Baby bornista ja muista pikkutyttöjen lahjoista

a ja on neidin " vauva" . Myös pienet nuken vaunut on olleet mieleen. Oma tyttöni sai 2v. iässä joululahjaksi leikki keittiön joka on ollut tytölle kovin mieluinen muutaman vuoden ajan. Nyt siitä luovuttiin kun on puoli vuotta ollut käyttämättä tilaa viemässä (tyttö 5v.). Synttärilahjaksi sai 2-vuotiaana myös beibbarin joka on edelleen suosikki nukke vaikka muitakin nukkeja on sen jälkeen tullut taloon. Vaikka en muuten aio sivuta sukupuolileluasiaa niin mainittakoon että tämä muotilelu on myös 2v9kk ikäisen poikamme suosikki leluja joten niitä on nyt meillä kaksi kun poikakin tahtoi oman samanlaisen. Ja siis nukkeja on meillä muitakin ja paljon. Joskus voi muotilelu olla se mikä vain on lasten mieleen ja siitä jouhten varmaan onkin muotilelu.

Meidän neitimme saa tänä jouluna meiltä 40 cm nuken joululahjaksi. Ikää on 1v8kk. Mummonsa nikkaroi hänelle kuulemma nukensängyn ja itse ajattelin ommella sänkyyn vielä petivaatteet ja varmaan nukellekin jotain vaatetta jos ehdin. :) Leikkihellan hankkimistakin ajattelimme, mutta katsotaan nyt ensin, mitä muut lapselle antavat ja sitten vaikka joulun jälkeen hommataan se hella. Tai ensi jouluna. Itse halusin ostaa lapsellemme nimenomaan tuommoisen nuken, jolla on pehmeä vartalo, enkä mitään BabyBornia, joka on semmoinen kamalan kova koppura. Semmoinen koppuranukke meillä on ennestäänkin, minun vanhani, tosin se on toistaiseksi vanhempieni luona. Näin pienen kuin ei ole vielä kovin helppo pukea semmoista nukkea, joka ei juurikaan jousta.



Mitä muuten tulee tuohon tyttöjen ja poikien leluihin, niin me emme ainakaan kannusta lastamme leikkimään poikien leluilla. Ei sen puoleen, emme kannusta leikkimään tyttöjenkään leluilla. Suoraan sanottuna minulle on yksi hailee, millä lapseni leikkii, kunhan hänellä on kivaa. Nyt hän on esim. olohuoneessa ja yrittää ilmeisesti pyydystää isänsä ajamaa radio-ohjattavaa autoa äänistä päätellen. Mutta emme me häntä siihen ole kannustaneet. Emmekä kannusta häntä leikkimään legoilla, itse hän sen paketin käy hyllystä kaivamassa ja sitten niillä leikitään. Samoin hän käy itse hakemassa My Little Ponit tai pienet nuket tai muut " tyttöjen lelut" ja leikkii niillä, emme me niitä hänelle ojentele. Minusta on ihan turhaa kannustaa lasta leikkimään millään, kyllä he sen verran fiksuja epeleitä ovat että tietävät itsekin, mikä on kivaa ja kiinnostavaa ja mikä ei. Nyt meillä on selvästi nostanut päätään hoivavietti ja sen vuoksi hankimme tytöllemme kunnollisen kokoisen nuken. Ei tarvitse sitten yrittää liikaa hoivata pikkusisarusta joka syntyy tässä ihan milloin tahansa... ;) (Enkä tarkoita etteikö isosisko saisi auttaa vauvan hoidossa, mutta no, 1v8kk kun ei vielä oikein ymmärrä että vauva ei kestä ihan mitä tahansa...)



Mutta minusta on jotenkin naurettavaa ajatella, että jos vanhemmat ostavat tytölle nukkeja tai pojalle autoja, he yrittävät tyrkkiä näitä johonkin tiettyyn roolimallisuuntaan. Meilläkin kun on jo se laatikollinen autoja, niin miksi ihmeessä ostaisimme jotain sellaista, varsinkin kun sitä nukkea ei ole (paitsi oman mummoni vanha nukke, jolla on ikää jo 75 vuotta, ei siis ihan lapsille sopiva leikkikalu vaikka neitimme mielellään sitä hoivaisikin)?

hei lapset ovat yksilöitä, ihan niin kuin me aikuisetkin. minua ärsyttää suunnattomasti tämä " naiset sitä ja miehet tätä" keskustelu, miksei puhuta yksiköistä ? jotakuta kiinnostaa autot, toista leipominen ja kolmatta sistustus ja neljättä musiikki. sukupuolesta riippumatta.



MUTTA: ONHAN SE NIIN, ETTÄ TIETYT ASIAT ON enemmän poikien mieleen noin YLEISESTI, toiset tyttöjen. kyllähän tytöt esimerkiksi kommunikoivat heti alusta lähtien eri tavalla kuin pojat.



inhoan sukupuolijaottelua, mutta meillä on siis 2 v. poika. aina ajattelin, että poikamme saa sitten " sukupuolineutraalin" kasvatuksen. ja niin on saanutkin. mutta ainakin poikamme kohdalla fakta on vaan se, että tietyt asiat kiinnostavat luontaisesti enemmän kuin toiset. olen ajatellut että juuri tätä yksilöä sitten sattuu kiinnostamaan noi jutut, en niin, että " kun on poika niin siksi kiinnostaa" . poikamme rakastaa leipomista, mutta myös autoja ja työkoneita (ikinä emme ole häntä " kannustaneet" erityisesti autoihin, mutta häntä nyt sattuu vaan kiinnostamaan, mitäs sitten)., samoin puujunarata on tosi jees. pehmonallet on koskematta röykkiöinä, ei voisi vähempää kiinnostaa.



eli hankimme pojallemme sellaisia leluja, mistä on itse osoittanut olevansa kiinnostunut. miksen ostaisi hänelle autoja jos kerran autot kiinnostavat ?? jos autot nyt sattuu olemaan " poikien juttuja" niin mitäs sitten ?? olen jouluksi hankkinut sekä autoja että brion hellan.



ystäväni jolla on vajaa 1 v. poika, sanoi mulle että hänhän ei ikinä tule ostamaan pojalleen yhtään autoa. no haloo ! miksi olla niin ehdoton, minusta tämä hysteria sukupuolirooleista on sinänsä mennyt vähän liian pitkälle.



ja jos tytöt nyt sattuu tykkäämään prinsessaleikeistä, niin antaa sitten leikkiä !



eli ajatellaan mieluiten lapsia yksilöinä, samalla kuitenkin muistaen, että on se kyllä niinkin, että tietyt ominaisuudet korostuu yleensä tytöissä, toiset taas pojissa..

Kerron vaan, että eräskin tuttu äiti hermostui, kun tyttärensä 2v leikki kaverillaan kruunuilla ja taikasauvoilla ym. tyttöjen tavaroilla, kun tämä äiti oli päättänyt ettei heille ikinä tule tuollaisia tyttöjen krääsiä eikä lapsi saa edes kavereill leikkiä tuollaisilla " väärillä" leluilla.

Lapsiparka halusi leikkiä prinsessaa, mitä tuollaisestakin oppii, kaunistautuminen on väärin, naiseus on väärin, ym??? Kyllä lasta pitäisi kuunnella, suuntaan ja toiseen. Kannustaa kokeilemaan erilaisia asioita ja hyväksyä hänet sellaisena kuin on, suuntaan ja toiseen.



Ei tasa-arvoa edistä se, että pojista tehdään tyttöjä ja tytöistä poikia vaan se, että kaikki saavat olla sellaisia kuin ovat. Eli jos on tyttömäinen tyttö tai tyttömäinen poika niin se on ihan yhtä hyvä kuin poikamainen tyttö tai poikamainen poika.



Minullakin on ollut lapsena jousipyssyt ja nallipyssyt, neppausautot,autoradat, nukenvaunut, nukkekodit, nuket ym. Samoin meillä on niin prinsessatavaroita kuin ns. poikien leluja ja unisex-leluja, tähän asti niillä on leikkinyt kaksi tyttöä. Poika on vasta 6kk mutta kyllä hän saa myös tyttöjen leluilla leikkiä ja jos haluaa alkaa harrastaa tanssia kuten isosiskot niin siitä vaan!

¿ tytär ja kovin ollut innoissaan vauvanukeista viime aikoina. Itse olen miettinyt, että joulupukki varmaankin (on muuten ihan oikeasti olemassa) tuo hänelle paketin jos toisenkin sellaisia babybörnimäisiä lahjoja ;). Ihan tässä äitikin innostuu nukkeleikeistä ja mieleen muistuu kaikki ne mukavat hetket, joita näiden leikkien parissa ja leikkikavereiden parissa tuli vietettyä ¿ aah ¿ ;)



Aika paljon tyttäremme lelut ovat noudattaneet sellaista tyttömäistä tyyppiä. Toki mukaan on tullut paljon sellaisia, joista ei kukaan voi tänään sanoa, että ne olisivat tyttöjen tai vain poikien leluja (kuten jalkapallo, kaikenlaiset autot, veneet, lennokit, aseet (yöäk!) kuten vesipyssyt jne. jne.) ja joitakin poikamaisia leluja olemme maustaneet tyttömäisemmiksi (esim. autot on koristeltu mitä herkullisimmilla tarroilla jne.) ja varmaan ostammekin hänelle esim. autoradan tai junaradan mutta mitään erityistä pakkoa en koe siihen, että hänestä täytyisi tulla ehdottomasti ristikäyttäjä lelujen suhteen.



Leikkiköön sillä mikä leikityttää ja sillä siisti. Tiedän kuitenkin, että ne leikit ovat enimmäkseen tyttömäisiä sillä mihin hän girlimäisyydestään pääsisi sen kun sai jo synnytyslaitoksella ¿ (¿;) ¿