Kirjoittakaa talteen jotakin ihanaa lapsistanne :)

Kävin äskettäin äitini luona kylässä ja hän esitteli minulle, mitä oli löytänyt jostakin laatikon pohjalta: kirje, jonka hän oli kirjoittanut isälleni kun tämä oli kuukauden ulkomailla minun ollessa vauva. Ihan tavallinen, arkipäiväinen, ruutupaperille rustattu kirje. Oli niin ihana lukea se! Mun äitini oli kirjoitellut, kuinka sinä aamuna olikaan herätty ja mitä pientä tehty, kuinka isommat sisarukset innoissaan hoitelivat vauvaa, joka hymyili tyytyväisenä ja kuolasi innoissaan nyrkkiä syöden... En ole koskaan ajatellut, ettäkö vanhempani muka eivät olisi rakastaneet minua, mutta oli jostakin syystä tuntui aivan erityisen mukavalta noin konkreettisesti tajuta, että melkein 30 vuotta sitten äitini on istunut kirjottamassa kirjettä ja kutsunut minua kauniiksi ja rakkaaksi ja suloiseksi ja viettänyt aamua isojen sisarusten kanssa minua halaillen ja suukotellen ja että olen ollut ihasteltu ja rakastettu vauvanpötkylä... :' )



Harmi, että nykyään ei juuri kirjoitella kirjeitä, joita sitten 30 vuoden päästä tulisi löydettyä laatikoiden pohjilta. Pitää kirjoittaa vauvakirjan väliin joitakin kauniita juttuja talteen omille lapsille...