Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Taas tuli yksi hylsy
30.01.2013 |
ja vielä paikasta, josta olin ihan varma, että vähintään nyt haastatteluun pääsisin. Pystyn ymmärtämään sen, ettei mua haluta niihin kaikkein parhaisiin työpaikkoihin, mutta ettei sellaisellekaan työnantajalle ja toimenkuvaan, joka ei ole oikein kenenkään unelma.
Pitäisikö tässä nyt itkeä vai nauraa. Vielä kuukausi sitten mun varasuunnitelma oli, että valmistumisen jälkeen menen harjoittelun kautta oman alan paikkaan, mutta nyt ne harjoittelut sitten lopetettiinkin kokonaan, vaikka mun alalla niitä käytettiin juuri niin kuin idea olikin, eli ensin harjoittelu ja sitten vakinaistettiin. Nyt ei kai sitten ole enää mitään mahdollisuutta saada töitä?
Kommentit (3)
Sitten, kun eläkeikä on lähempänä kuin valmistuminen, niin ehkä sitten alkaa jo toivo hiipua. Mutta ei se mitään, voihan sitä valmistua sitten uuteen ammattiin vaikka vielä kuusikymppisenä, kun nyt työuria kuulemma koitetaan jatkaa.
Tätähän se on, että jotenkin kummallisesti saavat työtä liikaakin, ja toiset taas ei millään. Itse kuulun jälkimmäiseen joukkoon. Minulle alkaa olla mysteeri, miksi minuakaan ei kutsuta edes haastatteluun sellaisiin paikkoihin, joihin omasta mielestäni olisin juuri sopiva. Ja sitten pääsen vähintään varalle sellaisiin, joihin itsekin epäilen kykyjäni, ja varsinkin osaamistani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän sitä muuta voi kuin jatkaa tuota hakemusten lähettelyä. Vähän vaan meinaa paniikki iskeä, kun valmistumispäivä lähenee, eikä tunnu onnistavan, että kadullako sitä asutaan jo ensi talvena vai miten tässä käy.
Alue: Aihe vapaa
paljon keskimääräistä parempi työllisyys kylläkin, ja siksi tälle opiskelinkin, mutta eipä näköjään sekään näytä auttavan vaan aina jostain löytyy joku minua parempi.