Pärjääkö poikatyttö lasten maailmassa? Saako kavereita?
Entä jos ei lapsi olekaan kiinnostunut samoista kuin ikäisensä tytöt? Ei osaa olla samalla lailla kuin muut, haluta samoja asioita? Leikkii mieluummin poikien kanssa tai yksin.
Tunnistatko lapsesi? Miten hän pärjää muiden lasten kanssa - sanotaanko kouluikäisenä. Onko hän vain outolintu - ei enää kelpaa pojille ja tyttöjen kanssa ei osaa olla.
Kommentit (16)
että vanhemmilla on mennyt kasvatuksessa jokin pahasti pieleen, jos tyttö ei osaa arvostaa ja noudattaa omaa sukupuoli-identiteettiään. Kannatta puuttua asiaan, ennenkuin tuo johtaa pahempiin seurauksiin pitkällä aikavälillä.
että vanhemmilla on mennyt kasvatuksessa jokin pahasti pieleen, jos tyttö ei osaa arvostaa ja noudattaa omaa sukupuoli-identiteettiään. Kannatta puuttua asiaan, ennenkuin tuo johtaa pahempiin seurauksiin pitkällä aikavälillä.
Olen itse ollut poikatyttö ja kokenut itseni kummajaiseksi. Huomaan tyttöjeni (molempien) kasvavan samaan suuntaan ja vain mietin, että miten menee tulevaisuudessa. Eivät ole vielä koulussa vaan pk:ssa.
Molemmissa tunnistan samaa kuin itsessäni. Jos innostuvat jostain asiasta, eivät muuta tekisikään. Se voi olla vaikka kivien keräily, hiihtäminen, hiekkalinnojen rakentelu. Muita tyttöjä eivät saa kavereiksi noihin, vaan leikkivät yksin tai poikien kanssa. Tykkäävät myös riehua. He eivät kuulu siihen tyttöjen "pinkkiin ryhmään", joka tekee kimpassa jotain juttuja (en tiedä mitä).
Ap
että vanhemmilla on mennyt kasvatuksessa jokin pahasti pieleen, jos tyttö ei osaa arvostaa ja noudattaa omaa sukupuoli-identiteettiään. Kannatta puuttua asiaan, ennenkuin tuo johtaa pahempiin seurauksiin pitkällä aikavälillä.
ei kaikkien tyttöjen/poikien tartte olla juuri samanlaisia ja olla kiinnostuneita just samoista asioista. Kyllä "poikatytölläkin" (sanana jo aivan karmea...) voi olla ihan ok sukupuoli-identiteetti.
toivottavasti tämä oli vitsi
Muistan ihan omilta lapsuusajoilta kuin myös omien lapsieni ajalta, niin aina tällaiset poikatytöt olivat kaikista suosituimpia tyttöjä. Heillä oli/on paljon kavereita molemmista sukupuolista.
Tyttöä ei tippaakaan kiinnosta ikäistensä tyttöjen puheenaiheet ja hörhellykset ulkonäöstä, painosta, meikeistä ym..vaan pukeutuu bändipaitoihin ja farkkuihin, tukka on lyhyt sivusiilillä joten todellakin eroaa ikäisistään.
Näinpä sitten tyttö on hyvinkin yksinäinen, luokalla jopa friikiksi kutsutaan.
Onneksi on vahva persoona ja uskaltaa olla edelleenkin oma itsensä välittämättä muiden mielipiteistä.
Mutta käytökseltä ja eivät ymmärrä niitä sosiaalisia pelejä, mitä tytöt pelaa. Onko se sit jotain sosiaalista sokeutta. En tiedä... :/
että vanhemmilla on mennyt kasvatuksessa jokin pahasti pieleen, jos tyttö ei osaa arvostaa ja noudattaa omaa sukupuoli-identiteettiään. Kannatta puuttua asiaan, ennenkuin tuo johtaa pahempiin seurauksiin pitkällä aikavälillä.
Vaikka tämä provo olikin, kysehän on näissä tapauksissa nimenomaan siitä, että henkilö uskaltaa noudattaa OMAA sukupuoli-identiteettiään.
itselläni on vain näitä perinteisiä tyttö-tyttöjä, mutta esikoisen luokalla on yksi selkeä poikatyttö, jota ei muiden likkojen jutut kiinnosta. Eika yksinäiseltä tuo vaikuttaa, ei ainakaan ole koskaan mukana muiden luokan tyttöjen jutuissa.
Kerran kutsuttiin kyseinen tyttö meidän tytön syntymäpäiville, mutta ei siitä mitään tullut, kun tämä poikatyttö ei osannut/halunnut mennä mukaan muiden leikkeihin ja juttuihin. Luki sitten yksinään aku ankkoja.
Meillä on nyt 10v poikatyttö. Hyvin on pärjännyt, päiväkodissa ja koulussa. On paljon kavereita ja he muut ovat aina hyväksyneet tytön juuri sellaisena kun on. Päiväkodissa ja ala-asteen ensimmäiset vuodet käytti vain ns.pelipaitoja ja tummia collegehousuja. Ensimmäinen reppu oli Salama McQueen :D Hiukset on aina olleet lyhyet. Harrastanut jalkapalloa vuosikaudet. Olin itse myös huolissani tytöstä kun aloitti koulun, juuri muitten suhtautumisen takia. Turhaan! Kukaan ei ole ikinä sanonut mitään negatiivista tytölleni.
Sen sijaan tyttömäinen poika (joka tykkää vaikka pukeutua prinsessaksi ja leikkiä kotia) joutuu päiväkodissa henkilökunnan ja muiden lasten hampaisiin.
Kuin sitä, että heillä pitäisi olla lyhyt tukka ja pelipaita. Poikien kanssa osaavat leikkiä (ja keskenään), mutta tyttöjoukossa eivät. Yksi tyttö kerrallaan "sopii" kaveriksi, mutta jos tyttöjä on enemmän, niin meidän tytöt väistää taka-alalle.
Tämä nyt on vielä aika lievää, kun ovat tosiaankin pk-ikäisiä.
itselläni on vain näitä perinteisiä tyttö-tyttöjä, mutta esikoisen luokalla on yksi selkeä poikatyttö, jota ei muiden likkojen jutut kiinnosta. Eika yksinäiseltä tuo vaikuttaa, ei ainakaan ole koskaan mukana muiden luokan tyttöjen jutuissa.
Kerran kutsuttiin kyseinen tyttö meidän tytön syntymäpäiville, mutta ei siitä mitään tullut, kun tämä poikatyttö ei osannut/halunnut mennä mukaan muiden leikkeihin ja juttuihin. Luki sitten yksinään aku ankkoja.
Erityisesti miesten keskuudessa, kunhan ei kasva liian mieshekkääksi, sitten tulee ongelmia.
Vastuullisten vanhempien pitäisi kannustaa tyttöjä esim. pelaaman videopelejä. Sieltä ne tulevat miljonäärit miehet löytyvät.
Kyllä mulla ihan hyvin kavereita oli, tosin paljon enemmän poikia kuin tyttöjä. Ei mua mitenkään syrjitty, mutta en vain jaksanut kiinnostua "tyttöjen jutuista". Mutta toki me yhteistäkin tekemistä keksittiin.
mulla oli vielä ala-asteella paljon kavereita, sekä tyttöjä että etenkin poikia, mutta siinä vaiheessa, kun piti alkaa kiinnostua vastakkaisesta sukupuolesta jouduin lopulta kaikkien hampaisiin. Pojat kiinnostuivat kikattelevammista tytöistä ja tytöt kai pelkäsivät leimaantuvansa itsekin "vääränlaisiksi" jos olisivat kavereitani tms. Tässä vaiheessa sitten ne onnettomimmatkin nörtit, jotka aina olivat olleet kiusaajien herkullisimpia uhreja näkivät tilaisuutensa tulleen ja vyöryttivät pahan olonsa minun, oudon linnun, päälle.
Lukioon mennessä vaihdoin kouluun ja pääsin fiksumpaan porukkaan ja tulin taas kohdelluksi ihmisenä.
Nykyään olen kahden pojan äiti ja oikein iloinen siitä ;-)
Itse olen vielä kuudennella luokalla.
Menee koulussa ihan hyvin kavereita on paljon. Luen myös paljon ja todistuksen arvosanat on 8-10. Kuulun luokan "nörtti" että myös "siisteihin" "lapsiin" .
Kavereita on tytöt että pojat.
Poikatyttö olen vaikka en aina siltä vaikutakkaan.
Kauluspaita, hupparit ynnä muut käy päälle.
Videopelitkin on kivoja!
Saanhan muistuttaa että poikatytöt eivät ole väärin kasvatettuja! Koulussakin jotkut hyvin pärjää! Jos olet poikatyttö tai tyttöpoika niin etsi kaverit joitenka kanssa viihdyt äläkä ota vastaan "pakotettuja kavereita"! Olen puhunut
tykkää pukeutua poikamaisesti, mutta leikkii kaikenlaisia leikkejä. Ikää kohta kuusi vuotta ja hyvin pärjää ja kavereita on.
Yksi kaveri on erittäin prinsessa suuntautunut ja joskus harmittelee kun meillä leikitään välillä merirosvoa ja joskus spidermania.