En ymmärrä näitä "kauheat ulkonäköpaineet ja miesten miellytyspaineet ja laihuuspaineet" juttuja

Uskoisin, että tämä on loppupeleissä hyvin yksilöllistä. Minulla itselläni on paljon itsetunto-ongelmia, ja sen takia koen, että minun täytyy jatkuvasti miellyttää miehiä ja saada heiltä huomiota tunteakseni itseni riittävän hyväksi. Median luomat ulkonäköpaineet iskee minun kaltaiseen ihmiseen vähän liiankin lujaa, koska minun kaltaisella ihmisellä ei ole sitä itsetunnon suojaa, joka auttaisi näkemään oman ulkonäön positiivisessa ja armollisessa valossa.

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 16:14"]

Uskoisin, että tämä on loppupeleissä hyvin yksilöllistä. Minulla itselläni on paljon itsetunto-ongelmia, ja sen takia koen, että minun täytyy jatkuvasti miellyttää miehiä ja saada heiltä huomiota tunteakseni itseni riittävän hyväksi. Median luomat ulkonäköpaineet iskee minun kaltaiseen ihmiseen vähän liiankin lujaa, koska minun kaltaisella ihmisellä ei ole sitä itsetunnon suojaa, joka auttaisi näkemään oman ulkonäön positiivisessa ja armollisessa valossa.

[/quote]

Kannataiskohan sun käydä työstämässä tota ongelmaa jossain? Sinun kaltaisillasi (niin kuin sen itse haluat muotoilla) ongelma on omassa päässä. Ei ole meidän vastuulla tehdä kaikkea helpoksi teille.

[quote author="Vierailija" time="07.02.2013 klo 21:13"]

Missä todellisuudessa te elätte vai onko kyse jostain Helsinki-ilmiöstä? Asun kaupungissa, mutten pk-seudulla enkä jotenkin tunnista noita paineita yhtään. Vai onko ne ulkonäköpaineet ja itsensä puunaamispaineet vain ei-koulutetuilla naisilla? Mä en ole ottanut koskaan paineita esim.painostani, ja olen aina ollut vähintään pyöreä. Pidän vartalostani. Pidän myös kasvoistani, olen mielestäni nätti. En todellakaan puunaa alapääkarvojani, siistin vähän kun muistan. Kynnet ovat luonnontilassa. Elämässä on niin paljon muutakin, tuntuu täysin epärelevantilta.

Ja se yllätys? Minulla on mies, hyvännäköinen sellainen eikä ennen avioliittoakaan ole yksin tarvinnut olla. Luulen, että moni yliyritäjä jää yksin tai huonoihin suhteisiin, kun prioriteetit on ihan hukassa. Itse viritetty ansa tavallaan. Tietynlaiset miehet hakevat varmaan ylipuunattuja ikiteinejä pidennyksillä, mutta mun todellisuudessa asia on aivan toisin. Olen suunnattoman onnellinen tästä.

[/quote]

En ymmärrä itsekään. Asun helsingissä, eikä minulla ole ympäristön luomia paineita. Seuraan omaa tyyliäni, enkä mene muodin mukana.

Olen samanlainen kuin ap, mutta asun pääkaupunkiseudulla. Tämä on ihan itsetuntokysymys, joillakin sitä on, joidenkin olisi hyvä saada sitä rutkasti lisää.

Vaikka sinä, ap, et näitä ympärilläsi olevia asioita tunnista, niin miksi sitten esimerkiksi syömishäiriöt ovat lisääntyneet? Tuskin suurella osaa teini-ikäisistä on jotain synnynnäisiä itsetunto-ongelmia, että kyllä ympäristöllä, medialla ym. On merkitystä.

No kuule, se johtuu ihan siitä että olen entinen koulukiusattu. Koen että pitää olla täydellinen kaikessa mitä teen. Olen käynyt puhumassa siitä mutta kun oikeasti maailmassa ihmiset vaalii tiettyä perfektionismia. Ja jos sut on nuijittu sinne maanrakoon itsetuntosi kanssa jo lapsena niin sieltä on vaan ihan helvetin vaikea sitä itsetuntoa nostaa itse. Mä en edelleenkään tajua niitä joiden on pakko päteä elämässään alentamalla toisia.

Kaiken takana on kasvatus.

Tässä on vertailukohde. Jos olet hoikempi ole onnellinen.

http://www.kortti.net/images/k1833.jpg

yleensä nuo on itse luotuja paineita.

En mä varsinaisesti ota henkilökohtaisesti paineita, ainakaan tiedostetusti, vaan olen suhteellisen tyytyväinen siihen millainen olen. Mutta kyllä silti lähes päivittäin ajattelen, että pitäisi laihduttaa tai tarkkailla syömisiään, haluaisin kivempia vaatteita ja toivoisin että hiukseni olisivat pidemmät yms. yms. Ei nuo ole isoja juttuja, enkä suo niille kovin paljon aikaa tai ajatuksiani, mutta jotenkin mun mielestä on silti aika ikävää, että tunnen koko ajan tietynlaista huonoutta tai syyllisyyttä siitä, että syön vaikka jonkun suklaapatukan. Uskon että tämä on aika yleistä naisilla kuitenkin? Mulla on mielestäni aika hyvä itsetunto, mutta silti en pääse pakoon noita ajatuksia, ja se ärsyttää. Kyse on siis paineista olla tietynlainen, mutta ainakin omalla kohdallani kyse on siis enemmänkin siitä, että tunnen että minua ei arvosteta niin paljon kuin jos olisin hoikka, pitkähiuksinen, treenattu, käyttäisin korkokenkiä jne... Eli ei se vaikuta elämääni kovin paljon, enkä ole noiden "paineiden" takia muuttanut mitään itsessäni. Mutta se on kuitenkin juttu jonka tiedostan, ja joka mielestäni on olemassa. Hienoa, että ap:lla on niin rautainen itsetunto, että hän pystyy olemaan oma itsensä, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö olisi olemassa normeja ja ihanteita, jotka sanelevat millainen kuuluisi olla. Kyllähän se tulee täällä av:lla koko ajan esiin. Lyhyt tukka naisella on ihan hirveää, läskit on laiskoja ja saamattomia, naisen pitäisi olla hoikka ja pitkähiuksinen jne.

Minäkin olen entinen koulukiusattu ja silti täysin samaa mieltä ap:n kanssa. Jos ihmisellä on kilpailuviettiä, on todella tyhmää toteuttaa sitä ulkonäköasioissa. Se on tuhoontuomittu tie lopulta. Jos haluaa lisätä omaa 'arvoaan', on fiksumpaa (joskin se voi olla yhtä lailla huonoon itsetuntoon perustuvaa toimintaa) esim. opiskella tai päteä työelämässä. Jälkimmäisistä ainakin saa konkreettisen palkinnon eli rahaa, mainetta ja aseman. Ulkonäöllä voit korkeintaan napata typerän mutta rikkaan ammattiurheilijan tai muun pölvästin. Niin makaa kuin petaa.

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 16:35"]

Minäkin olen entinen koulukiusattu ja silti täysin samaa mieltä ap:n kanssa. Jos ihmisellä on kilpailuviettiä, on todella tyhmää toteuttaa sitä ulkonäköasioissa. Se on tuhoontuomittu tie lopulta. Jos haluaa lisätä omaa 'arvoaan', on fiksumpaa (joskin se voi olla yhtä lailla huonoon itsetuntoon perustuvaa toimintaa) esim. opiskella tai päteä työelämässä. Jälkimmäisistä ainakin saa konkreettisen palkinnon eli rahaa, mainetta ja aseman. Ulkonäöllä voit korkeintaan napata typerän mutta rikkaan ammattiurheilijan tai muun pölvästin. Niin makaa kuin petaa.

[/quote]

Niin olishan se ihanaa jos omistaisi ne aivot. Mutta kun avaa suun niin sanoo jotain tyhmää tai ei osaa sanoa oikein tilanteessa. Onhan näitä esimerkkejä..

t:se toinen koulukiusattu

Satuin tänään katsomaan pätkän jostain kauneuslaikkaukseen vai ei tms ohjelmasta ja niiden naisten kertomiset tuntui aivan järjettömiltä! Valitellaan pienestä vatsamakkarasta ja liian pienistä rinnoista jne. Itse olen vähän ylipainoinen ja olisihan se kiva laihtua vaikka 10kg, mutta ihan hyvin viihdyn kehossani näinkin. En sitten tiedä kummalla on päässä jotain "vikaa", minulla vaiko noilla täydellisyyden tavoittelijoilla...

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 16:40"]

Satuin tänään katsomaan pätkän jostain kauneuslaikkaukseen vai ei tms ohjelmasta ja niiden naisten kertomiset tuntui aivan järjettömiltä! Valitellaan pienestä vatsamakkarasta ja liian pienistä rinnoista jne. Itse olen vähän ylipainoinen ja olisihan se kiva laihtua vaikka 10kg, mutta ihan hyvin viihdyn kehossani näinkin. En sitten tiedä kummalla on päässä jotain "vikaa", minulla vaiko noilla täydellisyyden tavoittelijoilla...

[/quote]

Niin, no olihan täällä yks päivä se ketju siitä kolmen lapsen äidistä joka syytti lihavia vain laiskoiksi. Eli oli itse laihduttanut ja treenannut kroppansa kuntoon. Eli hän oli esimerkki oikeasta ja täydellisestä ja muut oli vain huonoja ja laiskoja.

t:se koulukiusattu

Onpas todella kapeakatseista. Minä haluan pysyä kunnossa ihan itseäni ja tulevaisuuttani varten. Siinä samalla vaivalla ulkonäkö kohentuu. Kaikki eivät siis laihduta pönkittääkseen itsetuntoaan, joillekin se on ihan terveysasia. Mun mieskään ei ole mikään kiiltokuvapoika mutta kelpaisi monelle. En ymmärrä mitä ajat takaa kirjoituksellasi.

Työpaikka on hyvä olla ja jos tykkää ja päätä löytyy niin ei kun opiskelemaan. Työpaikka ei sua kuitenkaan muistele eläkkeelle jäätyäsi eikä rahalla saa ostettua todellista sympatiaa. 

Kyllä maalla on mukavaa! Saa olla laiha tai lihava, pitkä tai pätkä, ruma tai kaunis. Kaikki hyväksytään sellaisina kuin he ovat. Ulkomuoto ei kuulu niihin TOP-asioihin. On paljon tärkeämpiäkin asioita, kuten hyvinvointi ja tasapaino ja henkiset arvot. Elämä on liian lyhyt, että sen tuhlaisi peilin edessä keekoiluun ja olemattomien vikojen etsimiseen.

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 16:40"]

Satuin tänään katsomaan pätkän jostain kauneuslaikkaukseen vai ei tms ohjelmasta ja niiden naisten kertomiset tuntui aivan järjettömiltä! Valitellaan pienestä vatsamakkarasta ja liian pienistä rinnoista jne. Itse olen vähän ylipainoinen ja olisihan se kiva laihtua vaikka 10kg, mutta ihan hyvin viihdyn kehossani näinkin. En sitten tiedä kummalla on päässä jotain "vikaa", minulla vaiko noilla täydellisyyden tavoittelijoilla...

[/quote]

Aika paljon näkee niitä "kauneus"leikattuja, joilla lopputulos on ihan jotain muuta kuin kaunista. Jos ihmisten hyvinvointi olisi pääasiassa, opeteltaisiin hyväksymään erilaisuutta ja tajuamaan, että ihmisessä ratkaisevinta ja tärkeintä on se, mitä on pinnan alla. Mutta kun ulkoisessa korjailussa pyörii raha, niin sille löytyy niitä pyörittäjiä. Vaatii tosissaan, että opettelee olemaan itsensä kanssa sinut, niin ei joudu tuohon noidankehään.

Kuinka moni oikeasti arvostaa esimerkiksi läheisissään eniten heidän ulkonäköään? Tai onko jossain kaupan kassalla tärkeämpää se, että työntekijä on ripeä ja ystävällinen vai että hän on jonkun barbinuken näköinen?

Siisti ja huoliteltu voi olla riippumatta siitä, millaiset vatsamakkarat ja minkä kokoiset tissit on...

Mulla on sellaiset paineet tulleet sinkkuuden ja deittailun myötä. Ajattelin ennen olevani ihan tavallisen näköinen, sellainen jossa ei ole mitään kauheaa vikaa, vaikka nyt en suuri kaunotarkaan ole, mutta kyllä olen saanut miehiltä kunniani kuulla ja nyt tiedän, että tällaisenani en kellekään kelpaa.

[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 16:35"]

Minäkin olen entinen koulukiusattu ja silti täysin samaa mieltä ap:n kanssa. Jos ihmisellä on kilpailuviettiä, on todella tyhmää toteuttaa sitä ulkonäköasioissa. Se on tuhoontuomittu tie lopulta. Jos haluaa lisätä omaa 'arvoaan', on fiksumpaa (joskin se voi olla yhtä lailla huonoon itsetuntoon perustuvaa toimintaa) esim. opiskella tai päteä työelämässä. Jälkimmäisistä ainakin saa konkreettisen palkinnon eli rahaa, mainetta ja aseman. Ulkonäöllä voit korkeintaan napata typerän mutta rikkaan ammattiurheilijan tai muun pölvästin. Niin makaa kuin petaa.

[/quote]

Niin no, minun mielestä ulkonäköpaineet tunkeutuu ihan kaikkialle, myös sinne työelämään.

Käsittääkseni kyllä suurin osa miehistäkin kelpuuttaa ihan tavallisen naisen (tai ainakin tavallisen nätin), vähemmistö haikailee niitä ylimeikattuja ikiteinejä, joten luulisin että sellainen ulkonäön kilpavarustelu on kuitenkin harvojen hommaa. Sen sijaan kyllä vanheneminen on sellainen asia, jota suurin osa kai haluaisi hidastaa, miehetkin kun edelleen suosivat nuorempia naisia, ja vaikka olisi panostanut uraansakin niin saattaa viisikymppisenä huomata olevansa liian vanha.