en saa toista lasta, miten voittaa katkeruus ja lapsen kaipuu?

ja olet äiti sille ainokaisellesi.. :)

mutta 7 vuoden yrittämisen ja 8 keskenmenon jälkeen alkaa totuus pikkuhiljaa valkenemaan.

yksi lapsi sentään on.

ei se aina niin helppoa ole monilapsisissa perheissä..

Ensimmäiset kaksi vuotta yritimme ja yritimme. Pystyisimme saamaan toisen lapsen todennäköisesti vain hoidoilla, mutta siihen hommaan en enää ikänikään puolesta jaksaisi ryhtyä.



Minulla auttoi pitkät keskustelut toisen samassa tilanteessa olevan ystävän kanssa. Pikkuhiljaa löysimme tilanteestamme myös positiivisia puolia ja alkoi ns. hyväksymisprosessi. Nykyisin tunnen olevani jo vapaa tuosta katkeruudesta ja lapsen kaipuusta. Pienten vastasyntyneiden näkeminen kirpaisee tosin vieläkin. Olen myös kompensoinut "puuttuvaa lasta" hankkimalla paljon kotieläimiä ja uuden harrastuksen.

meillä on sama tilanne, ja tekee tosi kipeää!

pystyn kyllä löytämään tilanteesta (yksilapsisuudesta, siis) hyviäkin puolia, mutta joka kerta pakatessani lapsen vaatteita pois itken.



itken katsoessani valokuvia, piirustuksia, kun muistelemme lapsemme alkutaivalta - kaikki siksi, että sattuu niin paljon tajuta, etten enää koskaan saa sitä ihmettä kokea.



itkettää nytkin.