Millaisia kokemuksia 3 vuoden ikäerosta

Meillä on yksi lapsi mutta vastaan koska mulla ja veljelläni on kolmen

vuoden ikäero, että kyllä me ainakin leikittiin yhdessä jahka olin siinä iässä, että yhteisleikit sujui ja onhan tuo velipoika ollut tuki ja turva.



T: Äititobe

Antoi hieman toivoa että se 3 vuoden ikäero voisikin olla hyvä.Olen todella kovassa vauvakuumeessa nyt.Olisi kiva saada pojallemme pieni sisarus.Hän vauvoista höpöttelee päivittäin,mutta ainakin nyt jos otan jonkun vauvan syliin niin jossain vaiheessa saa uhman kun ite haluaisi syliin.No,mietitään mietitään,mutta kyllä se voisi pojallemmekin hyväksi olla.

Meillä pojilla ikäeroa 3 vuotta ja 3 kuukautta. Nyt on kuopus reilun vuoden vanha. Vielä eivät lapset varsinaisesti leiki yhdessä, mutta kuvittelisin että vuoden päästä ehkä kuopus osaisi jo.



Mutta jo nyt on ihana seurata kuinka esim. aamulla herättyä kuopus ilostuu kun näkee isoveljen.



Minusta tuo ikäero on oikein sopiva. Itse en mitenkään olisi jaksanut pitää huolta kahdesta ' vauvasta' . Kolmivuotiashan osaa jo syödä itse, oppi viime talvena pukemaan itse ja asioista voi jo keskustella ja neuvotella.



Toki alussa oli sopeutumista, mutta huomioimme isoa veljeä vauvan tultua. Mutta taantumusta oli vai ohimenevästi (esim. noin viikon ajan unohti esikoinen omatoimisesti käydä vessassa). Alussa pelkäsin kovasti jättää vauvaa hetkeksikään esikoisen luo ' yksin' tyylin käyn itse vessassa, mutta pian opin luottamaan, että mitään ei tapahdu.



Mustasukkaisuus toki iskee välilllä - ei kai se nyt mihinkään ikinä katoa. Mutta yritämme olla tasapuolisia ja puhua asiat, miksi ' vauvalla' on toisinaan eri säännöt kuin isolla veljellä.

meillä on tyttöjen ikäero tasan 3v ja hyvin on tultu toimeen. Eka mustasukkaisuuskohtaus taisi olla tuossa vauvan ollessa 8-9kk eikä niitä ole koskaan ollut pahoja, vaikka vauva olikin tosi äitiriippuvainen takiainen ja isosisko joutui mielestäni koville.. Nyt ovat neidit 4v ja 1v ja yhteistä tekemistä, iloa ja leikkiä on kovasti!!! Eli heistä on paljon iloa ja seuraa toisilleen, joskus tietty jo ' tappelevatkin' varsinkin siitä paikasta äidin sylissä, mutta myös tavaroista kovastikin.



3v oli monessa mielessä helppo isosisko - ei vaippoja, syöminen ja pukeminen oma-aloitteista, kykeni jo toimimaan itse monella tapaa, pystyi leikkimään itsekseeen/katsomaan videota tms. kun äiti nukutti/syötti vauvaa tms. Uskallan suositella ikäeroksi tätä!

Esikoinen (poika) on nyt 2v10kk ja kuopus (tyttö) 4kk. Ikäeroksi tuli 2½ vuotta. Mielestäni tuo on hyvä ikäero ja kolme vuottakin on, mutta jos sen yli menee niin tuskin hirveen paljon kuitenkaan sitten vanhempana on yhteisiä leikkejä...

nyt ovat viimeset pulivuotta leikkineet jotakin jo keskenään..Tyttö 5v3kk ja poika 2v9kk. Kotileikit on pop! Ja tuo 3 vuottakin on oikein hyvä ikäero. Sen verran meilläkin nyt tulee tuon kuopuksen ja uuden vauvan ikäeroksi..Luulempa että jos lapset vielä olisivat samaa sukupuolta niin nuo yhteisleikit sujuisi vielä paremmin..Mene tiedä pitääkö paikkaansa ja on varmaan lasten luonteistakin kiinni mutta uskoisin niin..

Esikolla kova uhma ja mustasukkaisuus kuopusta kohtaan (näistä olen käynyt täälläkin kirjoittamassa pari liki epätoivoista viestiä). Niin ja ihan on vielä puettava ja riisuttava, opettelee juuri olemaan vaipatta, mutta ulkona ja nukkuessa käyttää vielä vaippoja jne. jne. Itselläni ja veljelläni on ikäeroa melkein tasan 3 v ja äitini sanoi, ettei meitä kasvattaessa ollut samanlaisia ongelmia koskaan. Sen vuoksi olen välillä miettinyt, josko vähän suurempi ikäero olisi ollut parempi, jotta esikoinen vähän paremmin ymmärtäisi asioita. Tietty jossain vaiheessa pieni ikäero voi olla kivakin, sitä en epäile ollenkaan, mutta eri ikäeroissa ne hyödyt ja haitat taitavat vain olla erilaisia ja eri vaiheissa, mene tiedä.

sisarruksilla on ikäeroa 3v.2vkoa.Kun meitin nuorimmainen syntyi niin ei ollut mitään mustasukkaisuutta,tosin nyt kun pikku-veikkansa vanhempi niin riitaa saattaa tulla päivittäin jostain leluista,mutta muuten on kyllä sujunut hyvin.

meillä ikäero 3v 7kk ja jo melko pienestä ovat jo leikkineet jotain vähän yhdessä esim. 1-vuotiaana. Nyt enemmäkin , kun nuorempi eli tyttö täytti 2 v. - PItävät hurjaa menoa ja selvästi viihtyvät pidempiäkin aikoja jo yhdessä puuhaillessa ja leikkiessä -välillä saa tosin mennä setvimään kiistojakin. Olen ollut oikein yllättynyt, miten hienosti lapsilla synkkaa yhteen ja ovat samaa pataa.

Meidän pikkumiehillä on ikäeroa melkein päivälleen 3 vuotta. Missään vaiheessa ei ole ilmennyt mitään mustasukkaisuuksia tms. Ollaan heti alusta asti vauvan syntymän jälkeen tehty kaikkea kivaa myös pelkästään isomman kanssa (isin kanssa lätkämatsiin tai palloa potkimaan kentälle.....) jottei kaikki olisi pyörinyt vain vauvan ympärillä ja muutoin liikutiin koko perheen voimin. Pojat on nyt 2 ja 5 ja leikkivät sisällä & ulkona TOSI hyvin toistensa kanssa. Normaalit tappelut ja kinastelut esim. leluista kuuluvat toki leikkeihin mutta kenelläpä lapsilla niitä ei olisi ;o)) ??