäkii luulin että oun aenoo. oottako työ kalakukkojen piäkaupunnista vai outtako muualla nytten? kova on kot' ikävä,muta jooluna männään koko konkkaronkka tuoasiisa sukuloimaan.



mittää en ou tehnä vielä, närreet on metässä ja ruuvat kaapasa. yhe paketi oun ostannu. kohta tulloo kiirus!



pitäskhän meijän savolaesten pistee oekein pino pystyy ja tukkija koko netti? suattas piästä piäkaupuntilaisilta perskele ja paskammarjat.

niin minua on rätkästy savolaisella isäpuolella joten onhan tuota huostelua tullu kuunneltua joten antakaa vaan mennä.



Samoten jos satakuntalaisia löytyy paikalla niin luen mielelläni kun tuo oma suku on sieltä Mauri Kunnaksen kulmilta kaikki. Hullu mies Huittisista syö enempi kun tienaa sanonta pitää muuten paikkansa. En ole tavannut toisia yhtä isoruokaisia kun minun suvun miehet.

Elekee työ hupsuks heetäätykö! Tiällä sitä viännetää iha isolla kirkolla, eekä ies osata hävetä! Se o vuan haaskoo ku kahteloo nuitte ilimeetä ku sannoo kassaneetille iltasella ku o vaekka käännä imeljkivvee hakemassa ku ol loppunna kuapista että ee ku illanköllyköetä vuan! Lystiä olla pittää!

ja näreet suapi miun puolesta jiähä mehtään, meille ei tänä jooluna tuuvva sisälle semmosta vempelettä. Oisha se veikeetä tuas haestella sitä kuusta pitkästä aekoo mutta ku ei olla tiällä jooluna ni eipä tohi suottapäeten sitä hakkee tänne itestään seisommaa. Tulloo se joolu iliman närreittäkkii, kuhan johonnii nosteloo parit tuikut ja vaekka ne sähkövalottii. Että haaskaa jooluva vuan meille kaekille toloku immeesille :)

tunnin ajelumatka kuopijoon, oonnii mänössä huomenissa vähän soppaelemmaa :)

tässä ennen pyhijä myö syyvään vaan kualia ja velliä vejellään nuamariin niin jaksaa sit uattona syyvä äheltee....

Tässä oes kaekille tätä isojjiin sannoo tällä oekeella kielellä



Ee oo muute miun kirjottama, sikspä evvastaa töppäöksistä, eli:







Ja tapahtupa siihen aekaan että keisarj Aakustus anto semmosen ukaasin, että koko muailma olj pantava verolle. Tämä tämmönen verolle panemine olj ens kerta ja se tapahtu, kun se Kyrenius olj Syyrian muaherrana. Ja niimpä kaekki mänj kirjan piälle pantaviks ite kuhhii ommaan kaapuhiisa.



Niinpä Joosehvikkii lähti mänemään Kalilejasta Nasaretin kaapunnista ylös Juuttaanmuan Tuavetin kaapuntiin, jonka nimi on Peetlehem, hiän kun olj niät synnyltään Tuavetin sukukieppiä, verolle pantavaks morsijamesa Marijan kansa, jok olj jo pieniin päen.



Niin tapahtupa heijjän siellä ollessaan, että Marijan purkuaeka tulj ja hiän tehnä pyöräätti poejan, esikoesesa, kiäräsj sen kapaloon ja panj aperuuheen, kun kievarista ei löötynnä ennee tyhjee tilloo.



Siellä seuvulla olj lammaspaemenia kejolla yöllä vahtimassa katraetaan. Niin heijän eissään seeso Herran enkelj ja Herran kirkkaas loesti heijän ympärillään, ja hyöhän säekähtivät pahanpäeväsesti. Mutta enkelj sano heille: Elekee työ pelätä tyhjee, sillä kahtokees, kun minä ilimotan teille ihan ilosen asijan, jok on tulova kaekelle kansalle: teille on tänä päevänä syntynnä Vapahtaja, jok on Ristus Herra, Tuavetin kaapunnissa. Ja tämä on teille osviittana: työ löövätte lapsen kapaloetuna aperuuhessa makkoomassa. Ja hyötähyvijään olj enkelin kanssa emä jookko taevaallista sotaväkkee ja hyö ylistivät Jumaloo ja huutivat: Kunnija olokoon Jumalalle korkeoksissa ja muassa raoha immeisten keske, joeta kohtaan hiän ei vihhoo pie.



Ja kun enkelit olvat männä paementen luota tiehensä, niin nämä tuumaelivat toesilleen: Mitähän, jos lähetään sinne Peetlehemmiin päen kahtommaan, mittee siellä oekeestaan on tapahtunna ja mittee Herra äskön tuossa ilimottelj. Ja niihä hyö lähtivät täätältämmään oeken juoksujalakoo ja löysivättii Marijan ja Joosehvin ja lapsen, joka muata köllötti aperuuhessa.



Ja kun hyö olivat tämän nähnä, ilimottivat hyö sen uutisen, jokolj jo heejän tiijossaan tästä lapsesta. Ja kaekki, jotka sen kuulvat, päevittelivät siinä iha uuvestaannii, mittee paemenet heille ilimineerasivat. Mutta Marijapa panj nämä kuulopuhheet tarkasti korvasa taa ja vatvo niitä hiljoo ite mielessään.



Ja paemenet palasivat takasi ja kiittelivät ja ylistelivät Jumaloosa kaekesta, minkä olivat kuullu ja nähnä, sen mukkaa mitenkä heille olj alualakaen huastettu.

Ee oes uskonna että suan aekaseks, vuan saen ku saenkii. Nyt pittää potkasta tuo ukon rohjake putsoomaan jälet, ehä minäkää iha mahottommii kykene! Köllyköetä kaekille!