KISSAN ZOMBI-LOINEN OTTAA IHMISAIVOT HALTUUNSA

Loisen on tiedetty tarttuvan ihmisiin, mutta sillä ei tähän mennessä ole tiedetty olevan vakavampia aikomuksia Homo sapiensin suhteen. Vain raskaana olevia naisia on kehotettu välttämään kissan hiekkalaatikon siivoamista koska loinen voi vaarantaa raskauden.



Loisen on aiemmin havaittu hidastavan rottien reaktiokykyä ja tekevän niistä helpompia saaliita kissoille.

Kissasta peräisin oleva loinen voi siirtyä myös kissan omistajaan ja ottaa tämän aivot haltuunsa. Loistartunta voi aiheuttaa reaktiokyvyn hidastumista, mutta myös vakavampia oireita kuten skitsofreniaa ja jopa kohonnutta itsemurha-alttiutta, kertoo The National Geographic.



Malarialoisen kanssa samaan alajaksoon kuuluva Toxoplasma gondii -loinen leviää kissasta toiseen rottien välityksellä. Loista tutkineen tshekkiläisen evoluutiobiologin Jaroslav Flegrin mukaan sillä on hyvin omalaatuinen ja ovela taktiikka matkalla kissasta jyrsijän kautta kissaan.



Loinen vaikuttaa kantajaeläimen aivoihin aiheuttaen sen reaktiokyvyn alenemista ja vähentämällä sen pelkotiloja. Loinen kiipeää suoraan rotan aivojen mielihyväkeskukseen ja saa aikaan niiden mieltä rauhoittavia hormoneja - ja tee niistä alttiimpia metsästettäviä kissoille, josta tulee sen seuraava isäntäeläin.



Flegrin löytö tapahtui sattumalta. Hän sai itse tietää kantavansa loista vuonna 1990 ja päätti tehdä itsellään ihmiskokeen. Tietäen loisen vaikutukset rottien aivotoimintaan, hän päätti alkoi tarkkailla omaa käytöstään. Tulos oli yllätys.



- Huomasin olevani epätavallisen peloton. Tuskin räpäytin silmääni, jos auto tööttäsi ylittäessäni tietä, hän kertoo.



Seuraavien 15 vuoden aikana hän tutki ja analysoi tilastoja ja testasi teoriaansa. Hän havaitsi kissan loistartuttamien ihmisten olevan kaksinkertaisessa vaarassa joutua auto-onnettomuuteen ja potevan korkeampaa riskiä sairastua skitsofreniaan. Muissa tutkimuksissa Toxoplasma gondii -tartunta on nostanut myös itsemurha-alttiutta.



Mutta mikä loisessa sai ihmisaivot hidastumaan? Vastaus alkoi valottua vuonna 2009, jolloin Flegr havaitsi sen synnyttävän aivoissa keskushermoston välittäjäaineena toimivan dopamiini-hormonin esiastetta. Dopamiini säätelee liikkeitä ja tuo mielihyvän tuntemuksia. Myöhemmin hän löysi myös loisen ja välittäjäaine gamma-aminovoihapon yhteyden. Se lamauttaa keskushermoston toimintaa, mikä selitti loistartunnan saaneiden hidastumisen.