Hyvin väsynyt äiti

Miten lapsesi herää yöllä, ja kuinka kauan on hereillä? Lohdutuksesi voin sanoa, ettei meilläkään ole nukkunut öitään läpi vielä koskaan, ja herää monta kertaa yössä. Poika on 1v5kk, ei kyllä syö enää öisin, ja minäkin asun pojan kanssa kahden sekä teen vuorotyötä. Et siis ole yksin..! =)

En osaa minäkään antaa akuuttiapua, Helsingissä kai lapsia otetaan sairaalaan unikouluun (olen kuullut, en käyttänyt).



Meillä esikoinen heräili 2,5 vuotiaaksi 5-6 krt yössä. Heräämiseen ei ollut mitään " näkyvää" syytä, oli vain herkkäuninen ja myös vähäuninen. " Syy" saattoi olla mitä mielikuvituksellisin, väärä tyyny, peitto väärin päin tai ihan mitä tahansa. Nukahti yleensä puolen tunnin kuluessa uudelleen, mutta tarvitsi lohduttajan. Menin myös töihin kun lapsi ol1 1 v 3kk ja olin ihan poikki risaisista öistä. Meillä onneksi mies otti osaa viikonloppuaamuihin ja sain säännöllisesti toisena viikonloppuaamuna nukkua pidempään. Yöheräilyt oli oamlla kontollani (mies ei herännyt).

Yritettiin ns omaa unikoulua (annettiin huutaa) mutta neiti jaksoi huutaa ihan sujuvasti yli tunnin ja hermot ei sitä kestänyt. Muutenkin erittäin temperamenttinen tapaus, päivälläkin ihan pikkuasioista saattoi tulla tunnin raivarit.



Jossain vaiheessa vaan alkoi nukkua paremmin (ja siinä kohtaa syntyikin kakkonen!). Onneksi kuopus oli aina parempi nukkumaan. Kuopuksen siirsin eri huoneeseen nukkumaan jo 10 kk ja luulen että se osaltaa rauhoitti öitä, kun en itse havahtunut joka älähdykseen.



Voimia sinulle, valvominen on ihan älyttömän raskasta!

poika herää " ilma näkyvää syytä" . Itkee ja kitisee ja joskus vaan höpöttää omiaan. Saattaa nukahtaa uudelleen 5 minuutissa tai sitten menee jopa puolisen tuntia..ilman lohdutusta/silittelyä ei nukahda uudelleen.

Olen kokeillut myös sitä huudattamista, mutta meilläpä poika karjuu niin kauan, että oksentaa..eikä sen jälkeen nuku muutamaan tuntiin.

Tuntuu todella turhauttavalta, koska tuntuu, että olen kokeillut KAIKEN mahdollisen(ja mahdottomankin..).

Pelkästä uhmastahan tämä ei johdu, koska tätä on jatkunut koko pojan eliniän.

Maitoa/velliä ei ole juonut yöllä moneen aikaan eikä tuttia ole syönyt koskaan. Ei ole myöskään tahtonut ikinä mitään unilelua/rättiä viereensä. Äiti on tainnut olla aina se unilelu..;)

On lohduttavaa, että on ihan oikeasti muitakin, joiden lapset eivät koskaan ole nukkuneet...ajattelin jo että olen vain turhan valittaja(ja vainoharhainen kuten neuvolassa antoivat rivien välistä ymmärtää).

Täytyy toivoa että poika joskus nukkuisi edes yhden kokonaisen yön...

..vielä kovin montaa kokonaista yötä, poikamme on nyt 2 v 4 kk. On ollut aina ns. huono nukkuja ja esimerkiksi viime yö, joka oli melko hyvä useisiin muihin öihin nähden.



Nukuttuaan pari tuntia puhui/kitisi/itki unissaan muutaman minuutin, silittelin ja rauhottui. Samanlainen sessio jossain vaiheessa yötä. Aamuyöstä heräsi ehkä kolmesti, jolloin vain pyysi laittamaan peiton päälleen. Meillä ukkeli ei valvo yöllä, vaan rauhottuu nopeasti, kun toive toteutuu, mutta joskus tulee sellaisia varmaankin pahaunihuutosessioita, joissa rauhottelua tarvitaan enemmän.



Uskon, että olet väsynyt, koska itse olen aina muutaman yön jälkeen vähän pää sekaisin. Me kuitenkin voidaan jakaa " yövuorot" miehen kanssa ja toinen sitten nukkuu toisessa huoneessa. Poikamme siis nukkuu meidän huoneessamme (yleensä kyllä välissämme..). Tuntuu, että on helpompi hoitaa yöhärdellit, kun poika on siinä lähellä.



Voimia!

Meidän pojalla ainakin on vilkas mielikuvitus, ja sen takia nukkuu levottomasti. Välillä nukkui omassa lastensängyssään, mutta nyt taas on niin levootomia yöt, että olen ottanut viereen nukkumaan. Ja koska nukahtaa niin nopeasti uudestaan, en väsy oikeastaan ollenkaan. Luotan että tämä vaihe menee ohi, joten vierihoitoa vaan.



En tiedä miten sinulla, mutta meillä tämä on kuitenkin rauhoittanut öitä. Voimia ja toivoa paremmista yöunista..!

Nuo teidän kertomukset olivat kuin olisin itse ne kertonut, niin samanlainen tilanne on meilläkin. Poika on nyt 1.8v ja heräilee öisin 2-10 kertaa. Nukkuu omassa sängyssään minun sänkyni vieressä. Välillä rauhoittuu kun laitan tutin suuhun ja annan rievun, mutta niinkun viimeyönä oli hereillä klo 1-3.00 ja keikkui edestakaisin minun ja oman sänkynsä väliä ja huuto nousi kun nostin takasin omaan sänkyyn. Joskus on öitä, että rauhoittuu todellakin tutin annolla ja sitten taas saattaa mennä montakin yötä, että valvoo tunnista kolmeen tuntiin. Yöllä hän ei syö ja illatkin rauhoitetaan ennen nukkumaan menoa. En vain tiedä mistä tämmönen voi johtua, kuuluuko ikään??? Alamme todellakin olla koko perhe aika väsyneitä. Sukulaiset eivät ole ottaneet ikinä lapsiamme yökylään, että sen kautta apua ei ole saatu eikä saada. Mutta tuo lohduttaa, kun tietää, että myös monessa perheessä valvotaan. Ettemme ole ainoita. Eiköhän he viimestään kouluiässä nuku.

Tytär on nyt 2½-vuotias ja NUKKUU yönsä. Itsestänikin se tuntuu vielä aivan uskomattomalta, vielä vuosi sitten olimme tilanteessa, että lapsi heräili keskimäärin 4-8 kertaa yössä. Neljä viiva kahdeksan. Täysiä öitä on nukkunut noin kaksivuotiaasta saakka.



Meillä uniongelmien taustalta paljastui laaja-alaiset, [u]suolioireiset[/u] ruoka-allergiat. Ainoana oireena päiväkitinä, tyytymättömyys ja öinen heräily. Tyttö heräsi itkahtaen, mutta nukahti yleensä uudelleen. Vaan eihän se normaalia ollut!



Lapsi tiedettiin allergiseksi ja monia ruokia oli jo poissa ruokavaliosta, mutta neuvolalääkärin mielestä MISSÄÄN EI OLLUT ENÄÄ VIKAA kun lapsella ei ollut iho-oireita, ei ripulia tms voimakkaita oireita, ainoastaan jatkuvaa yöheräilyä. Joten tarkemmat tutkimukset ja vilja- ja soijaallergioiden löytyminen viivästyi lähes lähes vuodella!! Vieläkin pistää vihaksi, olin väsymyksestä jo todella uupunut.



2 päivää sen jälkeen kun viljaton ruokavalio aloitettiin rauhoittuivat yöt noin 1-2 heräämiseen per yö. Sekin tuntui jo ihmeelliseltä... Tytön suolisto oli päässyt niin huonoon kuntoon, että toipuminenkin oli hidasta ja uni alkoi maittamaan vasta puolen vuoden eliminaatiodieetin jälkeen.



...En halua " tuputtaa" tätä mahdollisuutta syyksi kaikkien lasten uniongelmiin, mutta on tosiasia, että monet lapset kärsivät suolioireisista ruoka-allergioista ilman että niitä diagnosoidaan. Nämä imeväisiän allergiat kun paranevat yleensä itsestään noin 2-3 vuotiaana, ja saattavat jäädä kokonaan toteamatta. Kannattaisi siis ehkä kiinnittää huomiota siihen, onko levottomilla öillä yhteyttä lapsen ruokavalioon.



Voi että tunnen suurta sympatiaa väsyneitä äitejä kohtaan, kenellekään en sellaista soisi! Laiha lohtu on se, että ennemmin tai myöhemmin uniongelmat ratkeavat itsestäänkin. Silti ongelmiin pitää etsiä aktiivisesti ratkaisua ennenkuin koko perhe uupuu! Varsinkin yksinhuoltajilla ilman tukiverkkoa on käsittämättömän rankkaa.



Voisiko ap:n tapauksessa vuoropäiväkoti tuoda jonkinlaista helpotusta, vaikkei se lapsen unettomuuden syytä poistakaan niin ainakin äiti voisi joskus viedä lapsen päiväkotiin ja nukkua itse?

...että lähes kaikkien ketjuun kirjoittaneiden tarina olisi voinut olla meidän tarinamme, niin pelottavan samankaltaisilta kuulostivat " temperamenttisuudet" , pitkään jatkuvat huudot, kitinät jne. Minäkin pidin tytärtämme äärettömän temperamenttisena ja lähes ylivilkkaana sisupussina, mutta viljattoman ruokavalion aloituksen jälkeen hän paljastuikin mitä aurinkoisimmaksi ja huomattavasti rauhallisemmaksi (toki edelleen aktiiviseksi) luonteeltaan! Osa " temperamenttisuudesta" johtui yksinkertaisesti siitä, että tytöllä oli koko ajan vatsa kipeänä :' (. Hän oli myös " vaativa vauva" ja eroahdistusikä oli ennätyksellisen pitkä ja vaikea...

Kaikelta tältä olisi perheemme voinut välttyä jos lapsen allergiat olisi selvitetty perusteellisesti heti kun alkoi olla epäilyjä allergisuudesta. Neuvola ei kuitenkaan toistuvista pyynnöistä huolimatta laittanut lähetettä erikoissairaanhoitoon ennenkuin REPESIN puolitoistavuotisneuvolan jälkeen (jolloin lääkäri oli jälleen sanonut että " tehän pärjäätte niin hyvin noiden allergoiden kanssa, katsotaan uudelleen KAKSIVUOTISNEUVOLASSA" ). Soitin seraavana päivänä neuvolaan, itkin ja huusin puhelimessa ja sain lääkärin soittamaan meille. Hän vielä puhelimessa kysyi, että näenkö ihan

välttämättömäksi

tutkimukset erikoissairaanhoidossa..! Näin.

No, heti kun lasten gastroenterologi (suolistosairauksiin erikoistunut lastenlääkäri) sai lapsen paperit ja kasvukäyrän eteensä alkoi " Lyyti kirjoittamaan" ja neuvolalääkärimme sellaiset terveiset, että lapsi olisi pitänyt lähettää tarkempiin tutkimuksiin jo VUOTTA AIKAISEMMIN! seurasi lisätutkimuksia (vakavat sairaudet suljettiin pois alkuvaiheessa) ja viimein lähete allergiapoliklinikalle jossa tilanteen laajuus paljastui. Olimme toisaalta huojentuneita kun heräilylle löytyi syy, mutta olihan se melkoista kun lapsi todettiin moniallergikoksi. Silti kun katson tuota ihanaa, nauravaa ja hyvin nukkuvaa (!) tytärtä, olen onnellinen ettei kyse ollut mistään allergiaa vakavammasta.

Tulipa pitkä ja paatoksellinen sepustus, sniff :' (. Asia herättää vieläkin suuria tunteita :D

Yöheräämiset ovat täysin minun harteillani ja se väsyttää. Ymmärrän siis sinua, ja teitä kaikkia muitakin kirjoittaneita!



Eniten minua risoo neuvola, tuo " perheen apu" . Pienemmän vauvan unettomuus ja äidin väsymys sivuutettiin kerta toisensa jälkeen kommentilla " sellaista se on" , vaikka todella yritin avata keskustelua jakertoa väsymyksestäni. Näin myöhemmin olen vain itsekin voinut ihmetellä, kuinka olemme selvinneet hengissä nämä 1,5 vuotta!



Muuton yhteydessä siirryimme myös uuden neuvolan asiakkaiksi.

Siellä meitä pidettiin jotenkin idiootteina, kun papereissamme luki " lapsi nukkuu huonosti" . Neuvolantäti ryhtyi innolla ehdotelemaan ratkaisuja (säännöllinen päivärytmi, rauhoitettu ilta, riittävästi ulkoilua jne jne) kuuntelematta tai ajattelematta ollenkaan, että olimme todella jo yrittäneet kaikenlaista. Enemmän kuin näitä " oikeita vastauksia" minä kun olisin tarvinnut tukea ja hippusen sympatiaa! Nykyään olen oppinut olemaan hiljaa aiheeesta niin neuvolassa kuin vieraampien äitienkin seurassa.

tarinansa...



En tarkoita minäkään, että kaikkiin heräilyihin syynä olisivat allergiat,ja tälläkin palstalla kauhua ja hilpeyttä herättänyt tietty nimimerkki on jo liian kanssa asiasta vouhottanut. Kuitenkin valitettavan monta esimerkkiä olen nähnyt oma perhe ja lapseni mukaanlukien, jossa heräilyt ovat loppuneet kun lapsen allergiat/atopia on havaittu.



Meillä heräily oli aivan helvetillistä ekan vuoden. Lapsi oli 1v3kk kun alkoi nukkua yöt putkeen ja silloin oltiin aivan huippuväsyneitä kyllä miehen kanssa, oikeastaan siihen jatkuvaan " koomaan" oli jo niin tottunut että nyt jälkeenpäin vasta tajusi miten järkyttävää oli kun ei KOSKAAN nukkunut. Meillä oli juuri tuollaista mitä kaikki ylläolevat ovat kirjoittaneet. Lapsi nukkui ekat pari tuntia nukahtamisen jälkeen ja sitten alkoi se tunnin välein " kiljahtelu" eli unissaan kiljahtelua, itkemistä, joskus heräsi ihan kunnolla huutamaan ja hereille asti, mutta useimmiten juuri tuollaista pientä itkahtelua tunnin välein.



Kokemuksen syvällä rintaäänellä totean että tuo EI OLE NORMAALIA. Meillä kun lapsen ruokavalio saatiin lopulta ihan karsittua, niin että pois jätettiin maito, KAIKKi kotimaiset viljat, naudanliha, kananmuna, kana, kala jne, niin yöunet löytyivät parin päivän sisään. Toki tämä ruokavaliomuutos tehtiin hiljalleen ja esim. viljoja meillä ei kukaan älynnyt epäillä vaan pidettiin vain maitoallergiana. Pojalla on aina ollut silkinpehmeä iho, ei mitään ihottumia, ja kakka täysin normaalia. Lopulta kuitenkin viljojen poisjättö tuotti meille unien löytymisen ja kaikki yökiljumiset loppuivat. Olisin antanut mitä vaan kelle vaan joka olisi tajunnut tuon asian jo kun vauva oli muutaman kuukaudne ikäinen jolloin pahimmillaan heräsimme 15 minuutin välein läpi yön....



Eli suuret sympatiat saat täältäkin, sinä alkuperäinen ja te muut hyvin väsyneet. Se väsymys oli jotain niin kaiken alleen murskaavaa, että tuntuu kuin olisin sen alle jotenkin masentunutkin ja nyt vasta tuntuu että olemme taas " normaalitilassa" . Tosin ei vieläkään ole vauvakuumetta, pelottaa suuresti vain ajatuskin että taas valvottaisiin vuosi-pari. :-) (Lapsi nyt 2v6kk)

ja toki varmasti on niitä äärettömän huonosti nukkuvia ilman allergioitakin, mutta kuten Tinurikin kirjoitti, yleensähän ne huonot nukkujatkin alkavat nukkua tuossa 3-4 vuotiaina viimeistään yönsä läpi, ja se voi myös johtua ihan siitä, että yleensä iän myötä allergiatkin helpottavat, kuten meillä, lapselle alkoi jo 2-vuotiaana sopia sekä maito että vehnä mutta esim. jos kauraa kokeillaan, alkaa meillä välittömästi yökiljumiset taas jo yhden kaurapuuron jälkeen :-)

Meillä myös yöheräilyt ja kitinät loppuivat, kun pojan ruokavaliosta jätettiin maito ja muna pois. Puolen vuoden jälkeen ei enää oireillut maidosta, mutta kananmunaa syöneenä nukkuu edelleen huonosti...

Muutoin poika 1v11kk saa silloin tällöin yöllisiä raivareita ja valvoo pari tuntia huutaen. Siis ikään kuuluvaa kai.

Missäpäin ap asut? Sinun TÄYTYY saada jostain apua.

Meillä alettiin vasta n. 2.5 vuotiaana nukkumaan paremmin. Neuvolasta ei apuja saanut. Juuri nuo samat lauseet " säännöllinen päivärytmi, rauhoitettu ilta, riittävä ulkoilu" jne. Lukeekohan ne niitä neuvoja jostain samasta ohjekirjasesta? Ja jos nuo luetellut on kokeiltu niin se on sitten vaan että voi_voi_no_ehkä_se_joskus_vielä_nukkuukin. Ärsyttävää.

Meillä oli ja on todella säännöllinen päivärytmi, syötiin reippaasti ja ulkoiltiin. ei auttanut. Viime keväänä puhkesi allergioita jotka herättelivät tosiaankin tunnin välein ja olin toooosi väsynyt.

Nyt sitten on molempien lasten talvikauden sairastelut alkaneet ja taas valvotaan..mutta se on jo eri juttu..

Tsempit ap:lle ja kaikille väsyneille äideille. Se on pitkään jatkuneena tuo väsymys ihan hirveän kuluttavaa.

mamajune:

Eniten minua risoo neuvola, tuo " perheen apu" . Pienemmän vauvan unettomuus ja äidin väsymys sivuutettiin kerta toisensa jälkeen kommentilla " sellaista se on" , vaikka todella yritin avata keskustelua jakertoa väsymyksestäni. Näin myöhemmin olen vain itsekin voinut ihmetellä, kuinka olemme selvinneet hengissä nämä 1,5 vuotta!

Muuton yhteydessä siirryimme myös uuden neuvolan asiakkaiksi.

Siellä meitä pidettiin jotenkin idiootteina, kun papereissamme luki " lapsi nukkuu huonosti" . Neuvolantäti ryhtyi innolla ehdotelemaan ratkaisuja (säännöllinen päivärytmi, rauhoitettu ilta, riittävästi ulkoilua jne jne) kuuntelematta tai ajattelematta ollenkaan, että olimme todella jo yrittäneet kaikenlaista. Enemmän kuin näitä " oikeita vastauksia" minä kun olisin tarvinnut tukea ja hippusen sympatiaa! Nykyään olen oppinut olemaan hiljaa aiheeesta niin neuvolassa kuin vieraampien äitienkin seurassa.

Ihan ensimmäiseksi toivotan sinulle vielä vähän voimia!!



Itse lähes saman läpi käyneenä yritän nyt neuvoa. Myös minä joudun lyömään tuon karsastetun allergia-kortin pöytään. En halua yleistää liikaa, mutta kuten muista viesteistä ja yleisestä keskustelusta olet varmaan itsekin päätellyt, allergiat ovat viime vuosin lisääntyneet räjähdysmäisesti (todennäköisesti ruoka-aineiden liiasta käsittelystä ja liiallisesta hygieniasta johtuen). Lapsen allergiat ovat kuitenkin sellainen monimutkainen vyyhti, että niitä ei saa lähteä ominpäin selvittämään vaan on turvauduttava lastenlääkärin apuun.



Meillä poika nukkuin ensimmäisen kokonaisen yönsä ollessaan 1v 4kk. Minä olen myös yksinhuoltaja ja vaikka pojan isä huolehtikin välillä yöheräilyistä, ei yksi nukuttu yö pelastanut siltä hirveältä univelalta, jonka jo olin kerännyt. Muutaman kerran oli todella lähellä, etten vain painellut ovesta pihalle ja jättänyt kaikkea taakseni. Oli päiviä, jolloin pelkkä velvollisuudentunne ja vastuu lasta kohtaan esti tekemästä sitä. En kovin mielelläni muistele tuota aikaa...



Meidän neuvolassa asiaan puututtiin yllättäen nopeasti. Täti suositteli viemään lapsen (8kk) lääkärille näytille, kun iho oli niin kuiva ja täplikäs ja vatsa usein löysällä. Siellä pojalle määrättiin ns. välttämis-altistamis-ruokakuuri eli ihan alun alkaen meillä oli vain 4 ruoka-ainetta ja apteekin korvike. Niitä syötiin monta viikkoa, minkä jälkeen otettiin yksi ruoka-aine lisää. Tähän mennessä (poika 3v 9kk) on päästy tilanteeseen, jossa pojalla on enää 3 kiellettyä ruoka-ainetta ja sekä iho että elimistö kestävät jo paljon enemmän.



Kun poika oli tuon 8kk, hän heräsi vähintään 10, joskus jopa 20 kertaa yössä. Jonkin verran ruokavalion aloittamisen jälkeen heräilyjen määrä tippui ruhtinaalliseen 1-3 (3 sitten hieman myöhemmin jo harvinainen). Ja siis n. 1v 4kk iästä hän on nukkunut yönsä hyvin.



Suosittelenkin nyt, että soitat heti huomenna neuvolaan ja pyydät lähetteen erikoislääkärille. Tai jos lapsella on vakuutus, mene ihmeessä yksityiselle: saat sekä paremmat lääkärit että nopeamman avun. Neuvolalle voisit ihan aiheellisesti antaa kritiikkiä siitä, että sinut on jätetty yksin ison ongelmasi kanssa, joka on hankaloittanut koko elämääsi ja jotain olisi väsymyksen vuoksi voinut sattuakin. Neuvolan ei saa nostaa käsiään pystyyn, vaan sen tehtävä on vähintäänkin etsiä sinulle tietoa ja ohjata sinua eteenpäin oikean tahon pakeille saamaan apua.



Toivottavasti näistä viesteistä oli sinulle apua. Tartu heti huomenna puhelimeen ja ala järjestellä asioita, koska sinä tarvitset unta! Miettikää, miten joissain vankiloissa käytetään kidutuskeinona valvottamista.... Niinpä, se voi tehdä ihmisen hulluksi! Voimia sinulle: apua on olemassa!

jotka jaksoitte ottaa ongelmamme todeksi!

Täältä sain enemmän tukea ja tietoa kuin koskaan neuvolasta/lääkäristä!!

Itku silmässä ja hyvä olo rinnassa luin kirjoituksianne!

Itse olen atoopikko ja allerginen monellekin ruoka-aineelle.Kyselin neuvolasta miten todennäköistä on,että poika perii näitä geenejä(myös isä on allerginen monelle aineelle)..sieltähän se " oikea vastaus" tulikin...ei sellaista kuulemma voi tietää, eikä kannata ruveta turhan päiten tekemään kalliita tutkimuksia kun ei OLE MITÄÄN OIREITA!Ei siis ihottumaa, ripulia tms.tms.

Tyhmä minä siihen sitten uskoin....

Nyt aion huomenna soittaa yksityiselle lääkärille(vaikkei vakuutusta olekaan)ja tilaan ajan pojalle perusteellisiin tutkimuksiin, maksoi mitä maksoi!

Nyt tuli paha omatunto siitä, että jos heräily ja vilkkaus/levottomuus on todella kipuilua enkä ole sitä ottanut tosissani...

mutta kun sitä niin uskoo että neuvolatäti ja lääkäri tietävät mistä puhuvat...

Olisi toisaalta helpostus jos syy olisi allergia vaikkei se tietty kivaa lapselle olekaan.Muttei kyllä jatkuva valvominenkaan!

Tulin juuri töistä ja aamulla kuudeksi taas...hieman kauhulla odottelen millainen yö on taas tulossa..mutta helpottaa kuitenkin ajatus että jos lääkärissä käynti tuottaisi helpotusta..jos ei niin mitäs sitten???

Vuoropäiväkotia joku ehdotti, mutta minulla on sellainen periaate etten vie lastani päiväkotiin alle 3-vuotiaana..(olen itse lastentarhanope vaikkakin nykyään hoitoalalla muissa tehtävissä).

Eikä se poista ongelmaa kuitenkaan. Enkä varmaan nukkuisi kun ajattelisin että poika huutaa siellä vieraassa paikassa kuitenkin itsensä läkähdyksiin(olen siis ylitunnollinen....ja kaiketi hieman typeräkin..).

Mutta ISO ja LÄMMIn halaus teille kaikille. Ja muut yövalvomisista kärsivät...yritetään jaksaa!

Meilläkin on pian 3v huono nukkuja. Nukkui pienempänä superhuonosti ja nyt " vain" huonosti. Olen 98% varma, että kyseessä ei hänellä ole allergiat, vaan on vain perinyt minun huonot unenlahjani. Lapsen rytmit, uniajat, heräämiskuviot jne nimittäin vastaavat täysin omiani tuon ikäisenä.



Mekin ollaan koitettu ihan kaikki mahdolliset nukkumis- ja päivärytmijärjestelyt. Nyt yksi tuttu suositteli erästä homeopaattia, joka on myös vyöhyketerapeutti. Hän on nyt katsonut lasta kerran ja oli sitä mieltä, että synnytyksen pitkässä ponnistusvaiheessa olisi saattanut jotain jäädä niskan seudulla " jumiin" (näin minun sanoin kuvattuna) ja siinä olisi syy väliin ärhäkkään luonteeseen ja katkonaisiin öihin. Tarkoitus olisi käydä vielä pari kertaa käsittelyssä ja seurailla, olisiko apua.



Tiedän, että saattaapi monen mielestä kuulostaa uskomattomalta ja huuhaalta. Toisaalta eihän se nyt varsinaisesti ota, jos ei annakaan. Jotenkin se homma tuntui aika vakuuttavalta, vaikka itselläni onkin vähän vaikeuksia toisinaan tällaisiin uskoa.



Joka tapauksessa toivon kovasti voimia kaikille väsyille! On niin paradoksaalista, että juuri silloin, kun itse kaikkein väsynein, pitäisi vielä yrittää pohtia mahdoollisia allergioita, vakuuttaa mm. neuvolan ihmiset omasta avuntarpeesta, hakea apua jostain muualta, olla ystävällinen edes hieman avuliaille sukulaisille ja tutuille (jos niitä sattuu olemaan) sekä ennen kaikkea pitää huutavalle tenavalle unikoulua keskellä yötä...

Hei!

Nyt on kyllä amatööri asialla neuvomassa kun ei (onneksi) ole kokemusta tuollaisesta, mutta kuulin kerran eräältä tutulta joilla oli vastaava ongelma, et unilelu ja erihuoneissa nukkuminen olivat lopulta ratkaiseet ongelman. Toisella tutulla viikko isovanhemilla oli tehnyt tehtävän. Oisko silla ketään ihmistä, jolle voist luottaa lapsesi enemmäksi kuin yhdeksi yöksi, niin vois tuotakin kokeilla. Itse kärsin unettomuudesta lapsen synnyttyä 10kk, vaikka lapsi nukkui ihan normaalisti (hormoonit) ja tiedän totisesti mitä on elämä ilman unta! Toivon teille kaikille kilokaupalla jaksamista ja kaikkea hyvää. Toivottavasti saatte ongelmiinne jonkin ratkaisun.



Adelein ja wompatti 1v3kk

myyryläinen03:

Itse olen atoopikko ja allerginen monellekin ruoka-aineelle.Kyselin neuvolasta miten todennäköistä on,että poika perii näitä geenejä(myös isä on allerginen

On jopa 75% todennäköisyys, että lapsesi on saanut atooppisen perimän! Se ei yksinään tarkoita allergisuutta, mutta kyllä jo pelkästään tällä perusteella lapsesi ansaitsisi tarkemmat tutkimukset.

Voimia toivotellen, edelleen.

Kuulostaapa tutulta! Epäilen, että meidän jatkuvat heräilyt johtuvat tytön luonteesta. On ollut aina aika menevä tapaus. Toisaalta, nyt tyttöseni on 1v8kk ja haluaisin kuitenkin että allergiamahdollisuus suljettaisiin pois. Minkälaisia kokemuksia teillä on allergiatesteistä? Olen vähän lueskellut aiheesta ja olen saanut käsityksen, että varsinkin suolisto-oireiset allergiat eivät välttämättä näy ollenkaan ihan perusallergiatesteissä? Eli mitä pitäisi pyytää ettei sitten testien jälkeen tarvitse miettiä että no, testattiinpa jotain mutta en tiedä uskoako tuloksiin vai ei.

Aasa:

Olen vähän lueskellut aiheesta ja olen saanut käsityksen, että varsinkin suolisto-oireiset allergiat eivät välttämättä näy ollenkaan ihan perusallergiatesteissä? Eli mitä pitäisi pyytää ettei sitten testien jälkeen tarvitse miettiä että no, testattiinpa jotain mutta en tiedä uskoako tuloksiin vai ei.

varsinkin suolioireisia allergioita on hankalaa löytää millään testillä. Muutenkin testitulokset millä tahansa menetelmällä ovat allergioissa aina viitteellisiä, eli niiden luotettavuus ei missään nimessä ole 100%. Suuntaan tai toiseen.

Oikeastaan ainoa luotettava keino ruoka-allergioiden testaamiseen on eliminaatio-altistuskoe, eli epäilty ruoka jätetään pois ruokavaliosta joksikin aikaa (yleensä vähintään pariksi viikoksi) ja sitten sitä kokeillaan uudestaan. Mikäli oireet katoavat tai lievenevät selvästi eliminaation aikana ja pahentuvat altistettaessa, voidaan aika varmasti sanoa kyseessä olevan todella allergian.

Meidän tapauksessamme eivät yleisimmät testit eli vasta-aine -verikoe (Rast -koe) ja ihopisto eli Prick -testi näyttäneet yhtään mitään, ainoat positiivisiksi katsottavat tulokset tulivat ihopistoissa rapsille, lantulle ja raa' alle sipulille, jota tyttömme kuitenkin on syönyt täysin oireetta :S. Vasta epikutaanitesteissä (ns. " lappukoe" , jossa altistettavaa ainetta laitettiin pienissä titaanikupeissa kolmeksi vuorokaudeksi suoraan iholle) löytyi viitteitä, mistä allergeeneista voisi olla kyse. Tuo lapputestaus ei ole edes kaikissa paikoissa käytössä sen vuoksi, että sen tulkitsemiseen vaaditaan pitkää kokemusta, eikä tuloksia sellaisenaan voi pitää luotettavina. Loppujen lopuksi tyttömme vehnä- ja soija-allergiat varmistettiin eliminaatio-altistuksella. Lapputesteihin tuskin edes määrätään, ellei ole vahvasti syytä epäillä kyseessä olevan suolioireisten allergioiden.

Eli valitettavasti testeistä ei ole " oikotietä onneen" !