Lasten harrastukset liian tosissaan?

Lapseni on 6-vuotias ja aloitti koripallon syksyllä. Hän on selvästi heikompi kuin parhaat mutta nauttii harrastuksestaan eikä ole kertaakaan halunnut jättää sitä välistä.



Tänään oli peli ja lapseni ei siinä loistanut. Eräs äiti tuli sanomaan ihan lapseni kuullen, että kaikista ei ole koripalloilijaksi ja eiköhän xx löydä sen oman lajinsa, kunhan vain etsii. Jäin ihan sanattomaksi.



Miksi ihmeessä 6v ei saisi harrastaa lajia, josta ei tule hänen elämänuraansa? Eikö harrastuksissa ole tarkoitus nauttia ja löytää liikunnan ilo? Ilmeisesti tämän äidin mielestä lapsemme on haitaksi joukkueelle.



Onko näin? Pitääkö jo näin pienestä lapsen tajuta, missä hän ei ole hyvä? Me kun Harrastimme sillä asenteella, että tämä on kivaa...