Miten hyvin miehenne ovat saaneet suomalaisia ystäviä?

Siippa on melko ulospäinsuuntautuvaa tyyppiä ja todennäköisesti hänellä on jo enemmän tuttavia täällä Suomessa kuin minulla. Ystäviä hän on löytänyt harrastuksensa välityksellä ja tietysti Tyynenmeren saarten ystävyyseuran toiminnassa mukana ollessaan hän on löytynyt sekä suomalaisia että maahanmuuttajaystäviä.



Harrastukset ovat hyvä tapa löytää samanhenkisiä ihmisiä kaveriksi ja kun tutustutaan harrastuksen tiimoilta, se maahanmuuttajan " erilaisuus" jää korostumatta.

Ikävä kyllä suurin osa oli alkoholisoituneita tai huumeiden käyttäjiä. Osan ystävistä hän sai opiskelija-asunnosta kämppiksistään. Koska itse asuin samassa talossa, tunsin hänen muitakin kämppiksiä ja täytyy sanoa, että ne, joilla ei ollut mitään alkoholiongelmaa tai vastaavaa, eivät halunneet tutustua mieheeni. Tässä mielessä suomalaiset ovat olleet rasisteja, että eivät ole halunneet tutustua ulkomaalaisiin kämppiksiinsä. Selän takana puhuivat paljon pahaa, vaikka edessä hymyilivätkin kauniisti. Mieheni ei siis silloin ollut mieheni, vaan asuimme vain samassa talossa ja olimme hyvän päivän tuttuja niin kuin olin monen muunkin samassa talossa asuvan kanssa.



Toisen osan hän sai silloin, kun vielä käytti julkisia kulkuvälineitä. Pysäkillä tuli laitapuolen kulkijat yleensä juttelemaan ja lainaamaan euroja. Mieheni antoi helposti rahaa ja niinpä he sitten lyöttäytyivät matkaan mukaan.



Täytyy tunnustaa, että olen iloinen, että tämä ihmisjoukko on hävinnyt elämästämme. Minua pelotti, kun joku sellainen ihminen tuli käymään. Heidän käytöksensä oli niin arvaamatonta.

Eipä mieheni juuri muuta kautta ole saanut ystäviä kuin opiskelun ja työn, kun ei oikeastaan harrasta mitään " seurallista" .



Yhden työpaikan porukka, varsinkin eräs mies, otti mieheni tosi hyvin mukaan jengiin. Tämän miehen ja hänen puolisonsa tuttavapiiristä on sitten löytynyt muitakin kavereita. Siskoni mies on myös mieheni hyvä ystävä.