***TAMMISTEN tiistai***
Kommentit (21)
Esikoinen nukkuu vielä ja jostain syystä pääsin itse suht reippaana sängystä ylös. Tänään olis ohjelmassa kyläilyä ja iltasella kauppareissu kun mies kotiutuu töistä =)
Näin unta vauvan syntymästä.. heh, sieltä syntyi ihan isoveljensä näköinen poika ilman mitään kipuja =D niinpäniin. Ja kotiin vielä.. ihana uni oli kyllä.
Enyolle voimia noitten turkasten pukamien kans. Täälläkin on kärsitty niistä ja voi luoja että sitä voi olla kipeä. Multa on pari kertaa nyt aukastu niitä tk:ssa, mutta tätä viimesintä ei. Nyt on taas parempi päivä, toivottavasti eivät ihan heti pahene taas, olis ihana olla muutama päivä ilman sitä jyystävää kipua =/
Mulla meinaa nuo sokeriarvot heitellä, etenkin aamun paastoarvo on melkein joka aamu nyt koholla. Niitä siis täällä mittaillaan ja seuraillaan vauvan kasvua, hyvänkokonen kaveri tuntuis olevan tulollaan.
Äitipoliaika olis viimeistään 3 vkon päästä, sitten arvioidaan käynnistystarvetta tuon koon puolesta. Toivottavasti vauva päättäisi tulla maailmaan siinä tienoilla ihan itsekseen.
Onhan tuo jo jonkiverran laskeutunut, pää painunut taakse ja pylly tuossa edempänä - parempiin lähtöasemiin hakeutunut. Ei vielä ihan kiinnittynyt kuitenkaan. Painaa kyllä julmetusti ja välillä tuntuu ettei kävelystä tule yhtikäs mitään.
Juu, pitänee lähteä valmistautumaan jos saisi jotain itselleen tehtyä ennen kun pikkumies heräilee, sujuu lähteminen huomattavasti nopeammin!!
Mukavaa tiistaipäivää itse kullekkin tammiselle!! Voikaa hyvin!
Pomppis 34+5
Heräsin aikaisin kanssa kun mies kuorsas eikä tullu enää uni. Eilen oli valmennuksessa synnytyksestä. Katottiin Tyksissä kuvattu pätkä. Ei näytetty oikeestaan mitään ja kaikki oli niin rauhallista... niin ainakin kaikki oli sitä mieltä kun kerrottiin tuntemuksia filmin jälkeen, mut mulle nous ihan kauhee paniikki, en ees tie miks. Varmaan tajus et hitto pian se tapahtuu ja sattuu ja miten kaikki menee jne.
Mies illalla lohdutti ja tsemppas, mut silti kun oma takapuoli kyseessä niin niin... No kaipa pääsen yli tästä paniikista. Huomenna on tutustuminen tyksiin joten kait mä siellä saan jonkun paniikkikohtauksen.
No joo, on se totta et aamulla saa tehtyä enemmän. Kaveri tulossa aamupäivällä käymään ja sain siivottua ja jopa äsken tein joulusinappia. Jos vielä jaksais ne pirun verhot ommella. Eilen ompelin äippälaatikkoon semmosen kangasverhoilun ja ompelin pari lakanaa. Vielä pitäs joku pieni peitto keksiä kun se äippäpaketin peitto on kyllä PIKKASEN liian iso vielä vauvalle.
Aatelkaa miten vauhdilla tää ja ens viikko menee joulua valmistellessa/odotellessa ja sitten tuleekin uus vuosi ja kuinkahan moni meistä sillon on jo jakaantunut? Hui pelottaa vietävästi. Oli muuten hirveen liikuttavaa kun eilisessä " filmissä" vauva syntyi ja äiti sai heti vauvan rinnalleen, kaikki äidit alko niiskuttaa ja pyyhkii silmäkulmia. Mul oli täys työ etten ruvennu täysillä vollottaa. Kyllä on tunteet niin pinnassa. Mahtaako sitä sitten omaa vauvaa itkultaan edes nähdä kunnolla??? Joo mun jutut on taas näitä...
Maariska 35+6
Minä heräsin taas ihmeen myöhään. Yleensä herään kun miehen kello soi puoli kuusi. Syödään aamupala yhessä. Tänään heräsin kun oli pukemassa ja jatkoin unia! Ihmeellistä.
Eilen oli joku sikaväsymyspäivä. Ei jaksanu yhtään mitään tehä. Ja ihan turvoksissakin olin. Illalla söin purkin ananasta ja vähän helpotti tuo eilisestä. Kuinkahan paljon tuota ananasta voi syödä... Täytyy ostaa ananasmehua kaupasta.
Oon reuhkassu tehä visiin vähän liikaa kun välillä tulee tosinapakoita ja kipeitä supistuksia. Onnex vaan max kaksi peräjälkeen. Muuten jo huolettais. Oon päättäny nimittäin et tää vauva saa syntyä vasta ens vuonna (ihan ku ois mun päätettävissä) :) .
Vauvan varusteet alkas olla valmiina. Paitsi turvakaukalon saan vasta ens vuoden puolella. Ostan sen käytettynä, kun saituus iski. Entinenkin ois ihan hyvässä kunnossa, mutta ei käy uuteen autoon. Kantsii ostaa Volvo! Vauvan sänkyjä ois kolme kappaletta käytettyjä tarjolla. Minkähän ottas... Pitäs raskia vaan ostaa uusi kaappi pojan huoneeseen, että sais pikkuveli entisen vaatteilleen.
Huomenna alotan siskon kans joulusiivouksen. Ja ens vkolla siivotaan loput.
Olipas tekstiä...
peikkonen ja masu rv35
ihanaa kun lapset (3v9kk ja 1v9kk) alkoivat leikkiään reippaasti heti aamupalan jälkeen kahdestaan. minä rupesin puhtaiden pyykkien lajitteluun ennen kuin niitä on taas uuvuttava röykkiö. pitäs käydä kaupassa ostamassa leipomis yms jouluvalmistelutarvikkeita kun kerrankin on auto käytössä. ja joulukortit tosiaan!
joulusiivoa olen aloitellut yhdestä huoneesta, pari joulukakkua on pakasteessa ja vauvan vaatteita on pikkuhiljaa pesty ja silitetty. jouluun ei tosiaan ole enää liikaa aikaa ja vauvan syntymään. kun jouluun pääsee ja jouluviikko menee ollessa niin sit todennäköisesti on pian nyytti kainalossa. tuntuu niin kummalta! terkka veikkas eilen neuvolassa vointini, supistusten, kohdunkaulantilanteen ja aikaisempien lasten syntymäajankohdan perusteella et kannattaa varautua et tää syntyy rv 38, eli parin viikon päästä. eihän noista tosin koskaan tiedä. ens viikolla lääkäri, saa painoarvion ja tiedon kohdunkaulantilanteesta. ja aion myös kysyä josko poika vai tyttö tulossa. aiemmin ollut selvä poika tai tyttöolo, ja ne on pitäneet paikkansa. nyt en tiedä.
joululahjaostoksille en ole vielä päässyt, mut ehtiihän tuota. ei niitä tartte kuitenkaan niin kovin monelle hommata. tuo energiajuttu on niin jännä. tuntuu et toisaalta energiaa on valtavasti ja saa aikapaljon aikaan päivässä. mut sit yhtäkkiä on aivan poikki ja on pakko päästä levähtää. mul usein niin et aamupäivällä käydään jossain tai ommellaan tai siivotaan tai joku pikku etappi otetaan mitä pitää tehdä. sit kahden maissa on aivan naatti ja päikkäriaika. onneks lapsetkin levähtää siihen aikaan, nukkuu tai ei. venhempi ei yleensä muuta kuin pötköttää, katselee kirjaa ja lähtee sit leikkii, nuorempi saattaa nukahtaakin! mikä on ihana hetki kun voi itsekin torkahtaa, vatrinkin tirsat helpottaa kummasti. iltapäivällä voi sit leipasta jotain tai puuhailla muuta.
harmittaa tosin et lapset ei pääse joka päivä ulkoleikkeihin ja mäkeen. tänäänkin on niin jäistä et ei uskalla lähtä mahan kans möyrii sinne. ja se on niin rankkaa tarpoo toppatamineissa kahden michellukon kans lumessa ja mäessä. supistelee koko ajan. ja sit on päivän touhut siinä. jospa sit vauvan kans voidaan ulkoilla enempi.
nyt tulee lapsille tappelu, joten on lopetettava. ihmeen kauan viihtyivätkin.
valoisaa lucianpäivää teille kaikille.
kirjoittelen minkäkin jotain. Viime viikot on menny sellasen väsymyksen kourissa, et ei juuri oo jaksanu konetta aukoa puhumattakaan, et ois jaksanu näppiksellä sormiaan liikutella. Ei tilanne nytkään paljon parempi oo, mutta... seittemättä viikkoa tässä ollaan kipeänä, kaks lääkekuuria syöty ja torstaina aika poskionteloiden röntgaukseen. Viime yönä iski taas kuume ja kurkkukipu... ÄRSYTTÄÄ!!
Huomenna mennään äippäpolille synnytystapa-arvioon, kun tää asukki on päättänyt ankkuroitua masuun peppu edellä. Edessä voi siis olla suunniteltu sektio jo ihan lähitulevaisuudessa =( Mutta toisaalta maha on jo niin tiellä, että mielelläni siitä eroon hankkiutuisin ja muutenkin haluaisin nyytin jo syliin!
JOululahjaostokset on tehty ja kortit postissa. Muutenkin kaikki tavarat paikoillaan ja vauvan sänky valmiina. Vaunut ja kaukalo odottaa eteisessä käyttäjäänsä. Vaan sairaalakassi on pakkaamatta, mutta enköhän tee senkin sitten huomenna, kun polilta tullaan. Jotenkin sitä on luottanut siihen, että ei se lähtö ihan vielä tuu, vaikka ohjeistuksena oonkin saanut, et jos vedet menee tai alkaa supistella kunnolla, niin sitten lähdetään pillit soiden eikä pysytasennossa saa olla hetkeäkään (varotoimina siis perätilavauvaa ajatellen).
Muuten kaikki on ihan ok, eikä mitään ihmeellisiä kipuja tai turvotuksia oo. Maha vaan ahdistaa varsinkin iltaisin, kun asukki oikeen intoutuu siellä möyryämään...
Nekku 37+2
Kirjaan muutamia itsellseni mieleen tulevia asioita, joista itse olisin jälkiviisaana ollut kiitollinen esikoista odottaessa. Suodattakaa haltuunne miten haluatte.
Ensimmäistä synnyttäessä ei tietenkään voi tietää, mihin on joutumassa. Minä olen hiukan yksinkertainen sinisilmäinen blondi, ja niinpä synnyttäessä toimin " kuin elokuvissa" . Jostain syystä kärvistelin vuoteella, vaikka seisovampi asento olisi ollut supparikipujen kannalta siedettävämpi. Oikeasti luulen, että makoilin vain siksi, että leffoissa kaikki synnyttävät äidit makaa. Myöhemmillä kerroilla olen osannut etsiä sen asennon, missä olen parhaiten pystynyt olemaan rentona. Minä ainakin supistusten aikana röhnötän puoliksi sängyn viereisen pikkupöydän päällä, jalat vähän koukussa, keskivartalo rentona, minkä tuntee seuraavana päivänä etureisissään. Eli rohkeasti vaan etsimään itselle sopivaa asentoa. Unohtakaa ennakkokäsitykset ja kuunnelkaa kehoanne.
Toinen vinkki. Ekalla kerralla en ymmärtänyt opetella synnärillä kapalon tekoa, niinpä en sitä sitten kotona enää osannutkaan. Myöhemmin sen opettelin, ja huomasin, että vauvat nukkuvat yönsä paremmin sellaisessa tiukahkossa kapalossa, mihin ne sielläkin kääräistään. Maariska se taisi sitä peittoasiaa pohtia. Minä en käytä pikkuvauvalla peittoa, vaan kapaloa niin kauan kuin ne siinä pysyvät. Kun vauva yöllä herää, ekan kerran ainakin selvitän nyytin kyljen kääntämisellä. Uskon, että vauvalla on tutumpi ja turvallisempi olo kapalossa ja uni pysyy paremmin. Eli pyytäkää osastolla hoitajia näyttämään kapalon teko niin monta kertaa kuin tarvitsette oppiaksenne, harjoitelkaa.
Pitäkää rinnat lämpiminä, pienikin pyrähdys ulkona saattaa aiheuttaa tulehduksen herkille. Juomavettä (paljon) viereen imettäessä, hillitön jano seuraa herumisen alkamista.
Minä päätin eilen sisuuntua. Vaikka näitä vaivoja riittää muillekin jaettavaksi, niin en halua enää valittaa. Eihän tässä ole kuin muutama viikko enää. Ja tämä on se viimeinen kerta, turhaan tässä valitan, kun kuitenkin nämä kärsimykset unohtuvat aikanaan. Nyt minulla on molemmat kädet kantamisesta vapaana, eikä vauvan mahdollinen koliikki vielä kaiu korvissa, eikä minun tarvitse pompata keskellä yötä kuin vessaan. Jospa nauttisin loppuajan niistä asioista, joita kaipaan sitten vauva-aikana.
enyo 37tasan
Hyväntuulen terveiset taas!!Yötkin olen (muutamat) nukkunut niiin hyvin pitkästä aikaa!!Eilinen yö muuten ensimmäinen laatuaan, etten KERTAAKAAN käynyt pissalla!?!?!?!?!?!?!?!?!?
Enyo, hyvä pointti toi kapalojuttu!!!Todentotta, voisi kuvitella että lapsella turvallisempi olo, kun tuntee oman kehonsa rajat. Onhan elämä kohdussakin ollut ihanan ahdasta, turvallisen rajattua!Vesi vanhin voitehista, eli nytkin jo tulee juotua (myös turvotuksen vuoksi) enemmän ja imettäessä (jos onnistuu) sitten vielä enemmän!!On myös hyvää aineenvaihdunnalle ja varmaan yksi plussa myös laihtumisen kannalta synnytyksen jälkeen!Synnytysasennosta puhuttaessa, nyt tuntuu siltä, että ehdottomasti pystyasentoa mahdollisemman paljon ja sitten ponnistusvaihe joko polvillaan pyllöttäen tai synnytysjakkarassa. Tarvitsen nimittäin luonnon ja painovoiman apuja tuossa tilanteessa, omat `lihakset´aika heikot.......
Otin tuossa kahvin kanssa ruisleipää, johon uskaltauduin laittamaan eka kerran koko raskauden aikana nykäreen maksamakkaraa!!!Ja hyvänen aika, että se maistuikin sitten hyvältä!!!!!!!!!!Ei minulla ole A-vitamiinia sisältäviä ruokia/juomia/tabletteja tullut syötyä yhtään kertaa aiemmin juuri epämuodostumien pelon vuoksi. Mutta yksi kerta ja tässä vaiheessa raskautta ei voi enää vaikuttaa mitenkään. Ja olen kuullut,että toiset vetelevät läpi raskauden maksamakkaraa himoissaan tai huonon Hb:n vuoksi.
Punaviiniä tekisi silloin tällöin myös mieli!!!Juuri miehen kanssa juteltiin tuossa puhelimessa, että sitten kun vauva tässä, äippäkin saa ottaa vähän punkkua ja istutaan sitten juustotarjottimen ääreen herkuttelemaan!!!!!Oi sitä ihanuutta!!!Jokuhan eilen jo oli suunnitellut aivan hillittömän herkullisen menuun itselleen synnytyksen jälkeen..taisi sisältää kaiken sen mikä raskausaikana kiellettyjen listalla :)) näillä mielikuvilla taas jaksaa eteenpäin ;))
Mä olen kirjoittanut ihan liikaa...eihän näitä kukaan jaksa edes lukea..mä itse joudun joskus hyppää yli ylipitkät kertomukset. Hyppikkää tekin nyt :))
Mut nyt kaunistautumaan..kosmetologin täyshoito odottaa!!!Aaaahhhhh!!!
Meeris 34+3
Mua on jo viime viikosta asti väsyttäny tolkuttomasti, ja sitten jostain syystä en illalla saanu millään unta, ennen kuin vaihdoin vierashuoneeseen nukkumaan ihan itekseni. Pari tuntia sain unta, sitten vessareissun jälkeen klo 2 ei uni ei tullu enää millään, tai jos tuli, tyttö herätti ja taas alkoi unen oottaminen...Joten väsy on ihan kamala, ja se tuntuu mulla heti myös mahassa. Maha on pinkeenä koko ajan!
Pitäis vielä lähteä päiväunien jälkeen kahdella bussilla kaverin vauvaa kattomaan, mikä ei ole ihan helppo reissu tän mahan kanssa ja tyttö rattaissa. Täällä kun ei ole matalalattiabusseja, ja ihmiset on tosi auttavaisia aina rattaiden kanssa. Huoh! =( Aattelin jo perua, mutta eiköhän me sinnillä lähetä! Pitkä se on päivä olla kaksin tytön kanssa kotonakin väsyneenä, sillon tyttö osaa kiukuta tietysti enemmän...Mies kun tulee vasta illalla kotiin. Ja me saadaan sit kyyti takas, joten mä oon nyt päättäny selviytyä tosta bussimatkasta!
Onhan sitä toisilla useampiakin lapsia, isompi koti hoidettavana jne. Nyt unohdin autuaallisesti nimimerkin, mutta edellinen päätti olla enää valittamatta. Mä oon niin päättäny jo sillon, kun vauvaa ei alkanu kuulua...että en valita mitään vaivoja jos raskaaks tuun....Puoliväliin meninkin valittamatta, kunnes alko selkävaivat. Mutta oon tosi paljon yrittäny tän raskauden aikaan olla turhia valittamatta, korkeintaan miehelle ja hyvälle ystävälle välillä annatan tätä raskaana olemisen ihanuutta...ja tietenkin täällä teidän seurassa =) Se kun on tosiasia, että kaikki eivät lapsia noin vain saa, eikä ole kiva kuunnella toisten valitusta kun ite ottas kaikki vaivat kun vaan vauvan sais...Vielä kun lisäks kaveri just hautas kaksosensa, pikkuruiset vauvat, niin sitä yrittää suhteuttaa omia kärsimyksiään vähän....
Mutta, eiköhän täällä saa valittaa vielä kuitenkin, vai?! Vertaistukea.... =)
Nyt nukkumaan että jaksaa lähteä sille bussireissulle...
Kölli 34+6
Palasin vielä kirjoittamaan...toden totta!!!Täällä jos missä saa valittaa, just niistä asioista mitkä ketäkin tuntuu eniten rasittavan!!!!Aina löytyy kohtalotovereita niin hyvässä kuin pahassa!!Mä en henk.koht kehtaa juuri alkaa selvittää tarkkaan kaikkee ihmisille naamatusten..pelkkä ihan hyvin on mennyt ja plääp plääp saa riittää!!Tietty mies on jonkin verran saanut haisua siitä, mitä raskauteen kuuluu, niitäkin epämiellyttäviä juttuja. Mut en mä sillekkään valiteeraa todellakaan paljoa. Tänne sitten vaan saitille kertoilemaan :) Avaa ainakin omaa näkemystä, kun saa valituksensa ilmoille!!!
Toi toinen juttu siitä, että tulee huono omis valittamisesta (ehkä pinnalliset, pienet asiat) kun tietää että maailmassa/ystäväpiirissä jne on juuri lapsettomuutta ja surua esim vauvan menettämisestä tai jotain muuta tosi kurjaa!!!Mutta näinhän se on. En mä voi silti ottaa muiden murheita elettäväkseni, ymmärtää kyllä voi. Täytyy olla toisaalta terveesti itsekäs ja toisaalta antaa tukea sitten,jos näitä surullisia tapauksia elämän tielle sattuu. Kukaties, itse on seuraava tälläinen!?!?!?!?!??!?!??!?!?!??!!?
Mutta mielestäni on tärkeintä ELÄÄ HETKESSÄ ja nauttia omista onnenhetkistä ja tunteista ilman mitään ylimääräistä painolastia!!!!Silloin on voimia kohdata myös kanssaihminen suruineen ja huolineen.
meeris taas...
Mulla ei ainakaan unilahjat oo kaikonnu viel minnekään...=) Lähes poikkeuksetta nukun lähemmäs kymmentä, tosin siitä eestä iltasin nukkumaanmeno venyy lähemmäs puolta yötä. Varmaan vaikuttaa tuokin, ett hemoglobiini ei varmaan viel vajaan viikon pillerikuurilla oo noussu hirveesti...
Tänään ois taas neuvolakäynti, puntariin nousu hirvittää eniten. Viimeks ei tosin ollu tullu kun noin 100g/viikko, mut nythän on taas viikko uus...
Ootteko muuten miettiny synnytyksen jälkeisiä ehkäisyhommia? Aiotteko käyttää jotain ehkäisyä ja mitä kenties? Mites te uudelleensynnyttäjät, millanen ehkäisy teillä on mahdollisesti ollu käytössä raskauksien välissä? Me käytettiin ennen raskautta kondomia sillon tällön, enemmän pelattiin varmoilla päivillä...ja aika pian ruvettiinkin miettimään, ett mitkä oiskin ne " otollisimmat päivät" =) En tiiä, miten kajahtaneelta kuulostaa, mut mä saattasin hyvinkin jatkaa samaan malliin, jotenkin ikävä kyllä luotan siihen, ettei seuraavakaan raskaus napsahda kohdalle noin vaan... Tai jos napsahtaa, ni sit napsahtaa... Ehkä mieli muuttuu synnytyksen jälkeen kunhan vauva-arki alkaa, mut sehän on ihan sallittua...
Muuten ei täs tän kummempia. Joululahjat suurimmaks osaks ostettu ja paketoitu, kortit postitusta vaille valmiit. Joulua ei paljoo kotona laitella, kun ollaan kuitenkin todennäkösesti joulu meiän molempien vanhempien luona...
Tässä kai eniten mielessä pyörineet asiat tällä kertaa. Ei kun vaan jaksamista ja kärsivällisyyttä kaikille=)
Millamalla rv 35+4
Hei kaikille tasapuolisesti!
En ole aikoihin ehtiny pinoutuun taikka käymään koko palstalla.
Siispä kysymys: onko tammikuisia vielä syntyny?
Täällä mennään edelleen aikalailla niinku aiemminkin. Ei valittamista olossa. Nukkuminen on hankalaa, mut niinhän se lienee vauvan synnyttyäkin ;-) tosin eri syystä...
Ehkäisyasiaa kyseltiin, varmaan meillä kumilla jatketaan. Se ollu käytössä jo monta vuotta, paitsi tietty ku päätettiin et vauva saa tulla...Mulle ei oo sopinu hormoniehkäisyt, enkä halua niitä jatkossakaan enää käyttää.
Joulu lähestyy, eikä vieläkään ole päätetty missä sitä vietetään. Haluttais lähteä vanhempien luo, mut toisaalta pitkä automatka hirvittää, lonkkakivut vaivaa. Ens viikolla on vika neuvolalääkäri, joten käyn siellä ennenku päätetään tuosta matkustamisesta.
Vointeja kaikille!
-kitiki 35+3-
Täällä tuskaillaan edelleen vauvan perätilan takia. Ja kovasti tuo potkii rakkoa ja suoraan alas päin, ei voi erehtyä asennosta. Esikoinen oli jo rv 28 raivotarjonnassa, voi vain toivoa, että tämäkin tajuaa kääntyä.
sektio kammottaa ihan senkin takia, että siitä toipuminen kestää paljon kauemmin kuin normaalisynnytyksestä. Meillä kun on tuo 1,5v erityislapsi joka ei kävele, niin miten ihmeessä minä näiden kanssa pärjäisin ilman apua, kun mieskään ei saa lomaa viikkokausia synnytyksen jälkeen. Ensi viikolla asia selviää, pitkä on odottavan aika...
Jotain positiivista sentään. Kävin kelan sivuilta katsomassa, josko olisi äitiysrahapäätös tullut. Oli tullut. Ja se oli parempi mitä kuvittelin. Nyt vain odotellaan postia, että näkee mustaa valkoisella...
Mulla on ihan puhti pois, ei huvita jouluvalmistelut eikä mikään. Vauvan kamoja en aio ennen joulua levitellä, vaatteet on kyllä pesty muttei silitetty (enkä silitä). Mies kyllä meinasi, että vaipat ym voisi hankkia ensi viikonloppuna valmiiksi, jos se vaikka päättää syntyä käännösyrityksen jälkeen.
Ruoanlaittoon tästä on kai lähdettävä.
tihveröinen 33+6
JOO..Taas sain maistaa viime yön tulevaa..Oli nääs sellaiset supistukset päällä että oksat pois.Vaan kun eivät olleet säännölliset niin ei niitten kans viittinyt synnärille lähtä.Soitin kumminkin nyt aamulla ja kyselin et mitä teen tän masun kans ku on niin pinkee niinku olis syönyt rekkalastin betonia.Käski käydä kuunteleen sydänäänet neuvolassa.No minähän tein työtä käskettyä ja kävin..siellähän se kaveri pamppaili,leposyke 135 ja kun neuvolantäti vähän liikutteli kaveria niin nous tuonne 150 eli kaikki ok.En itte ees tuntenut liikkeitä kun masu oli/on niin kiree.Kait se varmaan on taas pudottautunut alemmas ja sillä aiheuttaa noita supistuksia.Tosiaan aamulla 6-7 sain nukuttua..ei oo kovin kaksinen olo..ens yöksi otan " iltapalaksi" padadolia josko se hieman rentouttas..
Tyttelikin tuli näemmä koulusta,pitää lähtä lohtimaan jotain välipalaa.
lettis73 36+4
Aurinkoista hyvää päivää kaikille!
Eilen oli neuvola, jossa sf-mitta hypähti yläkäyrille. Aak! Esitin neuvolatädille, että vatsan laskeutuminen ja ' " muodonmuutos" oli syynä yläkäyrään, mutta ensi viikolla on kokoarvio edessä. Painoakin vaan tuppuaa kertymään maksimimäärä per jakso, vaikka toisin toivoisin... Olo on kuin möhköfantilla.
Tänään oli tehokas aamu, kun sain haettua sisarusrattaat kotiin. Löytyivät täältä vauvan netistä. Hurjat menopelit, eikä esikoinen ihan ollut vakuuttunut rattaista. Totutellaan hiljalleen siis.
Mukavaa viikkoa,
Maude, rv 36 + 1
Äippäpolilla on nyt käyty. Ja " Artturi" oli hiukan isompi kuin viikoille sopis, mutta se kuuluu meillä diabeetikoilla kuvaan. Painoa on tullut pikkasen vajaa 19 kiloa raskauden aikana lisää... huh huh!! Mutta ei voi mitään, kun turvotusta on ja koitan kyllä syödä terveellisesti ja välttää liikoja herkkuja. Verenpaine on yläkantissa(140/88), mutta lekuri oli sitä mieltä että seurataan sitä ja että vielä ei tarvitse siitä huolestua. Proteiineja pissassa ei ollut. Sf-mitta oli 32. Lapsivettä normaalisti ja vaavi raivotarjonnassa. Kokoarvioksi laittoi lääkärisetä tasan 3 kiloa. Syke oli noin 140/min. Ja jos jotakuta kiinnostaa niin HbA1c oli 6,9 eli kyseessä siis pitkäaikais sokeri. Arvo on oikein mallikas tyypin 1 diabeetikolle. Seuraava käynti ä.polilla on ultrassa on viikon päästä ja jo perjantaina käväsen siellä mittuttamassa verenpaineen ja kuuntelemassa sydänäänet ja piirrättämässä käyrää.
Oho, tulipas sairaskertomus. Mutta lukekoon ken jaksaa. Vointi on tänään ollut ihan hyvä. Väsyttää ja vauveli potkii kylkiluihin, mutta muuten elämä hymyilee. Oli ihan kiva lukea eilisestä pinosta, että muillakin alkaa olla aika hiljasta tuolla kammarin puolella. Tuli semmonen olo, että onneks en oo ainut jonka halut, ja varsinkin notkeus, on kadonnut. Kiitos siis kaikille vastauksista! Kyllä meistä vielä joskus tulee niitä ihania seksipommeja joita ollaan oltu. ;) Kunhan vaan jaksestaan odottaa...
Nyt tämä mamma lähtee suihkuilemaan ja sitten hakemaan murua töistä. Hyvää Lucian-päivän iltaa kaikille!!
-J ja Röllimaha- 34+0
Tosiaan, eilen oli neuvola ja meiän vaavi oli kuin olikin vihdoin tajunnut kääntyä pää alaspäin :) nyt vaan toivotaan et myös pysyy niin.
painoo olikin sitten tullu melkeistä 2 kiloo kahes viikos, mut mä en jaksa siitä stressata. sf mitta oli 32cm.. ja verenpaineet hyvät. Neuvolan täti sanoikin et vauva voi periaatteessa jo syntyä, mutta mä totesin että mulle ei käy tän vuoden puolella..
eilen tais olla kirjottelua noista seksihommeleista, täällä kyllä riittäis kiinnostusta lähes joka päivä ja koko ajan, mutta ei se oo niin helppoa, kun mies on välillä öitä töissä ja sitten taas päivisin esikoinen hereillä..
Sen takia oonkin varmaan ruvennut näkee lähes joka yö hirmusia seksiunia, ihan melkein hävettää ne unet. heh, mut minkäs sille voi ;)
Mitään ei oikein jaksais tehdä, paitsi syödä, syödä ja syödä.. varsinkin suklaata. Välillä tietysti täytyy yrittää terveellisestikin syödä, mutta kun mä oon päättäny synnytyksen jälkeen sanoo heipat suklaalle niin nyt täytyy syödä varastoon :)
Siitä tää raskaus on ihanaa aikaa et saa hyväl omal tunnol syödä ja nukkua niin paljon kun jaksaa ja pystyy..
Muuta mä en jääkään raskausajasta kaipaamaan.
Niin ehkäsystähän joku myös kyseli, mulla oli viimeks synnytyksen jälkeen hetken minipillerit käytös, mut luovuin niistä aika nopeesti kun sitä tiputteluvuotoo tuli joka päivä.. eli se kortsu taitaa olla meijän juttu, mitään kierukoita kun en taho enkä oikeestaan niitä pillereitäkään, niistä kun voi tulla kaikenlaisia sivuvaikutuksia..
juu, mutta nyt täytyy yrittää vähän ees siivoilla ettei tääkin päivä mee aivan hukkaan.
Koitetaan vielä hetki kestää " ihania" vaivojamme, eiköhän meidät vielä palkita tuhisevilla vauvan tuoksusilla nyyteillä!
Susku 34+1
Täällä yksi uusi " käyttäjä" mielenkiinnolla on lukenu juttujanne läpi ja ajattelin itsekin rohkaistua jotain rustaamaan... Hetki, haen ruuan pois uunista....
Niin, oli muutamassa jutussa tuolla mainittu sf-mittoja mihin " takerruin" uteliaisuuttani. Mulla kun on tällainen MAKSI-koon maha.. Oma sf-mitta viimeksi rv 30 oli jo 33,5cm... Ja itse olen kuitenkin pienikokoinen ihminen, pituutta huikeat 157. Huomisaamuna olis edessä lääkärineuvola, katsotaan mitä käyrät näyttää. Itsellä tekis miele päästä vielä ultraan varmistamaan vauvan todellinen koko, tosin neuvolassa vaan vakuuttavat että se on vain niin ylhäällä, että siitä johtuu nämä mahtavat käyrät. Tiedä sitten.. Onhan tämä toki jo kolmas raskaus, mutta edelliset on kyllä sentään käyrillä kestäneet, tämä kun menee senttitolkulla yläpuolella.
Mutta kai siellä kaikki hyvin on, myllää ainakin kovasti. Yöt on pitkiä, mikä murphyn laki se sitten lie että kun lapset kerrankin nukkuisi yön läpi kumpikin sitten pyörin itse valveilla! Eikä edes vessahädän takia, kun ei vaan uni tule... Mut tänää tuli onneksi uusi Vauva-lehti, on ensi yöksi luettavaa! Ja nyt tämä netti millä viihdyttää itseään. Joten eikohän tämä tästä! Tosin päiväunista ei tarvitse haavailla, siitä nämä lapsukaiset poika 4v ja tyttö 1,5v pitävät kyllä huolen.
Nyt täytyy mennä ruokkimaan jälkikasvu, on varmaan ruoka jo vetäytynyt sen verran... Mutta etteköhän te vielä kuule minusta ennenkö vatsasta eroon pääsen...
Annukka
Tänään oli viimeinen työpäivä. Huomenna alkaa äitiysloma.
Eilen illalla luulin että olisi lähtö kohti sairaalaa. Supistuksia tuli tiuhaan tahtia ja sitten tuolla alakerrassa tuntu sellaista puutumista joka säitelee reisiin. voipi olla että vauvan pää tuntuu siellä painavan.
Toi kävely on nykyään tosi vaivanloista. Selkäkin tuntuu jäävän jumiin.
Soitan huomenna neuvolaan jos voisi saada lääkärin ajan näille päiville.
Nyt rupee tää istuminen särkemään selkää että on pakko lopettaa.
Minnie-71, Rv 34+4
Huomenta!
Tänä aamuna ei oo ollenkaan niin masentunut fiilis kuin eilen, vaikka heräsin ihan törkeen aikaisin siihen, kun tuuli hakkaa ikkunoita. Ehkä asiaa auttaa se, kun tietää miehen kotiutuvan jo huomenna. Ja tänään riittää touhua: yks kaveri on tulossa 4kk:n ikäisen poikansa kans kylään, iltapäivällä on perhevalmennusta taas ja toi portfoliopinokin hupenee uhkaavasti ;). Niin ja loppuviikosta saadaan vaunut & pinnasänky vauvalle!
Jostain syystä muuten aamun tunteina saa paljon enemmän aikaan kuin muulloin - mäkin oon jo pinollisen töitä tehnyt. Ja kohta alan leipomispuuhiin. No, ne joulukortit on kyllä edelleen tekemättä, mutta vielähän sitä on ylihuomiseen aikaa...
Mukavaa päivää kaikille,
toivottavasti paremmalla fiiliksellä mennään!
:) SolAngel ja Rontti 33+5