Luulin varautuneeni hyvin lapsen tuloon mutta

t.nimim. kokemusta on

Huutaa vaan jos jonkun muun syliin annan. Roikkuu tississä kiinni koko ajan. Minnekkään ei pääse yksin.-ap

:D

Olen puhunut tästä neuvolassa ja en todellakaan ole masentunut. -ap

Sitten on kiva olla kotona, kun välillä piipahtaa muualla. Ja ehkä voisit tosiaan käydä myös lääkärissä.



Voimia!

hetkeksi hoitoon tai anna miehen hoitaa niin että saat erittäin tärkeää OMAA AIKAA!!

Ja en ala mitään nappeja syömään kun en ole masentunut. Mitä masennusta se on jos aikaa ei ole itselle kun ipana ei suostu olemaan muiden kanssa.-ap

Siinä samalla kun ipana roikkuu tississä kiinni? Ei se mieskään jaksa kuunnella suoraa huutoa paria tuntia putkeen.

Ei näköjään hyötyä ollut tulla tänne sanomaan mitään kun saa vaan lässytystä masennuksesta jota minulla ei ole. -ap

Esikoinen tuntui musta kans huutavan yötä päivää enkä kokenut itseäni masentuneeksi. Nyt kun olen katsellut videokuvaa siltä ajalta niin silloinhan oli kaikki pielessä, mutta en mä masentuneena sitä tajunnut. Reagoin väärin vauvaan ja en ymmärtänyt lainkaan sen tarpeita jne...

Saisitko vaikkapa äitiäsi vähäksi aikaa lasta hoitamaan?Jos vauvalla ei ole mitään hätää, kyllä maailmaan ääntä mahtuu. On todella tärkeää, että myös äiti voi hyvin.



9

Muiden sylissä ei rauhoitu ollenkaan. Kerran kävin lääkärissä yksin ja viivyin n.2tuntia ja oli huutanut kurkkusyuorana koko ajan. Eipä tee mieli jättää toisten kun pinna kiristyy miehelläkin jo siinä. -ap

Vierailija - 14.12. 10:35 vastaa tähän viestiin (15/16)

Anna sotkujen olla+ No millä aikaa mä niitä siivoisinkaan?

Siinä samalla kun ipana roikkuu tississä kiinni? Ei se mieskään jaksa kuunnella suoraa huutoa paria tuntia putkeen.

Ei näköjään hyötyä ollut tulla tänne sanomaan mitään kun saa vaan lässytystä masennuksesta jota minulla ei ole. -ap





Onko tullut mieleen että sussa ehkä hivenen vikaa??

Täällä varmaan moni kärsinyt masennuksesta ja kaikki tuo sun kiukuttelu on hyvä esimerkki masennuksen oireista!!

T:sotkujen olla viestin laittaja!

Pistät miehelle kovan vastaan ja lähdet vaikka kauppaan yksin. vauvalla todnäk tiheänimunkausi joten tuntuu imettäminen rasittavammalta. Tuskin sulla tosiaan on masennusta, mutta kohta on ellet saa omaa hetkeä.

Tsemppiä, mulla oli myös takiaisvauva, mutta mies sai alkaa ottamaan myös vastuuta. Nyt 1vee 5kk ja hyvin viihtyvät isä ja lapsi yhdessä.

tilaasi nimitetään, olkoon masennus, olkoon pettymys kovasti odotetun lapsen jälkeen, kun ei se nyt niin juhlaa ollutkaan. Kun tilanne nyt vaan on tämä. Arki on tympäisevää ja lapsi sitoo totaalisesti alussa. Eikä jatkossakaan yhtä helpolla pääse kuin aikaisemmin. Mutta usko pois, kyllä sinä sieltä löydyt, ja sopeudut uuteen tilanteeseen. Nyt on oman perseen edellä yksi pieni ihminen, eikä hänkään ole kauan pieni. Aikuisen on vaan jaksettava! Tai voihan vauvan antaa vaikka pois, jos tuntuu että yksinkertaisesti ei kestä.

ja viihtyisi vauvankin jos se olisi edes hetken huutamatta kun ovat kahden. En itsekkään jaksaisi kuunnella huutoa paria tuntia putkeen joten en voi vaatia sitä mieheltäkään. -ap

Pistää vihaiseksi kun ollaan niin ymmärtävää ja kerrotaan mitä tehdä ja todetaan masennusta mutta silti ei tajuta mitä sanon. -ap

Ei vauvan tuloon voi oikeasti täysin varautua, se on iso muutos elämässä. Ei auta, vaikka vaihtaisit kaverin vauvan vaippaa tai leikittäisit sukulaislapsia puistossa tai lukisit kaikki mahdolliset vauvanhoito-opukset kannesta kanteen. Itsekin olin " zombie" kolme ensimmäistä kuukautta ja ajattelin, ettei minusta ole äidiksi. Ja minulla todettiin myös synnytyksen jälkeinen masennus. Halusin oikeasti vain kuolla pois koska olin mukamas niin surkea äiti. Jälkeenpäin ajateltuna olin ihan ok äiti, mutta vaadin vain itseltäni kauheasti ja koin syyllisyyttä turhista asioista (annoin vauvalle lisäksi korviketta, en ollut koko ajan iloinen jne.)



Sinulle sanoisinkin, että mikäli olo tuntuu jatkuvasti pahalta eikä vauvasta iloitse edes hetkittäin, niin juttele asiasta neuvolassa. Tai ota yhteys ÄIMÄÄN. Nuo tuntemukset eivät välttämättä ole masennusta, vaan vain reaktio elämänmuutokseen. Onko sinulla muuten yhtään omaa aikaa tai mahdollisuutta käydä jossakin ilman vauvaa? Esim. pieni kävelylenkki tai kauppareissu silloin tällöin? Vai haluaisitko nukkua enemmän? Monella kunnalla on perhetyöntekijöitä ja kodinhoitajia, jotka tulevat tarvittaessa vauvaperheeseen auttamaan arjessa. Ei äidin ole tarkoitus istua neljän seinän sisällä 24 h vuorokaudessa, varsinkaan jos seinät alkavat kaatua päälle.



Tuntuu tosi lattealta sanoa näin, mutta kyllä se siitä helpottaa. Kun vauva kasvaa ja alkaa kommunikoimaan enemmän, tilanne helpottaa. Itseäni ärsytti suunnattomasti, kun kaikki hokivat, että nauti nyt kun lapsi on vauva! Rupesin oikeasti nauttimaan vasta kun vauva tuli reilun puolen vuoden ikään ja unetkin pitenivät.

Sää oot korvattavissa! Älä kasaa kaikkea ittellesi! Anna lapsi muille ja mene johonkin, aika harva kestää kaiken omin voimin.



Meillä lapsia viedään paljon kyliin ja istuu aina jonkun toisen sylissä, lattialla ja sitterissä. Opeta lapselle itsenäisyyttä ja luottamista toisiin, enkä sano ettei äiti saa pitää lasta sylissä!



Ota rennosti ja ole virtuoosi niinku mainos sanoo! Älä ota toiselta heti vaan rauhota silittämällä ja puhumalla, joka itkuun ei tartte tissiä -niin se tekee susta huvitutin!



Olet äiti, mutta sun pitää ottaa irti ja olla oma ittesikin!

niin voisikohan olla että maitosi ei riitä vauvalle?? Anna lisämaitoa ja aloita se niin että miehesi antaa sen maidon kun sinä istut vaikka vieressä. Haloo, jos olette kovasti odottaneet vauvaa niin tuskin nyt sentään kyllästyt siihen kuin lapsi koiranpentuun kun sitä pitää viedäkin ulos koko ajan. Masennusta on erittäin monenlaista, etkä sinä ole sen huonompi äiti jos podet sitä. Nappulat ovat viimeinen vaihe, masennus hoituu myös levolla siis eri asteinen ja juttelulla. Camoon.

Antaa muksun sitten huutaa ja puuttuu vasta asiaan kun punanen väri alkaa muuttua siniseksi. Ei me sun kiljukaulalles tässä mitään voida.