Äidit (ja isät) mitä tekisitte tässä tilanteessa oman lapsenne kohdalla?
Minun ja mieheni pitäisi päättää mihin eskariin lapsemme sijoitetaan. Tässä alla kaksi vaihtoehtoa, molemmissa hyvät ja huonot puolet. Kumman valitisisit minun tilanteessani?
Taustoja. Lapsi on villi, ei todettu/tutkittu neurologisesti, mutta ainakin tuntoyliherkkyyttä on toimintaterapeutin mukaan. Myös luultavasti lievä ADHD. Mutta se on vain arvailua. Keskittyminen herpaantuu välillä ja ongelmakohdat ovat eskarissa ennen kaikkea raivarit. Lapsi kestää huonosti pettymyksiä ja saa siitä herkästi raivarin. Raivarissa saattaa hyppiä tasajalkaa, huutaa, ehkä potkaista seinää jne. Ei kuitenkaan satuta muita, eikä itseään.
Nyt lapselle olisi vapautunut erityseskari paikka loppuvuodeksi. Kävimme tutustumassa siellä. Olen käynyt tutustumassa myös lapsen nykyisessä eskarissa. Kirjoitan tähän alle faktoja ryhmistä. Itse en tiedä mitä tekisin...
Ryhmä 1.
-tämä on lapselle tuttu ryhmä, missä on ollut syksystä asti
-ryhmässä on lapslle, hänen omien sanojensa mukaan, tärkeitä kavereita. Viettää jonkin verran vapaa-aikaakin näiden lasten kanssa
-kun olin seuraamassa ryhmässä, lapsi kuitenkin jäi aika ulkopuoliseksi, häntä ei huolittu "porukoihin"
- lapsi oli suht rauhallinen ryhmässä kun seurasin tilannetta
- yksi raivari meinasi tulla, mutta ohjaaja rauhoitti tilanteen nopeasti, eikä se lähtenyt käsistä
-ryhmässä on yksi ohjaaja joka on lapselleni todella tärkeä ja ohjaaja pitää selvästi myös lapsestani
- ryhmän muiden lapsien muutama vanhempi on valittanut lapsestani, kun hän vie niin paljon ohjaajien huomiota
- lapsi pärjää hyvin ryhmän tehtävissä, eli eskari-ikäsiten tasolla on niissä
Ryhmä 2.
- ryhmässä on 5 erityislasta ja loput 7 ovat normaaleja lapsia, mutta aika pieniä (3-5 vuotiaita)
- ryhmässä on koko ajan yksi ohjaaja ohjaamassa leikkejä, joten raivaritilanteita ei niin todennäköisesti pääse syntymään
- lapsi ohjataan kuitenkin tässä ryhmässä koko ajan leikkimään 4 vuotiaiden kanssa, joidenka kanssa lapsi ei koe yhteyttä
- myös toiminta ja lelut joita lapselle tarjotaan, ovat kovin lapsellisia. ryhmässä on selvästi muut lapset motorisesti jäljessä ja kognitiivisesti jäljessä TAI normaalit lapset sen verran nuorempia, että lapseni ei saa tässä ryhmässä itselleen sopivaa haastetta. (ohjattiin mm leikkimään isoilla leegoilla, joilla meillä kotona leikkii 2 vuotias. Oma lapseni ei ole leikkinyt niillä enää 4 vuoteen)
- yllämainituista syistä pelkään lapsen turhautumista ja käytöksen heikentymistä tässä ryhmässä
- lapsi käyttäytyi ryhmää seuratessani aika levottomasti, koska turhautui sekä muut villit eskarilaiset villitsivät poikanikin käytöstä
Tässä nyt jotain. Lisää kysymyksiä saa heittää. Minun pitäisi mieheni kanssa tehdä päätöstä aika pian ja siksi KAIKKI näkökulmat ja mielipiteet ovat tervetulleita. Mitä olisi lapsellemme paras mahdollinen paikka?
Lisäykseksi vielä, että lapsi on menossa normaalille luokalle. Tässä ryhmässä numero kaksi ei siirry kukaan samaan kouluun lapsen kanssa. He menevät erityisluokille eri kouluun ja pienemmät tietysti jäävät tarhaan. Ryhmä numero 1 lapset menevät lapseni kanssa samaan kouluun.
Kommentit (10)
Minun tehtäväni äitinä on toimia lapseni parhaaksi, ei muiden lasten parhaaksi. Perustelut valintaan
1) Lapsi viihtyy, oppii ja kehittyy
2) Tutut hoitajat, jotka osaavat ehkäistä raivarit
3) Tutut kaverit, jotka tottuneet lapseen eivätkä esim.pelkää ja jotka ainakin osa tulee jatkamaan lapsen kanssa samalle luokalle
4) Mahdollisuus pysyä ikäistensä tahdissa ja nähdä ns. normaalia käytöstä. Kun tietää, että muut eivät raivoa, on ehkä hiljalleen helpompi hillitä myös omaa käytöstään, kun ikääkin tulee lisää.
Mitä taas tulee muihin vanhempiin, niin he tietysti vaativat oman lapsensa parasta. Mielestäni olisi syytä saada lapsen ryhmään avustaja, joka voisi myös auttaa niitä muita ryhmässä, jos joku ohjaajista jää liikaa jumiin sinun lapsesi kanssa. Tämä ei kuitenkaan ole sinun murheesi vaan kunnan ja suosittelenkin, että ehdotat näille valittaja-vanhemmille sekä hoitajille, että pyytävät avustajaa ryhmään, jolloin oma lapsesi saa tarvitsemansa tuen ja avun eikä se kuitenkaan ole muilta pois.
Ihmetyttää muuten nämä valittajavanhemmat. Ymmärrän, jos koko ryhmän on mentävä hitaammalla tahdilla oman lapsesi takia mutta en sitä, että joku huomioi toista tarvitsevaa enemmän kuin sitä, joka ei sitä tarvitse. Sellaista mustasukkaista "toi tykkää enemmän tuosta"-meininkiä. Vai haluaisivatko nämä vanhemmat, että hoitajat eivät yrittäisi estää lapsesi raivareita vaan antaisivat vaan niiden tulla, kun muuten menee liikaa aikaa hoitajilta tähän yhteen lapseen?
Tiedän jotain erityisryhmistä. Kun lapset ovat kovin erilaisia taustoiltaan ja ongelmiltaan, käy helposti niin, että kaikki vain tungetaan samaan ryhmään ja ryhmäkoko pienemmäksi välittämättä siitä, miten lasten erilaiset ongelmat haittaavat oppimista. Esim. siskoni dysfasia-lapsi laitettiin käytösongelmaisten kanssa erityisluokalle, ja kärsi tavattomasti jatkuvasta metelistä, huudosta, riehumisesta jne. Kun siirrettiin tavalliseen luokkaan, pärjäsi oikein hyvin.
Miettikää siis asia pelkästään oman lapsenne kannalta, ja ehdottakaa/pyytäkää kunnalta avustajaa tai muita tukitoimia. Ei ole teidän vikanne, jos kunta ei sellaiseen myönny. Lapsenne paras on mielestäni ehdottomasti jatkaa nykyisessä ryhmässään.
on noin nuoria eskarilaisia? Jokin mättää.
Eskarivuotta on niin vähän jäljellä, että en kyllä vaihtaisi ryhmää, jos syynä on vain se että muiden lasten vanhemmat valittaa että lapsesi vaatii enemmän huomiota.
Toinen syy on se että ryhmässä1 olisi ne kaverit keiden kanssa lähtee koulutielle.
Mulla ei ole mitään kokemusta erityislapsista, mutta jos on tarkoitus pärjätä normaaliluokalla koulussa (saisiko omaa avustajaa..) niin mitä hyötyä olisi muutaman kuukauden pätkästä erityisryhmässä, jossa on kuitenkin ihan muun ikäisiä kuin eskarilaiset.
Paljon puoltavia asioita, mm. lapselle tuttu ympäristö ja ohjaajat. Varmasti jo tässä vaiheessa tullut tietty rutiini lapsesi toimintaan myös aikuisten osalta.
Vaihtoehdossa 2 tutustuminen ja toimintamallien hakeminen jouduttaisiin aloittamaan alusta.
Sivuhuomautuksena sanoisi, että meillä jopa 11v tyttö rakentelee joskus isoilla legoilla. En sanoisi, että se nyt on mikään paha juttu.
Eihän tuossa kakkosryhmässä ole mitään positiivista.
Itse en välttämättä laittaisi lasta ollenkaan vielä koko esikouluun jos kerran noin toimii. Mistä ihmeestä olet saanut käsityksen että lapsesi on koulukypsä vuoden kuluttua?
Oletteko Suomessa?
Koulun lykkäämistäkin on mieitty, mutta sitten ammattilaiset oli kuitenkin sitä mieltä, että koska kognitiiviset taidot (oppiminen jne) on ikäisensä tasolla, ei yleinsä silloin mennä myöhemmin kouluun. Joten se vaihtoehto vähän unohdettiin.
Minä (äiti) olen aika vahvasti ryhmän numero 1 kannalla. Minä tiedän, että päiväkoti(johon kuuluu myös eskari) haluaisi siirtää lapsen tuohon ryhmään kaksi, luultavasti aika pitkälle tehdäkseen nuo valittavat vanhemmat tyytyväiseksi.
Yritän olla avoin ryhmälle kaksikin, mutta vaikeaa se on. Tuntuu, että lapsi taantuu siinä ryhmässä.
ap
Ryhmä 1 kuulostaa hyvältä mutta, Mun poika olis tarvinnut pienryhmäpaikan jo eskarissa eikä sitä saanut, oli auttamattomasti jäljessä muita kun koulu alkoi (vaikka pääsi pienluokalle)
Pienessä ryhmässä eskarissa olisi edes voinut oppia kaikki kirjaimet ja kuukaudet, viikonpäivät yms. tämä kaikki oli hakusessa kouluun mennessä koska hänellä on aika pahoja hahmotusongelmia.
Mielestäni sun pitää katsoa poikasi oppimista, ei sitä mitä tekee eskarin "vapaa-ajalla" eli jos ei pysy muiden mukana oppimistahdissa niin laita pienempään ryhmään.. Muuten turhautuu koulussa samantien koska huomaa ettei osaa kaikkea mitä muut..
Ryhmä 1 kuulostaa hyvältä mutta, Mun poika olis tarvinnut pienryhmäpaikan jo eskarissa eikä sitä saanut, oli auttamattomasti jäljessä muita kun koulu alkoi (vaikka pääsi pienluokalle)
Pienessä ryhmässä eskarissa olisi edes voinut oppia kaikki kirjaimet ja kuukaudet, viikonpäivät yms. tämä kaikki oli hakusessa kouluun mennessä koska hänellä on aika pahoja hahmotusongelmia.
Mielestäni sun pitää katsoa poikasi oppimista, ei sitä mitä tekee eskarin "vapaa-ajalla" eli jos ei pysy muiden mukana oppimistahdissa niin laita pienempään ryhmään.. Muuten turhautuu koulussa samantien koska huomaa ettei osaa kaikkea mitä muut..
mutta lapseni kohdalla nimenomaan tämä oppiminen kulkee ihan oikeassa tahdissa. Ongelmia on lähinnä sosiaalisessa kypsymisessä.
ap
eikö mitään mielipiteitä, kannanottoja heruisi?
ap