Lue keskustelun säännöt.
Tunnetko ihmisiä, jotka puhuvat pelkkiä sivulauseita?
29.01.2013 |
Siis jättävät päälauseet kertomatta, ja päästävät suustaan pelkkiä sivulauseita.
Jutun juoni jää ymmärtämättä. Puhuja olettaa, että kuulija ymmärtää, mistä hän puhuu. Ilme on tietenkin aina jollain tapaa hyvin merkitsevä: vihjaileva, huolestunut tms.
Kommentit (13)
niitä, jotka pudottavat ei-sanan pois lauseistaan. "Siellä mitään ole." "Mä mitään ymmärtänyt."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin olen tavannut ihmisiä, joilla on puhuessaan vaikeuksia saada aikaan ehjä virke. Juttu alkaa hyvin, jatkuu hyvin, ja töksähtää kesken, jonka jälkeen alkaa heti taas uusi lauseyritys. Piinallista kuulijalle, jos puhuja todella yrittää puhua tärkeää asiaa.
niitä, jotka pudottavat ei-sanan pois lauseistaan. "Siellä mitään ole." "Mä mitään ymmärtänyt."
En kyllä itse tee noin, mutta eikö Treella tuo ole aika yleistä. Ihanan kuulosta mun mielestä, kotoista :)
Noita sivulausein puhujia en ole huomannut, tai ehken kiinnitä huomiota siihen.. Mut sellanen ympäripyöreästi puhuminen on raivostuttavaa, vihjailu, täytesanojen käyttö ilman täsmällistä asian kertomista. Äh. Lähipiirissäni on tällainen puhuja eikä hänen ajo-ohjeistaan esimerkiksi saa mitään tolkkua.
mun mummo! Siis vaikka kuinka yrittää keskittyä ja keskittyä sen juttuihin, niin ei niistä saa mitään selvää.
Ja yleensä puhuu vielä ihmisistä joita en tiedä (jostain 70 vuoden takaa, tai näin olen ymmärtänyt).
Yksi työkaveri kertoo suurimman osan jutuistaan niin että katsoo merkitsevästi ja odottaa jatkokysymyksiä ennen kuin kertoo tarinan loppuun. "Olipas taas." (merkitsevä katse, ei jatkoa ennen kuin joku kysyy) "Kyllä olen lauantain jäljiltä hajalla." (merkitsevä katse, ei jatkoa ennen kuin joku kysyy)
"paas kattoo nyt.. ei hyvältä näytä. Kaikkea uutta taas". "tämmöstä tä touhu sitten on. Kellään ole munaa sanoa mitään ja ammattilaisia ei kuunnella. Ei hyvältä näytä". Ei kerro mitä uutta tai mihin osa-alueeseen edes liittyy. Odotan paraikaa jännityksellä, että ilmestyisikö intraan vaikka jotain vinkkiä ;D
Hän myös puhuu paljon, on hauska tyyppi, eloisa ja jättää oleellisia osia kertomatta, hyppii asioista toiseen ja kesken tarinan "kyllä sä tiedät, kato!" ja naurahtaa päälle. Ei siinä voi kun nauraa, kun ei oikeasti ole pienintäkään käryä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi työkaveri kertoo suurimman osan jutuistaan niin että katsoo merkitsevästi ja odottaa jatkokysymyksiä ennen kuin kertoo tarinan loppuun. "Olipas taas." (merkitsevä katse, ei jatkoa ennen kuin joku kysyy) "Kyllä olen lauantain jäljiltä hajalla." (merkitsevä katse, ei jatkoa ennen kuin joku kysyy)
"paas kattoo nyt.. ei hyvältä näytä. Kaikkea uutta taas". "tämmöstä tä touhu sitten on. Kellään ole munaa sanoa mitään ja ammattilaisia ei kuunnella. Ei hyvältä näytä". Ei kerro mitä uutta tai mihin osa-alueeseen edes liittyy. Odotan paraikaa jännityksellä, että ilmestyisikö intraan vaikka jotain vinkkiä ;D
Hän myös puhuu paljon, on hauska tyyppi, eloisa ja jättää oleellisia osia kertomatta, hyppii asioista toiseen ja kesken tarinan "kyllä sä tiedät, kato!" ja naurahtaa päälle. Ei siinä voi kun nauraa, kun ei oikeasti ole pienintäkään käryä :D
Tajuavatkohan nuo ihmiset itse koskaan, että muut eivät tajua... vai onko heidän hupinsa pitää muita jännityksessä?
-on se niin surullista (niin mikä on surullista... minun pitäisi ymmärtää jo tuosta lauseesta, mutta hän ei kerro enempää.)
tai:
- Kyllä se on simmottoo, kyllä sinä tiedät (öh, mikä mitäh häh?)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle sivulausepuhumisesta tuli heti mieleen Timo Soini, mutta en toki tunne häntä..
niitä, jotka pudottavat ei-sanan pois lauseistaan. "Siellä mitään ole." "Mä mitään ymmärtänyt."
En kyllä itse tee noin, mutta eikö Treella tuo ole aika yleistä. Ihanan kuulosta mun mielestä, kotoista :)
Noita sivulausein puhujia en ole huomannut, tai ehken kiinnitä huomiota siihen.. Mut sellanen ympäripyöreästi puhuminen on raivostuttavaa, vihjailu, täytesanojen käyttö ilman täsmällistä asian kertomista. Äh. Lähipiirissäni on tällainen puhuja eikä hänen ajo-ohjeistaan esimerkiksi saa mitään tolkkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta yks työkaveri puhuu ja kirjoittaa ihan älyttömän ärsyttävästi! Samaan lauseeseen tunkee sata asiaa niin ettei kukaan saa enää selvää mistä on kyse.
Jos hänelle puhuu tai kysyy jotain, ignooraa usein kokonaan ja selittää vaan jotain omaa shaibaansa.
Hävettää välillä lukea hänen kirjoittamiaan työsähköposteja kun ei niistä saa mitään selvää (meillä on siis osaston yhteinen sähköposti mistä hoidetaan työasiat).
mutta yks työkaveri puhuu ja kirjoittaa ihan älyttömän ärsyttävästi! Samaan lauseeseen tunkee sata asiaa niin ettei kukaan saa enää selvää mistä on kyse.
Jos hänelle puhuu tai kysyy jotain, ignooraa usein kokonaan ja selittää vaan jotain omaa shaibaansa.
Hävettää välillä lukea hänen kirjoittamiaan työsähköposteja kun ei niistä saa mitään selvää (meillä on siis osaston yhteinen sähköposti mistä hoidetaan työasiat).
mehän tiedämme tämän. Olettehan samaa mieltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
täällä pohjoisessa. Olen ajatellut sen niin, että, puhuvat "edellisen lauseen" ja kuulijan on sitten reagoitava edellytetyllä tavalla. Tosin ärsyttää niin paljon, etten välillä ole ymmärtävinäni ollenkaan.
-On tullut paljon lunta (sinun pitää mennä kolaamaan heti)
-Onpa kallista pizzaa (sinun vuorosi on tarjota, mulla ei ole rahaa)
-Kauheasti väsyttää, hohhoijakka (haluan mennä nukkumaan. Sinun pitää sanoa; mene ihmeessä nukkumaan, minä hoidan hommat)
-Eipä olla aikoihin saatu lapsia mihinkään hoitoon (sinun pitää tarjoutua: tuo lapset meille ihan heti!)
Aina pitää puhua asian vierestä vihjaillen, raivostuttavaa!
Yksi työkaveri kertoo suurimman osan jutuistaan niin että katsoo merkitsevästi ja odottaa jatkokysymyksiä ennen kuin kertoo tarinan loppuun.
"Olipas taas." (merkitsevä katse, ei jatkoa ennen kuin joku kysyy)
"Kyllä olen lauantain jäljiltä hajalla." (merkitsevä katse, ei jatkoa ennen kuin joku kysyy)