miehen naiseksi pukeutuminen

Äkkiseltään en muista mitään tutkimusta miten miehen pukeutuminen vaikuttaa parisuhteeseen ja seksiin. Transvestisuuden esiintyvyydenkin selvittäminen on vaikeaa, koska se on ilmiönä hyvin moninainen ja jokainen kokee sen eri tavalla omassa elämässään. Etiologiaa ei tunneta.

Transvestiittimiehen kiinnostus ja kokemus naiseuden ilmentämisestä omassa elämässään on laajempi ja syvempi kuin pelkästään vaatteisiin pukeutuminen. Kokemus omasta itsestä on enemmän sisäinen kuin ulkoinen. Tässä on myös kysymys siitä, kuinka meidän yhteiskunnassamme määritellään normaalius ja se onkin sitten oma lukunsa.

Kaikki transvestiittien ihmisten valinnat ja tarinat joita olen työssäni kuullut, ovat hyvin erilaisia. Monella on muistoja jo lapsuudesta, jotka ovat liittyneet transvestisuuteen. Kokeilut äidin tai sisaren vaatteiden sovittelusta ovat tuttuja. Sukupuolinormit tulevat eteen melko nopeasti ja asiaa aletaan salata. Murrosiän jälkeen irtaantuminen lapsuuden perheestä mahdollistaa monille ensimmäisen kokeilun ristiinpukeutumisesta. Itsensä hyväksyminen on monelle pitkä prosessi ja moni on saanut hyvän avun vertaistuesta. Jokainen transvestiitti ihminen joutuu kohdallaan pohtimaan salata vai kertoa asiasta muille. Transvestisuus koskettaa monia läheisiä ihmisiä henkilön ympärillä. Suurin osa käsitykseni mukaan ei kerro puolisolleen olevansa transvestiitti. Pelko hylkäämisestä estää kertomisen. Toisaalta kertominen on suuri luottamuksen osoitus ja sellaisena se myös pitäisi ottaa vastaan. Lapsille kertominen pitää sopia yhdessä. Ajankohta, jolloin asiasta kerrotaan, ei ole ehkä niin tärkeä kuin se, että lapsi saa asia kerrallaan "astua sisään" vanhemman transvestisuuteen. Useimmille transvestiiteille transvestisuus on osa miehenä/naisena olemista, ei sen vaihtoehto.

Aiheesta saa lisää tietoa esimerkiksi www.seta.fi



Ystävällisesti

Tarja Sandberg

kliininen seksologi

www.transtukipiste.fi (Setan yksikkö)

Hei!Olen ollut työssä psykiatrisena sairaanhoitajana 15 vuotta. Olen tavannut useita transseksuaaleja. Puolisot ovat häpeissään, miespuolinen hoitohenkilökunta naureskelee, tietenkin.

Mutta tunnen "siviilissä" yhden normaalin miehen, joka pukeutuu naiseksi. Mies on ihan tavallinen muuten, mutta tavallista ystävällisempi. Hän ei ole naimisissa.



Asiasta on tehty "pellehommaa", mikä on ymmärrettävää, mutta ikävää ja tyhmää.



Itse olen nainen ja ymmärrän jollakin omituisella tavalla tämmöisen naiseksi pukeutumisen tarpeen.



Jos oma mieheni pukeutuisi naiseksi, se olisi minusta mukavaa ja haluaisin tukea ja olla mukana hänen "harrastuksessaan".



Syitä en tietenkään osaa kertoa, oma poikanikin pukeutui sisarensa sukkahousuihin ja mekkoihin pienempänä, ei nyt enää murrosikäisenä.



Varsinkin vanhemmat ihmiset kokevat tällaisen käytöksen kauheana. Minä en näe siinä mitään kamalaa.



Olen jo lähellä 50 ikävuotta, mutta olen päättänyt, että jos joskus vielä menen uuteen parisuhteeseen, toivoisin tapaavani transseksuaalin, jonka kanssa kemiat pelaisi ja meillä olisi yhteinen harrastus, tyttöily.



Anteeksi, etten osannut vastata kunnolla kysymykseesi, mutta minulle oli helpottavaa kertoa tuntojani, sillä en ole pystynyt puhumaan koskaan kenenkään kanssa tästä ilmiöstä neutraalisti, kaikki tuntuvat niin torjuvan asian.



Terveisin kummallinen perheenäiti.



P.S. Pääasiallinen harrastukseni ei ole pukeutuminen eikä meikkaaminen, vaikka sitä usein teenkin, vaan hevoset.

Hei,



käsitykseni mukaan psykologisesti on erotettavissa mies, jonka psyykkinen kokemus itsestään on nainen ja mies, joka pääasiassa kokee itsensä mieheksi, mutta silloin tällöin pukeutuu naiseksi.



Jälkimmäisenkään etiologiasta ei varmaan ole tietoa, mutta synnynnäinen taipumus sekin on. Käsittääkseni tällöin mies elää normaalisti parisuhteessa naisen kanssa, eikä tarvetta sukupuolen vaihdokseen ehkä ole.



Korjatkaa jos olen väärässä.

Tyttöilijät ovat yleensä transvestiittejä eli miehiä, kotka silloin tällöin haluavat kokeilla naiseutta.



Itsekin olen juuri tällainen ja nautin, kun pääsen ulos ihmisten pariin meikattuna ja pukeutuneena kivoihin vaatteisiin. Olen kai siitä harvinainen, etten arastele liikkua julkisesti ja käyn ihan tavallisissa tapahtumissa, mm. teatterissa hyvinkin usein.



Ihanaa, että on sellaisiakin naisia, jotka pikemminkin ihastuvat kuin vihastuvat miehiin, jotka uskaltavat tuoda feminiinisen puolensa esiin.



Terveisin "Minna-Maaria" (minna--maaria@suomi24.fi

eli tuo sähköpostiosoite sisältää kaksi peräkkäistä väliviivaa, jos joku asiasta lisätietoa haluaa (näytöllä osoite jäi epäselväksi)

Se on vaikeaa elämistä kun ei pysty olemaan kumpikaan kunnolla.

olen monesti ajatellut tappaa itseni kaiken tämän takia,olen transu

olen monesti ajatellut tappaa itseni kaiken tämän takia,olen transu

Monella meistä tulee joskus itsetuhoinen ajatus mieleen, mutta miksi? Eihän tyttöily ole rikos, ihmiset eivät vaan tunne asiaa.

Omalla kohdallani asiat ovat sujuneet suht hyvin ja voin kulkea ulkona niin miehenä kuin tyttönäkin. Ympäristö tietää asian eikä pidä sitä enää oikein minään.

Jokaisella meistä on oikeus olla oma itsensä!

ei kannata ajatella sellasta puhu lääkärillesi

selkeästi mieheksi pukeutunut akka.

no miten sinä pidät siitä

Hei !

Kirjoituksesi, jonka vasta löysin, jäi mieleeni ja sai minut kirjoittelemaan vastausta sinulle.

Olen nykyisin yksin elelevä Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että ”kemioidenkin” täytyy toimia. Aikaisemmasta liitostani minulla on lapsia (nyt jo aikuistuvia ja yksin asuvia). Asun Uudellamaalla ja liikun yleensä autolla.

Naisellinen pukeutuminen, erityisesti alusasuihin liittyen, on kiehtonut jo kauan. Olen kuitenkin ns. kaapittaja eli ”harrastus” on rajautunut kotioloihin, missä olen voinut privaatisti pukeutua. Täydellisen luottamuksen ilmapiirissä voisi olla jännittävää tavata, tutustuminen lienee tässäkin se ensimmäinen askel. En kuitenkaan kiellä, etteikö fantasioissa ole jotain sen kaltaista, että yhteiseen tyttöpukeutumiseen liittyy myös erotiikka.

Uskallathan ottaa yhteyttä : HKullero@gmail.com

Hei !

Kirjoituksesi, jonka vasta löysin, jäi mieleeni ja sai minut kirjoittelemaan vastausta sinulle.

Olen nykyisin yksin elelevä Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että ”kemioidenkin” täytyy toimia. Aikaisemmasta liitostani minulla on lapsia (nyt jo aikuistuvia ja yksin asuvia). Asun Uudellamaalla ja liikun yleensä autolla.

Naisellinen pukeutuminen, erityisesti alusasuihin liittyen, on kiehtonut jo kauan. Olen kuitenkin ns. kaapittaja eli ”harrastus” on rajautunut kotioloihin, missä olen voinut privaatisti pukeutua. Täydellisen luottamuksen ilmapiirissä voisi olla jännittävää tavata, tutustuminen lienee tässäkin se ensimmäinen askel. En kuitenkaan kiellä, etteikö fantasioissa ole jotain sen kaltaista, että yhteiseen tyttöpukeutumiseen liittyy myös erotiikka.

Uskallathan ottaa yhteyttä : HKullero@gmail.com

Olen 50-vuotias transseksuualinainen.Haluaisin tutustua kaltaiseesi naiseen.Viihdyn naisena 24/7.Minut löytää privatedeitistä Annena.

Hei!



Olen suunnilleen ikäisesi jo kauan sitten eronnut, molemmissa rooleissa viihtyvä ja tietysti fiksu, salaisesti tyttöilevä mies.

Tyttöilyn lisäksi elämääni mahtuu matkailua, liikuntaa ja monenmoista kivaa. Parisuhteessa unelmani on olla usein tyttöillä intohimoisesti mutta luottamuksellisesti.

Ihanaa, jos vastaisit os: karukell@suomi24.fi



Kuviakin voisin lähettää..

Mun mielestä se ei viittaa mihinkään, jos mies pukeutuu naisen vaatteisiin, minusta se on ennenminkin hieno piirre miehessä ja seksikästä, molemmissa osa puolissa on hormooneja miehillä nais puoleiset ja päin vastoin. ei ole mitään hävettävää puolin eikä toisin ihan normaalia ja seksikästä.

Hei "Olen outo nainen"!



Pikemminkin vaiktat ihanalta :)

Haluaisin tutustua, jos vielä olet vapaana.

Olen 55-v tyttöilevä puutarhaharrastaja. Olisi mukava olla kanssasi kesämekoissa mökillä :)



Terveisin Hemuli



hemuli.huu@gmail.com

Vierailija kirjoitti:

Hei !

Kirjoituksesi, jonka vasta löysin, jäi mieleeni ja sai minut kirjoittelemaan vastausta sinulle.

Olen nykyisin yksin elelevä Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että ”kemioidenkin” täytyy toimia. Aikaisemmasta liitostani minulla on lapsia (nyt jo aikuistuvia ja yksin asuvia). Asun Uudellamaalla ja liikun yleensä autolla.

Naisellinen pukeutuminen, erityisesti alusasuihin liittyen, on kiehtonut jo kauan. Olen kuitenkin ns. kaapittaja eli ”harrastus” on rajautunut kotioloihin, missä olen voinut privaatisti pukeutua. Täydellisen luottamuksen ilmapiirissä voisi olla jännittävää tavata, tutustuminen lienee tässäkin se ensimmäinen askel. En kuitenkaan kiellä, etteikö fantasioissa ole jotain sen kaltaista, että yhteiseen tyttöpukeutumiseen liittyy myös erotiikka.

Uskallathan ottaa yhteyttä : HKullero@gmail.com

Minulla on vähän samanlainen tilanne, olen jo viisikymppinen ja eronnut muutama vuosi sitten sekä minullakin on yksi aikuinen lapsi. Nyt yksi eläessäni olen voinut harrastaa "tyttöilyä" vapaasti milloin vain haluan, mutta minullakin se on jäänyt neljän seinän sisälle. En voi kuvitella tilannetta, että kertoisin tästä salaisuudesta ulkopuoliselle tai voisin julkisesti esiintyä naiseksi pukeutuneena. Ainoa jolle voisin uskoutua, olisi toinen samanlainen "tyttöilijä", jonka kanssa meillä olisi siten paljon yhteistä. Tälläisestä tilanteesta olen minäkin monesti fantasioinut kuten HKullerokin ja minä myös uskon, että yhteisiin pukeutumissessioihin liittyisi erotiikkaa. Kun jo yksinkin naiseksi pukeutuminen ja laittautuminen on jännittävää ja kiihottavaa, niin yhdessä se tunne olisi varmaan kaksinkertainen. Täydellisen luottamuksen ilmapiirissä olisi mukava kokeilla miltä tuntuisi hyväillä toinen toisiamme. Jos kumpikin haluaisi sitä ja se tuntuisi kummastakin hyvältä, niin eihän se kenellekkään ulkopuoliselle kuuluisi mitä me yhdessä tehtäisiin. Näin eronneena näillä yhteisillä hetkillä voisin korvata naisen puutteen.

Itse olen suuntautumassa Transveliin päin eli olla meikattuna ja puettuna naisten alus/päällys vaatteisiin ja olen sitä todella kauan miettinyt että olenko valmis elämässäni muutokseen joka vaikuttaa normi arkea ja miten muutos otetaan minussa vastaan. Olen aika hoikka mies jolle sopisi hyvin naismainen olemus ja tyyli ja haluaisin apua ja neuvoja täällä kun olen halukas myös liikkumaan julkisesti ja muutenkin ihan normaalisti elää meikattuna ja pitää päälläni naisten alus/päällys vaatteita ja hoitaa asioita ja käydä kaupassa ilman että tarvisi pelätä. Nykyään olen kotona meikattuna ja puettuna naisten alus ja päällys vaatteisiin ja en häpeä sitä koska olen tähän tottunut ja alkanut ymmärtää mikä todella olen. Jos tiedätte vinkkejä niin kirjoittakaa ja auttakaa minua löytämään itsetunnon ja rohkeuden elää näin naismaisesti ihan normaalia arkea. En häpeä suuntautumistani ja päätöstäni elää näin ihmisiä me täällä pallolla ollaan.