¤TAMMIMASUJEN PERJANTAI¤

Uni loppu kuin seinään tuossa ennen kuutta, joten ei muuta ku pisulle ja koiran kanssa lehden hakuun..

Ehkäpä tuo eilinen neuvolassakäyntikin vielä kummittelee mielessä, sillä verenpaineet oli reilusti koholla ja painoa oli tullut kilo viikon aikana. Se täti siellä käski nyt rauhoittaa tahtia huomattavasti, jottei toksemia pääse iskemään. Kyllähän se vakavaksi veti.. Niin ja joulu tulossa, joten eihän sitä mitää tartte tehdäkkään kotona...



Vaavilla onneks oli kaikki hyvin. Sf-mitta on nyt 30 ja sykkeet oli hyvät. Vähän hiljaisemmaksi se on nyt käynyt, liikkeet on semmosia pepun heilutuksia puolelta toiselle ja jalan liikuttelemisia ees taas. Kaippa se tila alkaa loppua.



Lueskelin eilistä pinoa ja aika monella tuntuu lähestyvän synnytys kovaa vauhtia. Hui! se on jotenkin koko ajan ollut niin kaukainen asia. Oltiin mekin tuolla synnärillä tutustumassa, joten kyllä se alkaa konkretisoitumaan koko ajan, että pian tämä nyytti on tuossa sylissä.



Hauskaa viikonloppua kaikille!

T. Kohka + Alien 35+4

Tänään olis piparitaikinan teko edessä ja huomenna sitten aamulla piparinpaistoon :) Minä niin rakastan pipareita, ehdottomasti parasta jouluherkkua! Poika on tainnu myös periä tämän pipariheikkouden, söisi varmaan 10 piparia kerralla, jos antaisi.



Pojan kuumetauti jatkuu edelleen, yöllä kuume kipusi yli 39 mutta Panadol riitti onneksi alentamaan kuumeen, niin että saatiin nukuttua. Iskä tulee iltapäivällä aiemmin töistä kotiin pojan kaveriksi, jotta minä pääsen sinne äpolin ktg-käyrille. Tuntuukin, että on taas syytä mennä, kun ei masuArmas ole liikkunut juuri lainkaan... pistää huolettamaan! Olen jo miettinyt kaikki mahdolliset viat ja vaivat, mitä vauvalla voi olla, kun tuntuu olevan niin kovin hiljaista sorttia :/



Köllille vastaus eiliseen kysymykseen, jos olet lukemassa;

Minä menin alunperin äitipolille päänsärky-pahanolon kohtauksen vuoksi rv 32+2. Siellä sitten huomasivat, että vauva kasvaa aivan alimmalla käyrällä, juuri ja juuri normaalin rajoissa. Meidän esikko oli syntyessään 4110 g ja ite olen keskikokoinen, joten sanoivat, että vauvan kasvua on syytä seurata tarkasti, jotta nähdään kasvaako riittävästi. Tähän asti vauva on onneksi kuitenkin kasvanut tasaisesti omalla käyrällään.

Neuvolassa asiaan ei ollut kiinnitetty mitään huomiota, neuvolakortin sf-käyrällä mitat kulkee suunnilleen -0.5 kohdalla.



Elli84 kyseli uudelleensynnyttäjiltä paikkojen aukeamisesta ja synnytyksestä. Mulla oli ekaa odottaessa paikat osittain pehmentyneet, auki 2 sormelle ja kohdunkaula lyhentynyt puolella joskus viikon 38 tietämissä. Neuvolassa sanottiin silloin, että voi syntyä milloin vain. Lopulta poika syntyi rv 42 sektiolla (ei mahtunut tulemaan alakautta), useamman päivän käynnistelyjen jälkeen.

Eli vaikka paikat oli kypsyneet, synnytys ei mulla silti koskaan käynnistynyt luonnollisesti. Supisteluja, kipeitä ja paljon, oli viikolta 37 alkaen jatkuvasti, välillä monta tuntia kerrallaan.



Monet on jo pakkaamassa synnärikamoja ja miettivät synnytystä. Minä en oikein osaa vielä ajatellakaan koko asiaa, ehkä just ton esikon todella pitkän kaavan mukaan menneen synnytyksen vuoksi. Vaikka kuinka on nyt jo paikat pehmenneet ja kaula lyhentynyt, niin silti on semmoinen olo, että yli tämäkin menee. Eli en ole vielä alkanut odottamaan synnytystä, että ei olis niin kamalan pitkä aika siihen h-hetkeen! Ne la:n ylimenevät päivät on jokatapauksessa pitkiä kuin nälkävuosi, vaikka kuinka ajattelee et yli menee kuitenkin...



Eiköhän ole jo muiden vuoro jatkaa :)

pakkaspäiviä viikonloppuun toivottelee

Toukoaarre 34+6

Huonosti nukuttu yö takana. Pojan maanantaina putkitetut korvat ovat vuotaneet koko viikon, ja eilen mentiin lääkäriin. Tulehdushan siellä toisessa korvassa oli, oli kamalaa nähdä toisen kärsivän, kun mätä imettiin korvasta ja korva huuhdeltiin. Tuntuu varmaan kamalalta, en tiedä, kun ei ole koskaan ollut korvatulehdusta. Tänään pitäisi viedä samaan toimenpiteeseen. Yöllä valvoin sitten näiden korva-asioiden takia, kun alan olla kurkkuani myöten täynnä lääkärissä käyntiä. Onneksi poika ei ole yhtään kipeän oloinen.



Lonkat on edelleen kipeät, kyljen kääntäminen ja sängystä ylös pääseminen on tuskaa. Tuntuu, että kaikki muut vaivat on riesana paitsi supistelu. Niistä ei ole tarvinnut kärsiä vielä ollenkaan.



Onko teistä joku kokeillut laittaa lamppua mahaa vasten? Meidän isäntä halusi kokeilla reagoiko vauva valoon. Ja kyllä reagoi. Hirveä jumppa alkoi välittömästi. Oli raukka varmaan ihan ihmeissään, että mikäs tuo on, kun yhtäkkiä lyödään valoa pimeyteen.



Minä en ole ajatellut synnytystä juurikaan. Nyt on pojan asiat olleet mielessä päälimmäisenä. Ja kuten Toukoaarre, meilläkin mentiin pitkän kaavan mukaan esikon kanssa, joka syntyi rv 41+6. Olen asennoitunut, ettei tämäkään sen aiemmin synny, eli ei ennen helmikuuta. Pitkiähän ne päivät sit on, tällä kertaa ollaan vaan sen verran viisaampia, ettei olla kerrottu isovanhemmille tarkkaa laskettua aikaa. Eivät ala hössöttää niin hirveästi.



Nyt on lähdettävä leipomaan. Mulla on tänään nimpparit ja saadaan päiväkahviseuraa...



Tihveröinen 33+2

Sain sairaslomaa äippälomaan asti! Huh, kylläpäs helpotti, olo tuntuu heti paremmalle, kun tietää ettei tarvi enää töihin mennä. Täytyy kyllä kävästä, jäähyväiset jättämässä ja kamat hakemassa... (toivottavasti eivät järjestä mitään showta, kun itkettää muutenkin!)



Vell@, sata voimahalia minulta!!! En osaa oikein lohdutuksen sanoja sanoa, mutta rosa2 " puhui" eilisessä pinossa NIIIN KAUNIISTI ja VIISAASTI, että siinä tais tullakin kaikki!



Juu, ja nyt en malta enää odottaa keskiviikkoon sairaalan valmennuskertaa, kun luin muiden kokemuksia ja tuntemuksia! Niin moni juttu mietityttää, ja nyt sitä vaan odottaa, että valmennuksessa saa kysymyksiisä vastaukset! Toivottavasti!!



Voi kun eilisen pinon jälkeen alkoi jänskättää, että kuka tammiksista kohta synnyttää, kun niin monella tuntui olevan vaikkas mitä enteilyjä!!! TSEMPIT KAIKILLE!!!



Eevi 33+1

Ihanaa kun on pakkasta,oon varmaan vähän outo kun tykkään hulluna pakkasesta..Tieten vauvan kannalta huono kun ei pääse ulkoileen mut nyt ainakin vielä nautin kun ulkona happi huilaa.Kävin eilen jouluostoksilla,sain vaikka mitä osteltua..Meinas vaan mopo karata käsistä kun kaikkee ihanaa olis löytynyt tytölle.Omaan masuun ei ihmeitä,jotenkin pelottaa ettei kaikki ole kunnossa kun liikkeet tuntuu niin eriltä,vaan kait se vaan johtuu tilan puutteesta.Aattele jos itte pitäis muuttaa 100 neliön talosta yhtäkkiä 18 neliön yksiöön niin kyllä siinä pitäis moneen kertaan kattoa mihin jalkansa pistää.(olen varsinainen filosoooffi ;) Hiivakin vissiin alkaa antamaan periksi,inhottaa laittaa niitä puikkoja vaikka synnärillä sanoi et voi huolettaa laittaa.Jotenkin tuntuu et kun on paikat vähän auki niin ei viittis enään laittaa,vaan pitää luottaa kätilön sanaan.Huomenna pitäis lähtä osteleen vauvalle loputkin tavarat,saa sit olla rauhassa kun on joulalahjat ja vauvan tarvikkeet valmiina.Oli kyllä kiva käydä eilen aamupäiväst jouluostoksilla,kaupungilla eí ollutkuin eläkeläisiä ja raskaana olevia naisia..yritäppä mennä 1-1,5vkon päästä,niin hirveet ruuhkat.Jahas...miepä lähden viemään tytön kouluun ei tartte kävellä.



Hyvää viikonloppua kaikille!!!!



lettis73 **36**

Kyllä ne vähiin käy, ennenku loppuu, noi päivät meinaan...

Vaikka en toki ihan päiviä laske laskettuun aikaan, enkä mäkään oo monelle kertonu tarkkaa laskettua aikaa, kumminki monet pitää sitä ainoona " oikeena" päivänä lapsen syntyä.. Ja mua ei mikää niin ärsytä, ku jos sitte ruvetaan soittelemaan, jos menee tunninki yli.. Saati sitte mikä haloo nousee, jos se ny vaikka viikkoo ennen päättää syntyä, sillonhan se on ihan liian aikasta... heh. Sen verran aina sanon, että tammikiuun puolenvälin jälkeen tai tammikuulla, sillai ympäripyöreesti. Ja ku joku utelee tarkkaa eräpäivää, niin sanon, että vain 5% lapsista syntyy laskettuna päivänä... Ja mun on tosi vaikee ny ennustaa, meneekö yli vai ali, ku kaksoset synty viikolla 37, mut nehän kuulemma harvemmin yli meneekää....



Mun tarttis ny löytää inspiraatio jostain, jos vaikka kiris aikatauluaan tänään... Remppa venyy vaan, ku ei meinaa huvittaa, saa nähdä, tuleeko mitää jouluksi, vaikka voinnin mukaan täs on pakko mennä. Toki nyt tuntuu ihan hyvältä, ei juurikaa supistele ja Kaveri mullistaa kovasti. Viime yön sain nukuttua hyvin, en ainakaa muista, että olisin edes pisulla käyny! Mutta täytyy täs joku päivä vaihtaa makkaris järjestystä, ku ikkunasta tulee vähä viima tupaan! Makkarin lasit on noin sata vuotta vanhat, niin onhan ne ny vähä kylmemmän oloset, ku uudet kolmilasiset, mutta mä en aio koskaa vaihtaa niitä sen takia.. Uskomattoman kaunista, ku auto menee ohi ja valo tanssii seinillä ihan toisella lailla, ku vedetty lasi vääristää, jos tiedätte mitä tarkotan. Meni vähä aiheen viereen...



Vaunut tuli eilen... Tilasin Vauvattaresta Jovi airit, makso 359¿,ei mun mielestä paha yhdistelmistä ja vielä alumiinivanteet.... Ja vaikuttaa ihan tukevilta peleiltä. Nyt rupee meilläki olemaan tuota materiaalia vauvaa varte, turvakaukalo hommattiin jo syksyllä (Maxi Cosi) sekää ei ollu kovin tyyris, ku oli tarjoukses.. Kyllä mä luulen että se on ihan turvallinen silti, Suomessa tuskin saa edes mitää pilipalikaukaloita edes myydä. En oo tainnu itte edes olla koskaa istuimes ja aina vain hengis ollaan! 70-luvulla oli meininki vähä eri, ku autos ei välttämättä ollu edes turvavöitä!!!



Mutta meen ny edes pyykkiä pesemään, jos se päivä sitte kunnolla lähtis käyntiin täälläki.. Illalla pitäis jaksaa lähtee pikkujouluun, täytyy vähä lepäilläkki siis!

Ilosta päivän jatkoo kaikille ja hyvät viikonlopun alut!



Hemppa kera rakkaan ikiliikkujan (joka viime yönä unessa oli puklannu, en tiedä oliko tyttö vai poika..)

viikot tänään 33+3

Perjantaita, kuomat!



Ihan aluksi erityisesti Vell@lle täältäkin voimahali - lueskelin eilisestä pinosta tunnelmiasi, mutten ehtinyt kirjoittaa... ja kiitos kaikille turvakaukaloasiaa kommentoineille. Pitää tässä lähipäivinä siihenkin asiaan tarttua oikein kunnolla.



Tänä aamuna täälläkin aika mollivoittoiset fiilikset. Mies lähti kertausharjoituksiin - tulee vasta keskiviikkona. Kertaakaan ei olla oltu näin pitkään erossa... ikävä on jo nyt. Ja muutenkin, huolettaa sen pärjääminen, samoin omani. Oon nähnyt jo monena yönä painajaisia, et vauva rupee syntymään just nyt kun isukki ei ole lähellä.



Oloa ei suinkaan helpota se, että me käytiin eilen tutustumassa synnäriin. Kamala pelottelija se kätilö! Sillä oli kaks lempisanaa: KIPU ja EI. Eli antoi kyllä synnytyksestä niin negatiivisen kuvan kun vain voi... Luulis kaikkien tietävän, että synnyttäminen sattuu ja että etenkin ensisynnyttäjillä voi olla edessä hirmu maratonurakka ilman, että sitä korostetaan ja alleviivataan puolentoista tunnin ajan. Kertoihan se toki myös, että erilaisia kivunlievitysmenetelmiä on olemassa - niitä vaan ei meidän sairaalassa tahdo saada kirveelläkään. Huoh.



Kaiken huipuks illalla mua supisteli vähinsä. Onneks ne ei ollu kipeitä sellaisia, eli varmaankin ihan kuuluvat asiaan, mutta silti huolestuttaa entistä enemmän. Onneks lääkäri kirjoitti mulle sitä sairaslomaa ensi torstaihin asti. Vähän helpottaa stressiä, kun ei tarvii töihin mennä. Nyt kun sais vielä karistettua harteiltaan tämän orvon olon että osais tarttua työhön. Jos sitä iltapäivällä sitten lähtis vaikka vähän joululahjaostoksille.



Mukavaa pakkaspäivää kaikille,

SolAngel & Rontti 33+1

Kiitos teille kaikille taas ku jaksatte tukea mua!

En ikinä olis arvannu kuinka raskaita päiviä nämä loppu viikot on..Vaan jaksettava on,ei ole vaihtoehtoja.Aamut on nyt hirveimpiä jotenkin päivää kohti mieli piristyy ku mieskin tulee aamuvuoroista kotiin.Onneks sillä on huomenna vapaa ja sunnuntainakin menee vasta yövuoroon.

Odotan vain maanantaita et pääsen neuvolaan jutteleen asioista,sitten pitää miettiä lisäavun saamista.Nyt tuntuu et tästä ei enää ominavuin kovin kirkkaaseen aurinkoon päästä.Ihania hetkiäkin on,hymy nousee väkisin ku pieni myllää mahassa:))

Tuleva joulukin masentaa,iloinen perhejuhla.Nämähän niitä vaikeimipia aikoja on muutenkin kaikille läheisen menettäneille,saatikka sitten odottavana äitinä lapsen kuoleman jälkeen..

Mutta jospa tämänkin alakulon voittaisin ja iloinen mieli taas palaisi takas:) Saisin kiinni tästä odotuksen ihanuudesta ku muuten mitään kummempia fyysisiä vaivojakaan ei ole.

Onneks te suurinosa odottajista ette ole joutunu tällaisten tunteiden ja asioiden kanssa tekemisiin.

Ja onneks meillä on tuo esikoinen pitämässä nytkin tuohua yllä,ei liian pitkäksi aikaa pysty omiin mietteisiin kadota.Olen niin iloinen et meillä on tuo yksi reipas ja terve lapsi jo tuossa jaloissa:))

Ja hyvät on näkymät kumminkin et toinen ihana pakkaus olis tulossa,äitin pahasta olosta huolimatta!Kunhan nyt aika menis vain nopsaan tammikuulle ja olis se elävä vauva jo kotona.



Masussa jyllätään:) Hikka taitaa olla kans,sitä on ollu useasti päivässä.



Hyvää päivää kaikille!

Koittakaa te nauttia omasta raskaudesta vaikka mun tekstit onkin tälläsia nyt..Nautin minäkin aina niitä pieniä hetkiä kerrallaan,mieli vaan yrittää laittaa kapuloita rattaisiin nyt ihan liikaa.



Vell@ ja rv 33

huonosti tuli nukuttua :( esikoinenkin itkeskeli vähän väliä.

Piti tulla kyselemään teiltä että onko kellään kokemusta synnytykseen valmistautumisöljystä? ainakin apteekista sitä saa, merkki tais olla weleda. Sitä siis ois tarkotus hieroa välilihaan viikolta 34 alkaen ja se kai vähän niin kuin ehkäsis repeytymisiä.. onko siis kukaan kokeillut tai kokeilemassa? itse just mietin et ostaiskos, vaiko ei..?

susku 33+4 (edelleen)

Ekaks Suskulle:osta ihmeessä sitä öljyä!!Varmasti ainakin pehmentää kudoksia!!Taidanpa hakea itsekkin. Kouluaikoina kätilö-opettaja sitä suosittelikin kovasti, että tehdä sitten vielä sellasta 8-kuviota emättimen aukon ja peräaukon alueella. Sitten kun vielä avautumisvaiheessa pitäisi lämpimiä hauteita tms alapäässä tai lämpimällä vedellä hölläis tota armasta alapäätä, niin jo terveellä maalaisjärjellä voi ajatella sen helpottavan kudosten venymistä!!!



Kyllä tuota synnytystä on alkanut jo vähin erin miettiä. Jännä että mä olen taas enemmänkin rauhoittunut mitä lähemmäksi se käy. Alku-keskiraskaudessa olin ihan vauhkona synnytysjuttujen kanssa. Nyt on vaan sellainen mieli, että synnytys on edessä ja se on mitä on, itse en ihan ihan kauheesti voi sitä säveltää. Niinpä parempi mennä luonnon sanelemien ehtojen mukaan. Epiduraali on mulle kuitenkin pelastus, paratiisi ja henkireikä!!!Sitä aion pyytää jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja synnärille tutustumiskäynnillä kätilö alleviivasi sitä, että piikkiä saa kyllä vaikka olisi vasta 3cm auki!Ja myöhäistä ei ole vielä 8cm:ään!!Toi luottamusta kauheesti!!!Aquarakkuloita muhun ei pistetä satavarmasti!!!!Kaikki muut mömmöt, kiitos! :)



En osaa kyllä vielä tässä vaiheessa alkaa pakkailla sairaalakassia. Sekin tulee sitten aikanaan mulle ´todeksi´. Mäkin luulen että yli menee la:sta, eli pahimmassa tapauksessa helmikuun alkuun. Nyt se tuntuu niiiiiiiiiiin kaukaiselta ja että en jaksa odottaa enää niiiiiin pitkään, mutta voi henkisesti varautua juuri niin käyvän. Ei sitä osaa oikein vielä ajatella, että muutamien viikkojen kuluessa ihan oikeesti on puskemassa vauvaa ulos!!?!??!Ihan mielipuolinen olo toisaalta, että niinkuin raskaus vaan jatkuis ja jatkuis ja mä olen aina tää pulla,mutta eihän se niin (onneksi) mene :)



Hyvää perjatai päivää kaikille ja glögiä ja pipareita sitten illalla pöytään!!Torttuja unohtamatta :)



Meeris 33+6

Tulin just lääkärin neuvolasta: vauva laskeutunut, pää jo lujasti lähtökuopissa, jonka takia ei saanut enää mitattua tarkkaa painoarviota. Tuumasi vain, että taitaa tulla pienin lapsi (pojat olleet syntyessä 3800g ja 3900 g). Kohdunsuu auki 2 cm ja pehmeä. Huh, josko kohta pääsisi tosi hommiin? Lääkäri sanoi vain lopuksi, että laitahan vauvan tavarat valmiiksi... Jokohan Nyytti syntyy tämän vuoden puolella?



Täällä päin pakkasta -14 ja aurinko meinaa pilkistellä pilvenraosta. Takassa rätisee ihanasti tuli ja pikku kakkonen toi just äidille Nasun (ison pehmolelu) halattavaksi. Esikoinen tulee kohta koulusta ja mies töistä. Sitten saa aloitella viikonlopun viettoa:)



Vell@lle iso voimahalaus ja rutistus, kas näin *******************jaksamista.



Jotain muutakin piti kommentoida, mutta se on tuo mamma-dementtia joka jyllää...



Mimmu ja Nyytti rv 36+6

rv meni väärin. Heitti siis yhdellä päivällä. Oikea on 36+5

Täälläkin elellään päivä kerrallaan eteenpäin... viime yönä supisteli taas siihen malliin et kävi mielessä et tässä ei varmaan enää kauaa mene... No, aamulla olo oli taas ihan ok, mut nythän toi näyttää taas kirraavan tota mahaa.... kävin eilen neuvolassa ja otin puheeksi sen limatulppa asian kun olen havainnut että tulee sellasia ihme klönttejä tuolta niin terkka meinas et kohdunsuu olis auvautunut jonkin verran.. ja kun paikat on pehmenneet ja kohdunsuu lyhentynyt (jo joitakin viikkoja sitten) niin mitäs siitä voikaan seurata?!? Sairaalakassi taitaa olla syytä pakata loppuun.



Kaikki oli muuten hyvin siellä neuvolassa. Kovasti terkka vaan puheli tuosta synnytys asiasta ym. ja sit ens viikon lopulla on uusi aika JOS vielä on tarvis... hui, alkaa ihan jännittään miten käy..



Että tällaisia mietteitä tänne, pakkaspäivän jatkoja!



milla_s rv TASAN 36

Onkos siellä muilla yhtä paksu olo kuin minulla?? Tuntuu että kohtu on niin korkealla, etten saa happea kunnolla...rupeisi jo laskeutumaan niin helpottaisi.

Nukuin viime yön ihmeen levollisesti. Silti väsyttää ihmeen paljon. Flunssa alkaa helpottamaan ja muutamien valvottujen öiden takia ei varmaan paljoa tarvita että nukahtaa...on univelkaa varmaan sen verran. :) Tietysti vessassa joutuu ravaamaan useammin kuin esim. pari viikkoa sitten. Nyyttime painaa päällään niin kovasti virtsarakkoa. Onneksi ei ole huolta että beibi olisi perätilassa. Olen huomannut sen olevan aika usealla huolena...

Pitäisi varmaan silitellä noita vauvan vaatteita. Niitä on niin paljon, että se on ollut homani useana päivänä. Toivottavasti sukulaiset eivät tuo kauheasti 60 senttisiä. Eihän meidän nyytti kerkeä niitä millään kaikkia pitämään. Mutta jos ottaisi ihan rennosti, köllähtäisi sohvalle ja nostaisi jalat kohti kattoa. :)

Kävin muuten eilen elokuvissa katsomassa sen Lupauksen. Oli todella hyvä. Itseasiassa tykkään tuollaisista historiaan perustuvista vähän liikaakin. Elokuvateatterin keski-ikä oli noin 70 vuotta. Olin ainut nuori... Eipä siinä mitään, vaikka sainkin vähän oudoksuvia katseita. Oli todella ihanaa olla ihan yksin ja nauttia. Tammikuun jälkeen se taitaakin sitten olla harvinaista herkkua... Yksi asia kuitenkin ärsytti ihan suunnattomasti: jollain mummolla soi puhelin puolen tunnin aikana ainakin kuusi kertaa ja just niissä parhaissa kohdissa. Se keskeytti sen katsomisen lievästi!! PRKL!! Eikö ne tajua että niissä on sellainen virtanäppäin. Teki kyllä mieli mennä sulkemaan puhelin ja sanoa sille pari valittua sanaa...

Masuun ei mitään kummempia. Paksusti voidaan kuten jo mainitsinkin. :) Synnytys rupeaa vaan jännittämään päivä päivältä enemmän ja enmmän. Mutta sehän kuuluu asiaan. Ei onneksi ole pelko kerennyt vielä astumaan esiin. EIköhän sekin vielä kerkeä... Olemme lähdössä Keski-Suomeen jouluksi ja ajattelin jo ottaa kassin mukaan, kun eihän sitä tiedä koska joutuu lähtemään... Aiks!! :) Taitaa muuten meidän nyytistä tulla muusikko, sen verran kovaa jytää tuolla masussa. Soitan nimittäin musiikkia... No urheilija olisi kuitenkin ehkä parempi: niillä on ainakin terveellisemmät elämäntavat, kun vertaa muusikoihin... Tietysti ei pidä yleistää! :D Aika näyttää. Jos siitä vaikka tulisi molemmat. Musikaalinen äidin puolelta ja urheilullinen isän puolelta. Kaikkea tyhmää sitä päässä pyöriikin. Huomaa että ollaan äippälomalla ja lievästi tekemisen puute!!



Mutta kuitenkin hyvää päivänjatkoa kanssasisarille ja viikonloppuja myös!!

Hanna rv 33+5

Kävin siellä äitipolilla. Maksa-arvot edelleen koholla, mutta sappisysteemit normaalit, eikä mitään muutakaan hälyyttävää ole löytynyt. Jos vauva liikkuu normaalisti, kaikki on hyvin. Kohonneet arvot voivat tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että raskaus on raskasta minun elimistölle. Lääkäri oli tosi rauhallinen, enkä minäkään jaksa enää hysterisoida. Tilanne on siis ok ja näillä spekseillä raskaus saa luvan jatkua tammikuulle. Olkoon niin.



Kyllä on noissa painoarvioissa heittoa! Tänään saatiin muutama sata grammaa keveämpi lopputulos kuin viime viikon perjantaina. Olisi vauva kutistunut! Uskoo ken tahtoo. Henk.koht. luotan enemmän viime perjantaiseen tulokseen, kone oli uudempi - oli ihan värikuvat ja kaikki. Lääkärikin selitteli tulosta, että " saattaa olla ihan tekninen syy" . Jokatapauksessa halusi kontrollin parin viikon päähän tuosta kasvusta.



Kaiken kaikkiaan huojentavaa tietää, ettei minun hepatoosini tila ole mitenkään huonontunut, eikä se ole järin vakava. Palailen suht normaalien odottajien joukkoon. Liikkeitä pitää/saa seurata tiiviisti, mutta siinä se.



Piristävää pakkaspäivää kaikille ja *halaus* venlalle!



enyo 36+3

Pirteää pakkaspäivää kaikille, tulipa sitten viime yönä vihdoin nukuttua kunnolla pitkästä aikaa :) Yöt on ollut pitkään sellasia parin tunnin pätkiä ja vessaan, mut nyt taisin olla sit loppuunväsynyt kun pääsin yhdellä vessakäynnillä. Seiskalta nousin laittamaan aamupuuroa tytölle ja kun se oli kahdeksan jälkeen lähtenyt kouluun menin takas nukkumaan ja pääsin ylös vasta yhdentoista maissa... Ihanaa!



Kyllä mullakin jo kunnolla pyörii synnytys mielessä, edellisestä on vielä jo sen verran aikaa. En kuitenkaan päässyt uudelleensynnyttäjänä valmennukseen ja synnärikäynnille, tosin sairaala on jo ennestään tuttu että kai se siitä. Vein eilen äitipolikäynnillä sen esitietolomakkeen ja laitoin siihen toiveen vesialtaasta kivunlievityksessä. Kassin pakkaamista olen alotellut ihan pikkuisen, muuten valmistautuminen on ollut lähinnä mammajoogaharjoituksia silloin kun on jaksanut. Nyt äippälomalla yritän tehdä niitä joogajuttuja mahd. usein - rentoutus- ja hengitysharjoituksia ja venytyksiä. Öljyä ostin jo kanssa välilihan vahvistamista varten, ihan tavallista babyoilia kyllä vaan, ajattelin et se ajaa saman asian kun weledankin... Sitten aattelin ottaa mukaan sellasen kaurajyvälämpöpussin, se oli edellisellä kerralla ainakin hyvä.



Mun kaveri tulee mukaan synnytykseen tukihenkilöksi, mieskin tulee sairaalaan muttei halua synnytyssaliin ja musta se on ihan OK, kivempikin että siinä on joku naispuolinen.



Semmosia mietteitä tässä vaiheessa, katsotaan muuttuuko ajatukset kun synnytys lähestyy. Epiduraalia ei mun lääkäri suositellut ton Klexanen takia, eikä mulla oo sitä edellisissäkään synnytyksissä ollu, tuntuu ällöltä ajatukselta että selkään pistetään jotain - ei kyllä kiitos myöskään mulle niitä akvarakkuloita!



Mut sitten varmaan on parasta synnärillä mennä tilanteen mukaan, ainakin se on varmaa et yritän tällä kertaa ponnistaa mahdollisimman pystyasennossa - aiemmissa synnytyksissä olin makuulla ja kun kohtu on taaksepäin kallistunut oli aika homma ponnistaa ylämäkeen... En tiedä miksen silloin älynnyt tuota...



Tällasia mietteitä tänään, nyt tulee koululainen kohta kotiin et meen välipalaa laittelemaan, sit vois vaikka taas siivota yhden kaapin - pikkuhiljaa kun touhuilee niin ei käy liian raskaaksi masukillekaan.



Mukavaa viikonlopun alkua!



Rosa rv 35+3

yö tuli nukuttuu tosi hyvin! kävin noin kahentoista maissa nukkumaan ja heräsin aamulla kello yksitoista kellon soittoo, oli soimassa varuiksi ku äitini tuli kaheltatoista hakemaan kaupoille.. =D



tänään meinattii mieheni ja siskoni kanssa käydä elokuvissa kattomassa se uusin harry potter ;P ollaa kolmestaa käyty kattomassa jokainen potter elokuvissa.. *wirn*

ihme että mieskin jaksaa sellasia katella vaikka yleensä on noitten toiminta-elokuvien ystävä =)

näytös alkaa tänää 18.30 ja kestää 2 ja puol tuntii =/ voi olla selkä hieman puutunu sen jälkee =D



nyt viikonloppuna meinasin laittaa jouluksi säästämäni matot lattialle kun on tuo koiran juoksukin lakannut =)

tosin ensin pitää nuo lattiat pestä x(

joululahja ostoksillekin meinattii nyt viikonloppuna keretä..ei olla vieläkään osteltu ainuttakaan lahjaa =D kiirus tulee taas..



( . )edelleen kaikki hyvin valtakunnassa! tänään tosin vauva on ollut hieman hissuksee, vain pari hassua liikettä olen tuntenut..eikai vaan pikkuinen meinaa tehdä tuloaan ;D



eipä mulla taas kummempia..näyttäis lunta leijailevan hiukan täällä etelässäkin vihdoin ja viimein =)



nekkuli ja " elmeri" *37* (oho!)

oloa tänään kaikinpuolin. Näille viikoille kaikki mennytkin paremmin kuin hyvin, tarmoa ja energiaa riittänyt eikä mitään suurempia vaivojakaan ole ollut, mutta tänään kyllä niitä tuntuu nyt löytyvän joka lähtöön. On kaikinpuolin hankala olla, vatsa painaa, hengästyttää, hikoiluttaa ja raajoja puuduttaa. Nyt alkoi vielä tuntua lievää kuvottavaa oloakin =( ja äsken wc:ssä käydessäni olin aivan ripakalla! Tiedä sitten, aiheuttaako rauta tuota vaivaa, ajoittain siitä olen kyllä nyt raskausaikana kärsinyt aiemminkin. Pinnakin on taas melko tiukalla, miesparka sai äsken kuulla kunniansa puhelimessa kun en ymmärrä auton lämmityspistokeen kellon päälle tuon taivaallista, on mallia " monimutkainen" kaikkine pyörivine renkaineen =(. Nyt tuli kyllä semmonen valitusvirsi, mutta pakko purkaa johonkin tämä ketutus, anteeksi siskot! Täytyy tästä lähteä kampaajalle, jospa se edes vähän piristäis...

Huomenna se äitiysloma sitten vihdoinkin alkaa, olo on kieltämättä vähän epätodellinen! Vaan onhan tätä jo ehditty odottaakin, ihana ajatus että ensi viikolla ei enää tarvitse tänne työpöydän ääreen raahautua eikä kammeta itseään pystyyn kuuden jälkeen, kärrätä esikoista hoitoon jne... *helpotuksen huokaus*



Olo on ollut ihan kohtuullinen, tosin suppareita tulee aika helposti. Tänään pitää vielä jaksaa kärrytellä esikko hoidosta kotiin, eilinenkin oli aika tuskaa. Inhottavaa kun maha kovettuu ja pitää sen takia pysähdellä matkan varrella. Kaiken lisäksi oikeestaan toi koko matka hoitopaikasta kotiin on ylämäkeä, joten aika raskasta on. Vaan ehkä mä vielä tänään siitä selviän =)



Nyt saakin sitten keskittyä joulu- ja vauvavalmisteluihin. Muutama lahja pitäisi vielä ostaa, joulukortit lähettää ja vauvalle pitäisi hommata vaippoja, vanulappuja, topspuikkoja yms. tarpeellista. Ajattelin jo hyvissä ajoin laittaa kaiken valmiiksi, niin voi sitten loppuajan keskittyä esikoisen kanssa puuhailemiseen ja lepoon. Hurjalta tuntuu kieltämättä ajatus, että muutaman viikon päästä meillä on uusi vauva!



Hyviä vointeja & viikonloppuja kaikille!

Suffis rv 34+3

en tajua miks pinna on niiiiin kireellä koko ajan. säälittää lapset kun äiti on koko ajan pahalla päällä. mieli pahoittuu kun yrittää ja yrittää ja epäonnistuu ja ei jaksa. lähdin reippaasti aamupäivällä kauppaan kilsan päähän lasten kanssa. kaks alle neljä v rattaissa peräkkäin ja valtavan mahan kanssa pukattiin pakkasessa toppatamineissa menemään. piti leipoo huomiseks ja kävin ostaa vartavasten ainekset. kun päästiin kotiin huomasin et kaneli puuttuu! kakut olen luvannut huomisiin myyjäisiin ja niiden täytyy olla viileessä yön yli. joten ei kai muu auta kuin uus reissu. itkettää en jaksais. muutenkin supistelee ja jalkoja särkee ja väsyttää koko ajan koukkia lasten tavaroita lattialta. pyykkejäkin valtava kasa odottamassa... kunnon ruikutusta. ja lapset ei tietenkään nukahtaneet päikkäreille joten oma lepohetkikin jäi jo toisena päivänä valiin. olen huomannut et pikkunokoset on tosi tärkeet, sen varran huonosti saa öisin nukuttua ja unen tarve tuntuu olevan valtava. nyt tortut uunissa ja kahvi tippumassa, jospa vähän piristyisi ja jaksaisi touhuta hyvällä mielellä.