Ovatko tyttären lapset aina tärkeämpiä ja läheisempiä kuin pojan lapset?
Onko siis aina näin kuten otsikossa totesin? Ainakin omalta kohdaltani voin valitettavasti sanoa, että näin on :(. Anoppi hoitaa ja paapoo tyttären lapsia huomattavasti enemmän kuin poikiensa lapsia. Ei tarjoudu hoitamaan meidän lapsia, mutta tyttären lapsia hoitaa monta kertaa viikossa. Minusta voisi edes joskus soittaa ja osoittaa kiinnostusta myös pojan lapsia kohtaan. Tähän saakka suhde anoppiin on ollut ihan ok. Myös miehellä on hyvä suhde äitiinsä, mutta häntäkin on nyt alkanut ko. asia häiritsemään etteivät hänen lapsensa merkitse äidille yhtä paljon?? Tavallistako?
Kommentit (29)
meillä lisäksi merete mazzarella (vai miten se nimi meni) ilmiö eli
meidän poika on anopille selvästi rakkaanpi kuin meidän tyttö. Poika isänsä eli anopin pojan oloinen ja meidän neiti minun. Välillä häiritsevää suosimista pojan eduksi.
Onneksi minulla on kolme tytärtä eikä poikia.
Anopin kuopus on tyttö ja kyllä selkeästi ikävä kyllä havaitsee, että hänen perheensä ja lapsensa ovat aina kaiken edellä.
Oma anoppini kohtelee kaikki lapsenlapsiaan tasavertaisesti.:)
ettei anoppi koskaan ole hyväksynyt minua. Nyt kun on lapsia, haluaisi olla läheinen mutta sori, myöhäistä on. Itse siis teen kaikkeni pitääkseni haahkan kaukana. Äitini sen sijaan on lasteni kanssa lähes päivittäin.
Minulla on kolme tyttöä ja yksi poika. Aion kohdella kunnioittavasti kaikkien lasteni puolisoita mutta vaikka tuleva miniä minua inhoaisi, tulen melko varmasti myös tyttären lapsen mummiksi joten mikäpä tässä.
Anopilla on lapsenlapsia myös mieheni siskojen kautta joten isovanhemmuutta saa elää.
Meillä anopin tytöillä ei ole vielä lapsia, mieheni on ainoa lapsista jolla on. Mutta eipä anoppia pahemmin kiinnosta, tai jos kiinnostakin niin ei osaa sitä näyttää. Meidän nyt nelikuisen vauvan anoppi on tainnut nähdä ehkä neljä kertaa. Ehkä vauvan kasvaessa anoppikin osallistuu enemmän vauvan elämään. Mun äiti on paljon kiinnostuneempi vauvasta ja haluaa nähdä joka viikko jne.
suosivat lastensa lapsista niitä jotka ovat perineet heiltä ulkonäköä. Eli tyttären lapsista rakkain on se joka muistuttaa äitiään, eli heidän tytärtä. Isän (vävyn) näköiset poika ja toinen tyttö ovat paitsiossa. Meidän lapsista taas poika on ykkönen koska on kuin kopio isästään (heidän pojasta). Tyttäremme taas on minun eli miniän kopio eikä ole appivanhempien suosiossa. Auttavat kyllä selkeästi enemmän tyttären perhettä kuin pojan mutta tytär kyllä asuukin lähempänä joten on helpompi auttaa. Meidän lapsia ei hoida koskaan vapaaehtoisesti, pyydettäessä kyllä.
Mutta hyvin usein näin on. Meillä tosin ex-appivanhemmat olivat, ja ovat edelleenkin, läheisempiä lasteni kanssa, verrattuna ex-miehen siskon lapsiin. Mutta jos mietin ystäväperheitä, niin kyllä useimmilla perheen äidin vanhemmat ovat läheisempiä, kuin isän vanhemmat. Ei se tietenkään välttämättä tee pojan öapsista yhtään vähemmän tärkeitä...mutta kaukaisempia kyllä.
oma äitini hoitaa enemmän oman siskon lapsia kuin minun? Myös veljeni valittu taitaa olla paljon enemmän tekemisissä minun äitini kanssa. Mitä tässä tilanteessa tehdään?
Oman tyttären lapsen ovat varmasti omia jälkeläisiä. Mitäs anoppi tietää, missä se miniä on käynyt? Tätäkin palstaa kun lukee, niin ihan tavallistahan se on, että petetään!!