Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vitsit mitä LÖYSÄILYÄ koululiikunta nykyään on....
27.01.2013 |
Tai sitten lapselle on osunut harvinaisen löysä liikuntaopettaja. Tykkää kyllä opettajasta, mutta...
- eivät opettele mitään uutta. Opettaja antaa lasten (alakoululaisten) valita itse, mitä tekevät.
- talviurheilulajeja ei ole käytännössä harjoiteltu juuri lainkaan, hiihtoakin alakoulun kuuden vuoden aikana yhden käden sormilla laskettava määrä, kun enemmistöllä oppilaista ei ole suksia, eikä koulun suksi/monovarasto riitä. Kaikilla ei myöskään ole luistimia, eikä sellaisten ole pakko käyttää koulun luistimia, mistä johtuen osa oppilaista ei myöskään luistele, vaan seisoskelee kentän laidalla.
- käytännössä 90% liikuntatunneista onkin sitten jalkapalloa, jota luokan äänekkäimmät pomo-oppilaat tykkäävät pelata.
- yleisurheilua, pesäpalloa tai vaikkapa kori- tai lentopalloa ei ole niitäkään juurikaan opeteltu. Pesistäkin on pelattu alakoulun aikana tasan yksi kerta.
En minä nyt sano, että liikunnan pitäisi olla äkseerausta, mutta kaipa nyt yleisimpiä lajeja pitäisi edes vähän esitellä. Mistä natiaiset niitä muuten älyäisivät haluta harrastaa, jos eivät ole niitä koskaan oppineetkaan.
Valinnanvaraisuus on ok lukiossa, mutta minusta alakoululaisten puolesta päättää vielä opettaja.
Kommentit (38)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kannattaisi olla yhteydessä liikunnanopettajaan, jos opetus tosiaan on tuollaista. Ei kuulosta siltä, että opetussuunnitelma toteutuu.
t. ope
mutta varmaan sitten jossakin on tuollaistakin. Opetussuunnitelma ohjaa kyllä koululiikuntaakin, mutta on aika hankala opettaa hiihtoa, ellei oppilailla ole omia välineitä eikä koulullakaan niitä ole kaikille tarvitseville. Sama luistelussa. Muita välineitä (kuten esim. sähly- ja pesäpallomailoja) kouluille on mahdollista hankkia edullisemmin.
Liikunnan tavoitteita 1.-4.-luokkalaisille: (<a href="<a href="http://www.edu.fi/perusopetus/liikunta/opetussuunnitelmat_kaytantoon/vu…" alt="http://www.edu.fi/perusopetus/liikunta/opetussuunnitelmat_kaytantoon/vu…">http://www.edu.fi/perusopetus/liikunta/opetussuunnitelmat_kaytantoon/vu…;" alt="<a href="http://www.edu.fi/perusopetus/liikunta/opetussuunnitelmat_kaytantoon/vu…" alt="http://www.edu.fi/perusopetus/liikunta/opetussuunnitelmat_kaytantoon/vu…">http://www.edu.fi/perusopetus/liikunta/opetussuunnitelmat_kaytantoon/vu…;"><a href="http://www.edu.fi/perusopetus/liikunta/opetussuunnitelmat_kaytantoon/vu…;" alt="http://www.edu.fi/perusopetus/liikunta/opetussuunnitelmat_kaytantoon/vu…;">http://www.edu.fi/perusopetus/liikunta/opetussuunnitelmat_kaytantoon/vu…;)
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas
• hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa
• osaa juosta, hypätä ja heittää
• osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä
• osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan
• osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä
• osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen
• osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen
• pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti
• pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä
• toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa
• osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan
• toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja yritteliäästi liikunnan opetukseenHyvin helppoa, paitsi silloin kun oppilaalla ei ole suksia, luistimia, motivaatiota, kodin tukea, taitoja jne.
taitaa alakoulun puolella olla se, että liikuntaa opettaa luokanopettaja, jota ei itseään voisi liikunta vähempää kiinnostaa. Koululiikunnan tulisi olla monipuolista, eikä todellakaan sellaista joka miellyttää kaikkia.
Jos opettajalla itsellään on ikäviä muistoja koululiikunnasta esim. hiihdosta ja luistelusta tai opettajasta, hän saattaa itse yrittää olla kiva ope, joka antaa oppilaiden itse valita mitä tehdään. Tämähän ei pitkällä tähtäimellä palvele ketään.
Ap:lle antaisin neuvoksi, että ota yhteys rehtoriin ja esitä asiasi asiallisesti ja ystävällisesti. Esimerkiksi kun tuolla opetussuunnitelmassa selkeästi lukee nuo luistelun tavoitteet; liuku ja jarrutus, niin onko ne opetettu?
perusteissa on vaatimukset hyvälle arvosanalle eli arvosanalle 8.
"Kuvaus oppilaan HYVÄSTÄ osaamisesta..." eli arvosna 8.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuntia viikottain omalla ajalla? Jos ope tietää, niin voi vaikuttaa.
harrastuksestaan. viikottaisten harkkojen lisäksi kisat, leirit yms.
esim. jääkiekkoilija ei saa erinomaista, koska pelleilee telinevoimistelutunnilla eikä koskaan syötä toisille koripallossa ja suunnistuksesta ei ymmärrä hölkäsen pöläystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko sanoa, että nykyään taas pojan alakoulun liikunnanopetus on sitten sieltä toisesta äärilaidasta. On ihan kaikkea mahdollista telinevoimistelusta luisteluun, hiihtoon, sählyyn, eri pallolajeihin erinäisissä palloilukeskuksissa, yleisurheilua, sählyä, pingistä, ja keilailua ja ties mitä muuta mitä en edes tiedä + vielä päälle ties mitä urheilutempauksia tämän tästä. Ehkä 1/4 ollaan koululla liikkatunneista, muuten käydään sitten ympäri Espoota erinäisissä urheilupaikoissa.
Tällä hetkellä lukujärjestyksessä on mukamas 2 h liikuntaa, mutta harvalla viikolla on niin vähän liikuntaa pojalla. Suurimmalla osalla viikoista on siis enemmän, kun on noita liikkapäiviä ja sit esim. uintia, niin uinti menee kyllä lukuaineiden päälle ja normaalit liikunnat pidetään lisäksi samalla viikolla.
periaatteessa koulun tulee tarjota tarvittavat välineet. MUTTA kysehän on yleensä periaatteesta, ei rahasta. Nykyään liikuntavalineitä saa edullisesti kierrätettynä. Harvalla perheellä se on kynnyskysymys. Sitä vastoin joillakin on periaatteena, että "koska emme harrasta liikuntaa eikä se ole edes järkevää/mielekästä tmv. emme hanki lapsillemme välineitä". Oikeastihan lapselleen parasta haluava ei ala jängätä moisista vaan tajuaa, että on lapsen etu oppia liikuntaa monipuolisesti. Mitä monipuolisemmin hän eri lajeja kokeilee, sitä todennäköisempää on löytää oma mielekäs liikuntalajinsa.
t. 18
18, onko niin, että kunnan koulu ei voi edellyttää liikuntavälineiden hankkimista? Siis yleisimpien?
Ilmeisesti ei.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
esim. jääkiekkoilija ei saa erinomaista, koska pelleilee telinevoimistelutunnilla eikä koskaan syötä toisille koripallossa ja suunnistuksesta ei ymmärrä hölkäsen pöläystä.
ja oikeassa olin, tämä palsta ei petä tavoillaan..:D
Miksi ihmeessä opettajan pitäisi arvostaa touhuilua muualla kuin koulun tunneilla? Ei hän anna esim. hyvää englannin numeroa siksi, että joku pelaa vapaa-ajallaan paljon englanninkielisiä pelejä ja ymmärtää kieltä hyvin - JOS suoritus tunnilla ja kokeissa ei ole hyvää.
Eli numerot annetaan suorituksista tunneilla, ja hyvä niin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
esitellään tai varsinkaan opetetaan uusia lajia? Kyllähän meillä esim. pesäpalloa pelattiin, mutta paljonpa siitä oli iloa kun sääntöjä ei kerrottu (mitäs kun tosi liikunnalliset osasivat jo) ja koko ilmapiiri oli karmea. Lapsesi ilmeisesti pitää liikuntatunneista, se on tärkeintä - monille niistä jää trauma joka rasittaa suhdetta liikuntaan jopa koko loppuelämän.
esitellään tai varsinkaan opetetaan uusia lajia? Kyllähän meillä esim. pesäpalloa pelattiin, mutta paljonpa siitä oli iloa kun sääntöjä ei kerrottu (mitäs kun tosi liikunnalliset osasivat jo) ja koko ilmapiiri oli karmea. Lapsesi ilmeisesti pitää liikuntatunneista, se on tärkeintä - monille niistä jää trauma joka rasittaa suhdetta liikuntaan jopa koko loppuelämän.
ja tunnit ovat yhtä tyhjän kanssa noin kunnonkin ylläpitämisen kannalta...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
esitellään tai varsinkaan opetetaan uusia lajia? Kyllähän meillä esim. pesäpalloa pelattiin, mutta paljonpa siitä oli iloa kun sääntöjä ei kerrottu (mitäs kun tosi liikunnalliset osasivat jo) ja koko ilmapiiri oli karmea. Lapsesi ilmeisesti pitää liikuntatunneista, se on tärkeintä - monille niistä jää trauma joka rasittaa suhdetta liikuntaan jopa koko loppuelämän.
ja tunnit ovat yhtä tyhjän kanssa noin kunnonkin ylläpitämisen kannalta...ap
on ihan sama, sillä erotuksella että liikuntatunnit ovat paitsi turhia myös pelottavia.
Jos lapsella on huono kunto niin sitten pitää kuntoilla myös vapaa-ajalla. Oletan että teette kotitehtäviä muissakin aineissa ettekä oleta että esim. englantia opiskellaan vain koulussa.
Ja oikeasti, jos asia noin harmittaa, niin ota yhteyttä sinne kouluun. Se on ainoa tapa muuttaa asiaa.
liikkatunneilla 1983-84!
Kansantanssejakin harjoiteltiin pallopelien ja telinevoikan lisäks. Rakastin sitä! Talvella oli luistelua.
Nyt olen itse luokanope, ja liikuntaa opettaessani pidän kyllä lajit manipuolisina. Sanotaanhan se jo opetussuunnitelmassakin. Ja kaikissa lajeissa harjoitellaan perustaitoja (heittoja, lyöntejä, koppeja, juoksua, tasapainoa ym .ym.)
Joillakin lapsilla ei ole omia luistimia koko ala-asteen aikana, ja jotkut kuudesluokkalaisetkaa eivät vielä osaa luistella takaperin, kääntyä luistimilla, jarruttaa kunnolla ym. Nämä perustaidot oppii kunnolla vain, jos alakouluikäisenä käy tarpeeksi myös vapaa-ajallaan luistelemassa,
Liikunnan iloa kaikille!
Koululiikunt aoli ainakin 2000-luvun alussa ihan paskaa. Sopi vain niille, jotka oli jo valmiiksi liikunnallisesti lahjakkaita. En ole liikuntaa harrastanut yläasteen jälkeen. Yhteiskunta maksaa nyt sen, kun oli niin
ääliö opettaja.
Vierailija kirjoitti:
miten kamalaa on kun on pakko hiihtää tai luistella. Opet eivät uskalla enää vaatia mitään, kun nicojen ja jessicoiden vanhemmat esittävät vaateitaan. Ihan niinkuin kaikissa muissakin aineissa.
Onhan ne vanhemmat sitten varmaan tyytyväisiä kun lapsi saa itse päättää miten liikuntatuntinsa maleksii.
Ei ne oo Nicoja ja Jessicoita vaan A bdull aheja ja Muh iksia kun vetoavat aina uskontoonsa että eivät saa tehdä sitä eikä tätä. Tytöt eivät ui koska i sl*am, tytöt eivät luistele, koska is *lam ym. ym.
Alue: Aihe vapaa
Ja lilluttelu alkoi vasta nelosella, sitä ennen liikkaa opetti oman luokan luokanvalvoja, mutta kun tytöille tuli eri liikkatunnit, alkoi sählyn loputon pelaaminen.